Kansalaisilla on erilaisia tapoja tulkita tietoa – vaikuttaa esimerkiksi ohjeiden noudattamiseen.

Terveyskriisit, kuten koronapandemia, haastavat kansalaisten tiedonhallinnan rutiineja. Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kansalaiset voidaan jakaa neljään erilaiseen tietoon kiinnittymisen profiiliin.

Tiedon tarkkuutta painottavat pitivät tärkeänä sitä, että tieto on täsmällistä ja tieteellisesti pätevää. He näkivät tärkeäksi puolustaa oikeaksi koettua tietoa erityisesti mis- tai disinformaatiota vastaan.

Tiedon uskottavuutta korostaville merkitseväksi koettu tietoa tulkittiin sen esittäjän kautta. Tietoa hankittiin ja tulkittiin yhdessä saman taustaisten kanssa ja levitettiin yhteiskunnassa aktiivisesti.

Tiedon luotettavuutta korostavat arvioivat tietoa osana isompaa maailmankatsomuksellista raamia. He hankkivat tietoa suodattaen, mutta he eivät kokeneet suurempaa tarvetta jakaa omaa tulkintaansa muille.

Tiedon yhtenäisyyttä painottavat pitivät arvokkaana sitä, että tieto ei synnyttänyt tai ainakaan lisännyt yhteiskunnallisia jännitteitä. Heille pätevintä tietoa oli yleisesti hyväksytty tieto.

Kansalaisten ja viranomaisten yhteistyötä vahvistaa, jos viranomaiset voivat huomioida erilaiset tiedontulkintatavat omassa kriisin aikaisessa toiminnassa ja viestinnässä. Tällä on merkitystä erityisesti sellaisina aikoina, kun epävarmuus ja nopeat muutokset korostavat yhteistoiminnan merkitystä.

– Kun viranomaiset osaavat huomioida erilaiset tiedon omaksumisen muodot, he voivat suunnata viestintää ja johtamista niin, että mahdollisimman moni kansalainen löytää pätevän ja oikeanlaisen tiedon itselleen sopivalla tavalla, yliopistonlehtori Marilla Kortesalmi sanoo tiedotteessa.

– Tämän ymmärtäminen voi vaikuttaa esimerkiksi rokotevastaisuuden vähentämiseen, suojautumiskäytäntöihin tai julkisten ohjeiden noudattamiseen.

Lue lisää: Luottamus terveydenhuoltoon on palautettava ennen seuraavaa kriisiä