Tampereen lääkäripäivillä palkittu Riittakerttu Kaltiala: Nuorten identiteetin vakautuminen on vaikeutunut
Pitkän uran nuorisopsykiatrian parissa tehnyt professori kuvasi alaansa lääketieteen aloista jännittävimmäksi.
Arkkiatri Risto Pelkosen Pikkutikka-palkinto annettiin keskiviikkona Tampereen lääkäripäivien avajaisissa nuorisopsykiatrian professori, ylilääkäri Riittakerttu Kaltialalle .
Kaltialaa kuvataan palkintoperusteluissa kokeneeksi kliinikoksi, tutkijaksi ja opettajaksi, joka on tehnyt menestyksellistä ja pitkäjänteistä työtä nuorisopsykiatrian kehittämiseksi Suomessa.
Hän on toiminut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa valtakunnallisen erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrisen tutkimus- ja hoitoyksikön ylilääkärinä sen perustamisesta eli vuodesta 2002 lähtien.
Palkintopuheessaan Riittakerttu Kaltiala vangitsi kuulijoiden mielenkiinnon kuvaamalla nuoren identiteetin kehitystä Harry Potter -kirjojen kautta.
Hän otti myös kantaa nuorten mielenterveyden kielteiseen kehitykseen.
– Oireilun jatkuvan lisääntymisen keskeinen syy on identiteetin vakautumisen vaikeus, hän sanoi.
Vakaaksi kehittynyt identiteetti mahdollistaa yksilön pysyvän itsekokemuksen tilanteesta ja elämänvaiheesta toiseen sekä pysyvyyden tunteen ja psyykkisen toimintakyvyn säilyttämisen myös vastoinkäymisissä
Liiallinen fokusoiminen yksilöön ja yksilöllisyyteen irrottaa vakauttavista yhteisöistä ja jaetuista todellisuuksista.
– Vanhemmuuden vastuun ja velvollisuuksien häivyttäminen, liiallisen vastuun sysääminen kehitysikäisille, kuuluisuuden kulttuuri ja tavallisesta halveksittavaa tekevä unelmähöttö johtavat siihen, ettei nuori tänä päivänä osaa eikä voi kiinnittää mitään identiteetin osa-aluetta, Kaltiala sanoi.
– On oltava kaikkea yhtä aikaa ja pysyttävä varautuneena hyppäämään kohti jotain vielä parempaa. Hidas kehitys kohti autenttista itseä vaihtuu salamannopeaksi itsen esittämiseksi alati tarkkailuvalmiudessa olevan sosiaalisen median foorumeilla.
Kulttuuri ei tue nuoruusiän kehitystä
Kaltialan mukaan nuorisopsykiatristen potilaiden oirekuvassa painottuvat vellova masennus-ahdistus, tunnesäätelyn vaikeudet, psykoottiset läpilyönnit ja impulssikontrollin ongelmat. Nämä kertovat persoonallisuuskehityksen epävakaudesta.
Hän otti esiin ympäristön vaikutuksen nuorten identiteetin kehitykseen.
– Yhteiskuntamme ja kulttuurimme eivät tue nuoruusiän kehitystä kulttuurisella, yhteiskunnallisten ratkaisujen eikä perhe-elämän ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tasoilla. Siksi nuorten identiteettikehitys vaikeutuu ja pahoinvointi kasvaa.
Hän puhui myös sukupuoli-identiteetin muodostumisesta.
– Viimeisten kymmenen vuoden aikana kautta länsimaiden valtavasti nuoruusikäisten joukossa lisääntynyt transgender-identifikaatio saati hätäinen ahdistus sukupuolestaan vakavien mielenterveyshäiriöiden kontekstissa eivät välttämättä tarkoita sellaista pitkäaikaista ja vakaata biologisesta sukupuolesta erkanevaa sukupuoli-identiteettiä joka saattaa hyötyä fyysisistä korjaushoidoista, hän muotoili.
Kaltiala päätti puheensa ajatuksiin nuorisopsykiatriasta lääketieteen alana.
Haasteista huolimatta nuoruusikä on toiveikasta, positiivista ja dynaamista aikaa, koska ihminen voi vielä muovautua.
– Nuorisopsykiatria on lääketieteen aloista mielenkiintoisin, dynaamisin ja jännittävin.
Professori Kaltialalle myönnetty Pikkutikka-palkinto on järjestyksessään seitsemästoista.
