Ongelmatason rahapelaamisessa alueellista vaihtelua
Pelihaittoja kokevat eroavat toisistaan iän, sosioekonomisen aseman ja pelitapojen suhteen Kymenlaaksossa ja Espoossa.
Ongelmatason rahapelaamisessa esiintyy alueellisia ilmiöitä, ilmenee A-klinikkasäätiön tutkimuksesta. Tutkimus on tehty Espoon ja Kymenlaakson alueilla.
Eri alueilla pelihaittoja kokevat eroavat toisistaan paitsi iän ja sosioekonomisen aseman, myös pelitapojen suhteen.
Espoolaisista ongelmatasolla pelaavista valtaosa oli työelämässä, kun taas Kymenlaaksossa ongelmallista pelaamista esiintyi enemmän työttömillä, lomautetuilla, eläkeläisillä ja opiskelijoilla.
Kymenlaaksossa 46-55-vuotiaiden joukossa ongelmallinen pelaaminen kolminkertaistui tarkasteltuna ajankohtana, kun taas espoolaisten vastaajien joukossa pelaamista ylipäätään esiintyi vanhemmilla ikäluokilla vain vähän.
Myös pelaamisen motiiveissa oli alueiden välillä eroja: kymenlaaksolaisten joukossa korostui ahdistuksen, masennuksen ja huolien pakenemisen kaltaiset tunteisiin liittyvät syyt pelata. Espoolaisten joukossa yleisimpiä syitä olivat pelaamisen hauskuus ja jännitys.
Kyse voi olla eroista ennaltaehkäisyssä
Alueiden välillä oli eroja myös pelitavoissa.
– Vaikka peliautomaattien suosio on koko maan tasolla vähentynyt mm. pakollisen tunnistautumisen ja automaattien vähentämisen myötä, olivat ne ongelmatason pelaajien joukossa toiseksi suosituin pelityyppi Kymenlaakson alueella, kun taas espoolaisten vastaajien joukossa automaattien suosio väheni 2020 ja 2022 välisenä aikana, kertoo A-klinikkasäätiön rahapelitutkija Emmi Kauppilatiedotteessa.
Pelitavoissa havaittiin myös samankaltaisuuksia: nettikasinoiden pelaaminen korostui sekä Espoossa että Kymenlaaksossa ongelmatasolla pelaavien joukossa.
Alueelliset erot voivat kertoa eroavaisuuksista paikallistason rahapelihaittojen ennaltaehkäisyssä ja tukipalveluissa, mutta myös kulttuuriset tekijät ja esimerkiksi peliautomaattien sijoittelu voivat vaikuttaa alueellisiin ilmiöihin.
Suomessa ongelmallisesti rahapelaavia ihmisiä on yli 100 000 ja riskirajoilla pelaavia 300 000. Kun mukaan lasketaan läheiset, niin rahapelaaminen vaikuttaa yli 700 000 suomalaiseen.
Tutkimus on toteutettu väestökyselyillä vuosina 2020 ja 2022 Espoossa sekä Kymenlaaksossa, joissa pelaajien ja läheisten tukipalveluihin on haluttu kehittää järjestelmällisempää otetta.
