Suomi erottuu naapurimaista: Yhä useampi pikkupoika aloittaa ADHD-lääkityksen
– Kasvu on ollut meillä kohtuullisen jyrkkää, jos verrataan vaikka Norjaan, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.
Pienille pojille aloitettujen ADHD-lääkitysten osuus näyttää asettuneen merkittävästi korkeammalle tasolle kuin naapurimaissa, kertoo Kela. Tilastojen perusteella uusien lääketoimitusten määrä 6–8-vuotiaille pojille on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2017.
Kasvu taittui hetkellisesti vuonna 2024, mutta viime vuonna osuus kääntyi taas pieneen nousuun. Kovin kasvu näyttää tosin laantuneen.
ADHD-lääkitystä saavien osuus alakouluikäisistä pojista on Suomessa ylipäätään suurempi kuin Ruotsissa tai Norjassa. Vertailun täsmällisyys on epävarmaa, mutta joidenkin vertailujen perusteella osuudet ovat noin kaksinkertaisia.
– Kasvu on ollut meillä kohtuullisen jyrkkää, jos verrataan vaikka Norjaan, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.
Hänen mukaansa 6-8-vuotiaat pojat ovat Suomessa se ikäryhmä, jossa uusia lääkityksen aloituksia on kaikkein eniten.
Viime vuonna useampi kuin joka kahdeskymmenes 6–8-vuotias poika sai ADHD-lääkettä. Tästä joukosta runsaat 2 300 oli aloittanut lääkityksen viime vuonna ja noin 1 800 jo aiemmin.
Kelan tarkastelu perustuu sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisteritietoihin, ei lääkkeiden todelliseen käyttöön.
Alueelliset erot moninkertaisia
Alueellinen vaihtelu on suurta: Pohjois-Savossa ADHD-lääkityksen aloitti viime vuonna 5,3 ja Pohjois-Karjalassa 5,2 prosenttia ikäryhmän pojista. Helsingissä ja Pohjanmaalla osuus oli 1,6 prosenttia.
Kun tarkastellaan kaikkia vuoden aikana lääkettä saaneita poikia, erot ovat lähes viisinkertaisia.
Vuoren tietojen mukaan aluevaihtelua on muuallakin kuin Suomessa.
– Sen perusteella, mitä Tanskasta, Norjasta ja Ruotsista on raportoitu, niin kyllä siellä alue-eroja on. Se ei ole mitenkään vain Suomeen rajautuva ilmiö.
Erojen syyt eivät selviä tilastoista. Vuoren mukaan niitä ja lääkityksen kohdentumista onkin tärkeää selvittää tarkemmin. Tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi se, että loppuvuodesta syntyneet lapset saavat lääkitystä hieman useammin kuin alkuvuodesta syntyneet.
Kelan tutkijat valmistelevat syntymäkohorttiaineistoja, joiden avulla lasten lääkitystä, kuntoutusta ja palvelujen käyttöä aiotaan seurata yli ajan. Vuoren mukaan tarkoitus on tarkastella esimerkiksi alue-erojen taustatekijöitä, lääkityksen ja terapiapalvelujen yhteyksiä sekä palvelupolkuja eri ikävaiheissa.
