Sairauspoissaolojen poikkeuksellinen kasvu taittui
Terveysalalla oli keskimääräistä enemmän poissaoloja.
Kunta- ja hyvinvointialueiden henkilöstön sairauspoissaolojen poikkeuksellinen kasvu taittui vuonna 2023.
Vuoden 2022 sairauspoissaolopäivien kasvu kunta- ja hyvinvointialueiden henkilöstöllä johtui henkilöstöasioista vastaavien mukaan pitkälti koronasairauksista ja hengitystieinfektioista.
Nyt henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Poissaolopäiviä kertyi vuonna 2023 silti enemmän kuin aiempina vuosina.
Henkilöstöllä oli poissaolopäiviä sairauden vuoksi viime vuonna keskimäärin 15,5, kun vuonna 2022 päiviä kertyi 16,5 ja vuonna 2021 niitä oli 14,7.
Sairauspoissaoloissa eniten lisääntyivät 1–7 päivän poissaolokertymät vuoden aikana (35,8 %). Pidempiä, 8–29 päivän poissaolokertymiä oli vuonna 2023 vajaa kolmannes (29,6 %). Kuitenkin niiden osuus, joille ei kertynyt lainkaan poissaoloja vuoden aikana, on pysynyt vuoden 2022 tasolla (20,9 %), kun tätä aiemmin osuus oli noin 30 %.
Poissaolopäiviä kertyi aiempien vuosien tapaan keskimäärin eniten varhaiskasvatuksen (18,9 päivää) sekä terveysalan (17,6 päivää) ja sosiaalialan (16,1 päivää) henkilöstölle.
Keva arvioi , että vuonna 2023 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alalla ja hyvinvointialueilla työnantajille yhteensä noin 1,2 miljardin euron kustannukset. Sairauspoissaolojen välittömien kustannusten osuus oli 69 %. Puolet sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu pitkistä (yli 30 päivän) poissaoloista.
