Kun otat tietyt seikat huomioon, onnistut paremmin.

Yli 800 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulon alenema. Kuulokojeen on saanut arviolta 100 000 henkilöä. Syntymästään kuuroja on noin 5 000 ja myöhemmin kuuroutuneita noin 3 000.

Kun kuulovammainen menee lääkärin vastaanotolle, ensimmäinen haaste koittaa jo vuoroa odottaessa. Kuuleeko potilas, kun lääkäri kutsuu häntä?

– Kutsu voi mennä helposti ohi, varsinkin jos odotusaula on suuri, ja taustalla on hälyä. Aina ei pääse istumaan lähelle vastaanottohuonetta, toteaa asiantuntija Viivi Kilpeläinen Kuuloliitosta.

Toinen yleinen ongelma on, että vastaanotolla lääkäri on kääntyneenä tietokoneelle, eikä huomaa, että potilas ei kuule, eikä voi lukea huulilta.

– Kannattaa puhua suoraan potilaalle, ei koneelle tai papereille. On hyvä puhua selkeästi ja kuuluvalla äänellä, ei kuitenkaan huutaen.

Tuplavarmista, että potilas on kuullut. Tärkeimmät asiat kannattaa antaa potilaalle paperilla mukaan.

Joskus voi olla vaikea havaita, että potilaalla on kuulovamma. Esimerkiksi monet iäkkäät saattavat kuulla huonosti, vaikka eivät siitä kerro, eikä heillä ole kuulokojetta käytössä.

Tällöin voi ottaa avuksi kommunikaattorin. Se on helppokäyttöinen äänenvahvistin, johon liitetään kuulokkeet.

Kuulovammaisella voi olla vastaanotolla mukanaan tulkki.

– Usein tapahtuu, että lääkäri puhuu tulkille, eikä potilaalle. Hän saattaa myös ojentaa paperit tulkille. Se ei ole kohteliasta, Kilpeläinen huomauttaa.

Kilpeläinen on itsekin kuulovammainen.

– Mielestäni kuulovammaiset otetaan entistä paremmin huomioon terveydenhuollossa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteen opiskelijat ovat tulleet useana vuonna meille Kuuloliittoon vierailemaan ja saamaan tietoa.

– Kuulovammoja on monenlaisia, ja jokainen potilas on yksilö. Ei pidä tehdä oletuksia. Jos olet epävarma, miten sinun pitää menetellä kuulovammaisen potilaan kanssa, kysy häneltä, Kilpeläinen kehottaa.

Lue lisää: Kuulo-ongelmat kuormittavat työikäisten kognitiota