Sote-väki valjastetaan varautumaan sodan uhkaan
Hallitus esittää hyvinvointialueille yli sadan miljoonan euron rahoitusta valmiuden kehittämiseen.
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi perjantaina 10. lokakuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen kehittämiseen ehdotetaan 104,3 miljoonan euron rahoitusta. Määrärahassa olisi kyse hyvinvointialueille maksettavasta erilliskorvauksesta.
Rahoituksella vahvistetaan erityisesti varautumista sotilaalliseen voimankäyttöön tai sen uhkaan. Tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien tiivis yhteistyö sekä normaali- että poikkeusoloissa. Rahoitus liittyy hallituksen esitykseen, joka annettiin eduskunnalle syyskuussa.
– Lisärahoitus nostaa terveydenhuollon varautumisen tasoa ja tukee Suomen puolustuskykyä. Turvallisuustilanne edellyttää hyvinvointialueilta suuria investointeja toimitiloihin, henkilöstön käyttöön ja materiaalien hankintaan, sanoi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
Grahn-Laasosen mukaan kyse ei ole pelkästään sotilaalliseen uhkaan, vaan myös esimerkiksi pandemioihin, terrori-iskuihin ja laajamittaiseen maahantuloon varautumisesta.
Hyvinvointialuekohtainen varautuminen määriteltäisiin valtioneuvoston päätöksellä, joka perustuisi Puolustusvoimien tarpeisiin. Päätös valmistellaan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Varautumisen taso ja siihen liittyvät tehtävät eivät olisi kaikilla alueilla samanlaisia, vaan voisivat vaihdella esimerkiksi maantieteen mukaan.
– Olennaista on laaja-alainen kehittäminen. Tarvittavia toimenpiteitä ovat muun muassa infrastruktuurin suojaaminen, ensihoidon kapasiteetin kehittäminen, materiaalihankinnat sekä yhteinen harjoittelu Puolustusvoimien ja hyvinvointialueiden kesken, kertoi valmiusjohtaja Pekka Tulokas STM:stä.
Grahn-Laasosen mukaan hyvinvointialueiden varautumiseen on tarkoitus kohdentaa rahoitusta myös tulevina vuosina.
– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista vastata kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin riskeihin normaali- ja poikkeusoloissa vahvistetaan. Aikaisempi lakimuutos ja hallituksen esitys, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, toteuttavat tätä tavoitetta, Grahn-Laasonen korosti.
