Tutkijoiden mukaan aina ei ollut selvää, oliko rajoitustoimista enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin korona-ajan lainvalmistelun onnistumisia ja ongelmakohtia, joista voitaisiin ottaa oppia tulevissa kriisitilanteissa.

Tutkimuksessa havaittiin, että hallituksen lakiesitysten perusteella ei aina ollut selvää, miksi rajoitustoimilla arvioitiin saavutettavan enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Vaikka tieto on kriisitilanteissa epävarmaa, tulisi kiireellisissä ja epävarmoissakin olosuhteissa aina perustella, miksi arvioidaan, että ehdotetusta sääntelystä on käytettävissä olevan tiedon perusteella enemmän hyötyä kuin haittaa. Tällä tavoin varmistetaan, ettei yhteiskunnan toimintaa ja yksilöiden vapauksia rajoiteta mielivaltaisesti, väitöskirjatutkija Elina Lindström  ja lainsäädäntötutkimuksen yliopistonlehtori Niko Vartiainen  Itä-Suomen yliopistosta painottavat tiedotteessa .

Heidän mukaansa tulevissa kriisitilanteissa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että esitetty sääntely pystyttäisiin aina oikeuttamaan vaikutusarviointien pohjalta.

Tutkijat ymmärtävät, että kriisitilanteissa riittäville arvioinneille ei välttämättä ole aikaa. Siksi lain voimaan tulon jälkeinen arviointi on tärkeää.

– Jälkikäteiset arvioinnit antavat tietoa tuleviin samankaltaisiin tilanteisiin. Jos niitä ei tehdä, sama ongelma riittämättömästä tietopohjasta nousee esiin, kun seuraava kriisi tulee.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 17:ää korona-ajan perusoikeusrajoituksia sisältävää hallituksen lakiesitystä.

Lue lisää: Vuoden artikkeli pureutuu koulusulkujen vaikutukseen nuorten voinnille