Pohde luopui viime vuonna terveyssosiaalityöntekijöistä. Nyt lääkäritkin opastavat lähes päivittäin perheitä hakemusten teossa ja tukiasioissa. – Tälle muutokselle ei ollut mitään järkevää perustetta, sanoo lastenneurologi Marianne Niittyvuopio.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) lakkautti terveyssosiaalityöntekijöiden virat keväällä 2024.

Sosiaalityöntekijät työskentelivät aiemmin Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) osana moniammatillisia tiimejä.

Sairaalahenkilöstö vastusti muutosta. Esimerkiksi lääkäreille kuitenkin vakuuteltiin, etteivät sosiaalityöntekijöiden työt valu heille, eikä heidän myöskään tarvitse niitä tehdä.

Toisin näyttää käyneen.

– Kyllä tämä on meitä työllistänyt, ei siitä pääse mihinkään. Joka päivä on asioita, joiden kohdalla mietin, että ne olisivat sosiaalityöntekijän töitä. Nyt niitä hoitaa lääkäri, hoitaja, sihteeri, terapeutti tai kuntoutusohjaaja, Oysin lasten ja nuorten klinikalla työskentelevä lastenneurologian erikoislääkäri Marianne Niittyvuopio kertoo.

Terveyssosiaalityöntekijät siirtyivät muutoksessa sosiaalihuoltoa järjestävien toimialueiden työntekijöiksi ja pois sairaalasta. Muutosta perusteltiin muun muassa sillä, että asiakkaat saavat palvelut oikeaan aikaan ja sujuvasti.

– Meille sanottiin, että Kelan pitää nyt auttaa perheitä hakemusten kanssa, ja meidän pitää ohjata perhe alueiden sosiaalityöntekijälle. Tämä kuvaa suurta ymmärtämättömyyttä terveyssosiaalityöntekijän työnkuvasta, ammattitaidosta ja siitä erityisosaamisesta, jonka he ovat keränneet sairaalatyössä. Me tällä klinikalla osaamme kyllä arvostaa eri ammattikuntien erityisosaamista, Niittyvuopio lisää.

"On korkea kynnys olla neuvomatta"

Niittyvuopio kuvaa konkreettisen tilanteen. Hoitoneuvottelussa on tunti aikaa, ja siinä pitäisi käydä kaikki asiat lapsen diagnostiikasta kuntoutussuunnitelmaan. Kun aika on käytetty, perhe alkaa yleensä kysyä asioista, jotka eivät kuulu lääkärin työnkuvaan.

Aiemmin perheillä olikin heti hoitoneuvottelun jälkeen aika sosiaalityöntekijän kanssa käydä läpi hakemusten lisäksi myös esimerkiksi perhetyön tai kotipalvelun mahdollisuuksia.

– On korkea kynnys olla neuvomatta esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä, mutta on vaikeaa kertoa perheille asiasta, josta ei itsekään paljoa tiedä. Jokainen lääkäri on nyt varmaan löytänyt itsensä selaamassa Kelan sivuja, ja olemme siinä aika huonoja.

Perheiden yhteydenotot osastolle ovat myös lisääntyneet. He kysyvät etenkin hakemuksista, lausunnoista ja tukiasioista.

– Jos näissä yhteydenotoissa olisi sosiaalityöntekijä välissä, niitä ei varmasti olisi niin paljon, Niittyvuopio sanoo.

Klinikalla paljon myös lastensuojelullisia asioita

Sosiaalityöntekijä oli poliklinikka- ja osastojaksoilla tiiviisti mukana ja paikalla myös hoitoneuvotteluissa, joten hän pääsi hyvin kartalle kunkin potilaan diagnoosista, jatkohoidosta, kuntoutuksesta ja etuuksista.

– Perheet ja heidän tarpeensa voivat olla hyvin monenlaisia ja joskus hyvin akuutteja. Siinä tulee monesti hahmotettavaksi palvelujärjestelmän lisäksi koko suomalainen yhteiskunta. Tämä korostuu maahanmuuttajilla, jotka tarvitsevat lisäksi tulkkipalveluita. Asiat on hyvä saada aluille heti käynnin jälkeen, eikä niin, että vanhemmille annetaan lappuja käteen ja ohjataan seuraavaan paikkaan.

Niittyvuopio huomauttaa, että lastenklinikalla tulee eteen paljon myös lastensuojelullisia asioita, ja joskus on kyse todella isoista vastuukysymyksistä.

– Meidän näkökulmastamme tälle muutokselle ei ollut mitään järkevää perustetta. Toivottavasti tämä malli ei leviä muualle, Marianne Niittyvuopio sanoo.

"Vaikutti henkilöstön ylikävelyltä"

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vastusti terveyssosiaalityön lakkauttamista jo sen suunnitteluvaiheessa. Talentian mukaan hyvinvointialue yritti sillä tavoin vain ratkaista sosiaalihuollon ammattihenkilöiden pulaa.

Talentia näkee, että muutos heikentää potilaan ja hänen perheensä mahdollisuutta saada apua viipymättä ja oikealta ammattilaiselta.

Talentian erityisasiantuntija Kristiina Ruuskanen huomauttaa, että Oysin terveyssosiaalityöntekijät osallistuivat vuositasolla jopa 11 000 potilaan hoitoon.

– Eihän sitä työtä olisi tehty, ellei sille olisi ollut tarve. Kyllä tämä vaikutti henkilöstön ja erityisosaajien ylikävelyltä.

Ruuskanen korostaa, että nyt olisi tärkeää seurata muutoksen vaikutuksia.

– Me emme ole saaneet siitä minkäänlaista tietoa Pohteelta.

Lue lisää: Sosiaalityön siirto lisää lääkärien työkuormaa

Lue lisää: Sosiaalityö on säilytettävä sairaaloissa