Koronaa kaikkialla paitsi Kainuussa ja Pohjois-Savossa
Influenssaa puolestaan on raportoitu joka hyvinvointialueelta lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
Tämän syksyn aikana koronatartuntojen määrät ovat hieman kasvaneet kesään verrattuna THL:n johtavan asiantuntijan Niina Ikosen mukaan. Lokakuussa viikoilla 40–43 viikoittaiset tapausmäärät ovat olleet 140–186.
Hän kertoo, että THL:n tartuntatautirekisteriin raportoitujen koronatapausten määrä on ollut syksyn 2023 jälkeen pienempi. Viikoittaiset tapausmäärät olivat syksyllä 2023 korkeimmillaan loka-marraskuussa, suurimmillaan lähes 4 000 tapausta viikolla 45. Vuoden 2024 lopussa eniten tapauksia raportoitiin viikolla 51, yli 1 000 viikossa.
Useat sairastavat kotona
Tartuntatautirekisterin perusteella ei voida Ikosen mukaan arvioida, missä päin Suomea on eniten sairastuneita. Rekisteriin tallentuvat ainoastaan laboratoriovarmennetut tapaukset. Monet sairastavat hengitystieinfektion kotona, eikä taudin aiheuttajaa varmisteta.
– Vain osa hakeutuu terveydenhuollon vastaanotolle, ja näistäkin tapauksista taudinaiheuttaja varmistetaan vain pieneltä osalta. Todelliset tartuntamäärät ovat siis suuremmat kuin mitä tartuntatautirekisterin luvut osoittavat. Lisäksi on hyvä huomioida, että alueilla testauksen määrä ja kriteerit voivat vaihdella.
Koronatartuntoja on raportoitu kaikilta hyvinvointialueilta lukuun ottamatta Kainuuta ja Pohjois-Savoa tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen tietojen perusteella. Tapausmäärät vaihtelevat alueiden mukaan.
Tartuntatautirekisteristä ilmenee myös, että koronatartuntoja on raportoitu kaikissa ikäryhmissä. Eniten tapauksia on ilmoitettu iäkkäämmillä, erityisesti yli 75-vuotiailla.
Ikosen mukaan on kuitenkin huomioitava, että testauskriteerit vaikuttavat siihen, keitä testataan ja siten rekisteriin kirjattuihin tapausmääriin.
”Ei viitteitä influenssaepidemian käynnistymisestä”
– Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen viikoittaisten influenssatapausten määrät ovat ajankohtaan nähden hieman korkeammat kuin yleensä on todettu verrattuina koronapandemian jälkeisiin influenssakausiin.
Ikonen huomauttaa, ettei kuitenkaan ole poikkeuksellista, että influenssatartuntoja havaitaan jo lokakuussa.
– Tämänhetkisen tiedon perusteella ei ole viitteitä epidemian käynnistymisestä, mutta tilannetta seurataan.
Syksyn aikana on todettu molempia influenssa A -viruksen alatyyppejä (H3N2 ja H1N1pdm09).
Tartuntatautirekisterin perusteella ei voida arvioida, missä on eniten influenssaan sairastuneita. Vain laboratoriovarmennetut tapaukset tulevat rekisteriin. Ainoastaan osa sairastuneista menee terveydenhuoltoon, ja niissäkin tapauksissa taudinaiheuttaja varmistetaan vain vähäiseltä osalta.
Myös influenssan todelliset tartuntamäärät ovat suuremmat kuin tartuntatautirekisterin luvut osoittavat. Ikosen mukaan on syytä ottaa huomioon influenssatartunnoissakin, että alueilla testauksen määrä ja kriteerit voivat vaihdella.
– Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen tietojen perusteella influenssatartuntoja on raportoitu kaikilta hyvinvointialueilta lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tapausmäärät vaihtelevat alueittain.
Influenssatartuntoja on todettu kaikenikäisillä. Ikonen muistuttaa, että testauskriteerit vaikuttavat siihen, keitä testataan ja sen vuoksi myös rekisteriin kirjattuihin tapausmääriin.
Helsingissä influenssarokotuksia melko varhain
Viikolla 43 influenssarokotteen on saanut 65 vuotta täyttäneistä 20,1 prosenttia. Viime kaudella puolestaan ikäluokasta 23,5 prosenttia oli rokotettu influenssaa vastaan viikolla 43. Näin sanoo THL:n asiantuntija Camilla Jordman.
Hyvinvointialueet saavat päättää, milloin aloittavat influenssarokotukset. Helsingissä rokotukset alkoivat Jordmanin mukaan melko varhain, mutta esimerkiksi Päijät-Hämeessä rokotukset käynnistyivät vasta viikolla 43 ja Ahvenanmaalla viikolla 46
Koko maassa 0–6-vuotiaista 5,3 prosenttia on saanut tähän mennessä influenssarokotteen. Viime vuonna luku oli 2,7 prosenttia samaan aikaan.
– Lasten influenssarokotusten kattavuus oli noin 30 prosenttia viime kaudella.
Viime vuonna aiemmin koronarokotuksia
Tänä vuonna koronarokotusten alkaminen näkyy Jordmanin mukaan vasta viikolla 36. Viime vuonna rokotukset alkoivat viikolla 33.
Koronarokotteen on saanut 65–79-vuotiaista 12,1 prosenttia viikolla 43. Viime kaudella vastaavaan aikaan 29,8 prosenttia oli saanut sen.
– Tällä kaudella yli 80-vuotiaista 27,1 prosenttia oli saanut rokotteen viikolla 43. Sen sijaan viime kaudella samaan aikaan sen oli saanut jo yli 58 prosenttia.
