Terveysalan museohanke etenee
– Suomalaisen terveydenhuollon menestystarinat ansaitsevat tulla esiin, sanoo Soste ry:n asiantuntijalääkäri Kati Myllymäki.
Valtakunnallista terveysalan museota suunnitellaan aktiivisesti. Säätiön 60 000 euron perustamispääoma on saatu kasaan, liiketoimintasuunnitelmaa viilataan ja sääntöehdotus on lausuntokierroksella. Lisäksi museon sisältöehdotusta on kehitetty.
Asiantuntijalääkäri Kati Myllymäki Soste ry:stä sanoo, että hanke on mielenkiintoinen ja tärkeä. Suuri osa Suomen sairaalamuseoista on lakkautettu viime vuosina.
Suomalaisen terveydenhuollon menestystarinat ansaitsevat Myllymäen mielestä tulla esiin. Näyttelyissä voisi kertoa esimerkiksi ortopantomografian keksimisestä, olla esillä äitiys- ja lastenneuvolan historiaa, avata ksylitolin tarinaa tai esitellä tärkeää suomalaista vientituotetta, hormonikierukkaa.
– Suomessa on kaikenlaisia museoita, ja myös terveysala tarvitsee omansa. Terveys on ihmisille tärkeä arvo.
Museohankkeen perustajajäseniä ovat Lääkäriliitto, Apteekkariliitto, Eläinlääkäriliitto, Duodecim, Hus, Hammaslääkäriliitto, Super, Tehy, Psykologiliitto, Soste, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ja Hammaslääketieteen historian seura AURORA.
Sijaintipaikkaa pohditaan
Husin Kirurginen sairaala olisi Myllymäen mukaan yksi mahdollinen paikka terveysalan museolle. Kirurgisen sairaalan puolesta puhuvat historiallinen miljöö ja keskeinen sijainti. Hyvät julkisen liikenteen yhteydet ovat tärkeitä.
– Kirurginen sairaala on tyhjenemässä. Siellä on vielä Husin korvaklinikka, joka siirtyy joidenkin vuosien päästä Meilahden sairaala-alueelle. Nyt selvitetään, olisiko mahdollista saada terveysalan museo Kirurgiseen sairaalaan.
Hankkeeseen toivotaan mukaan kumppaneita, joiden kanssa voitaisiin perustaa museon yhteyteen kulttuurikeskus samaan tapaan kuin Tampereen Vapriikki.
Säätiö pystyyn
Kun byrokratiaan liittyvät asiat saadaan selviksi, säätiö perustetaan. Tämä tapahtuu Myllymäen mukaan viimeistään elokuussa. Hanketta rahoittamaan toivotaan suuria säätiöitä ja terveysalan yrityksiä.
Säätiön perustamisen jälkeen olisi tarkoitus luoda samankaltainen museon ystäväyhdistys kuin Kiasman ja Ateneumin ystävät.
Suomessa on satojatuhansia sote-ammattilaisia ja kymmeniätuhansia eläkeläisiä. Myllymäki arvioi, että monet haluaisivat tukea tätä hanketta, tuottaa sisältöä ja mahdollisesti toimia vapaaehtoisina oppaina.
”Muutakin kuin pölyisiä instrumentteja lasivitriinissä”
Museon pop up -näyttelyissä olisi tarkoitus esitellä esimerkiksi sairaalamuseoiden kokoelmia, jotka ovat nyt suljettuja tai joita ollaan sulkemassa. Myllymäestä olisi mielenkiintoista, jos museoon saataisiin muiden muassa Kirurgiyhdistyksen ja Kätilöyhdistyksen 100-vuotisnäyttelyt.
Hänestä museon tulee olla tiedekeskushenkinen ja tarjota elämyksiä sekä tarinoita niin lääketieteestä, hoitotyöstä, eläinlääketieteestä kuin farmasiasta.
– Museossa pitää päästä kokemaan ja näkemään. Sen täytyy olla muutakin kuin pölyisiä instrumentteja lasivitriinissä.
Nimeksi tulee jotakin muuta kuin terveysalan museo. Nimikilpailu järjestetään mahdollisesti jossakin vaiheessa, ellei joku keksi sitä ennen sopivaa nimeä.
– Satsaamme voimakkaasti viestintään, että päättäjät ja sote-ammattilaiset tietävät, mistä on kysymys. Hanke tarvitsee väestön laajaa tukea.
