Kuusi kisakylää, seitsemän lääkäriä

”Aiemmin ei ole jalkauduttu näin moneen paikkaan”, kertoo Suomen olympiajoukkueen ylilääkäri Maarit Valtonen.

Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e47231, www.laakarilehti.fi/e47231

Suomen olympiajoukkueen lääkintäryhmä on hajaantunut poikkeuksellisen laajalle Milano-Cortinan talviolympialaisissa.

Lääkäreitä on sijoitettu kuuteen kisakylään urheilijoiden tueksi.

Kisakylät sijaitsevat kaukana toisistaan, peräti viiden tunnin ajomatkan päässä. Tilanne on uudenlainen, kertoo joukkueen ylilääkäri Maarit Valtonen, jolle nämä ovat kuudennet olympialaiset.

– Aiemmin ei ole jalkauduttu näin moneen paikkaan, Valtonen kertoo.

Suomen joukkueella on Italiassa mukana seitsemän lääkäriä ortopedian, liikuntalääketieteen ja fysiatrian aloilta. Urheilulajeja on 16.

Valtonen itse työskentelee Val Di Fiemmen kisa-alueella, minne on keskitetty pohjoismaiset hiihtolajit.

Nyt kun lääkärit ovat erillään toisistaan, heidän on tavallista hankalampi jakaa osaamistaan ja tukea koko Suomen joukkuetta oman lajin erityisosaamisen lisäksi, Valtonen kuvaa. Lääkintätiimi pitää kuitenkin tiivistä yhteyttä etäpalaverein ja viestiryhmässä.

Hyvä yhteishenki ja ryhmän tuki auttoivat, kun naisten jääkiekkojoukkuetta kohtasi norovirusepidemia Milanossa kisojen alkumetreillä.

– Norovirusryppään hoitaminen oli iso ponnistus. Koko tiimi oli tukena minulle ja Karri Kirjasuolle (jääkiekkojoukkueen lääkäri). Saimme myös korvaamatonta tukea kotimaasta ja kansainväliseltä lääkäriryhmältä. Siinä näkyi yhdessä tekemisen voima, että epidemia pysähtyi eikä levinnyt muihin joukkueisiin, kiittää Valtonen.

Valtonen kuvaa tunnelmaa nyt rauhalliseksi ja hyväksi tavallista haastavamman alun jälkeen. Myös norovirusepidemia on saatu hallintaan, ja Naisleijonat pääsevät jatkamaan kisoja.

Mielessä muutakin kuin mitalit

Vasta avatut talviolympialaiset alkoivat dramaattisesti, kun Yhdysvaltojen alppihiihtäjä Lindsey Vonn loukkaantui vakavasti sunnuntain syöksylaskussa.

Valtonen ei lähde spekuloimaan toisen maan urheilijan vammoilla.

– Totta kai tällaiset isot traumat herättävät siinä mielessä keskustelua, että myös meidän pitää olla niihin lääkäriryhmän asiantuntijuuden osalta varautuneita, hän sanoo.

Italialaiset kisajärjestäjät ovat kokeneita rinnelajeissa ja terveydenhuollon palveluiden taso kisapaikalla on korkea. Se luo turvallisen ilmapiirin, kuvaa Valtonen.

Vaikka näyttävät loukkaantumiset ja mitalimenestys ylittävät uutiskynnyksen, ne eivät ole joukkuelääkärin työn ydintä.

Arkeen kuuluvat erilaisten infektioiden leviämisen ehkäisy ja lievien rasitusvammojen hoito. Vauhtilajeissa, kuten jääkiekossa ja alppilajeissa, myös traumat ovat tyypillisempiä.

Valtoselle työn palkitsevimmat hetket syntyvät onnistuneista kohtaamisista ja koko joukkueen tukemisesta mitalijahdin sijaan.

Lääkärin roolina on usein myös tukea pettyneitä urheilijoita, kun suksi ei kulje tai luistin luista.

– Totta kai silloin, kun tulee urheilullista menestystä, joukkueen ilossa mukana eläminen on todella erityistä, Valtonen sanoo.

Lue lisää: Aika huono penkkiurheilija

Lue lisää: Nuorten urheilijoiden kohonnut kunto aiheutti ei-toivottuja sydänmuutoksia

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030