Terveydenhuolto

THL: Hinkuyskää tavallista enemmän

Tänä vuonna on todettu jo yli 600 laboratoriovarmennettua tapausta.

Heli Väyrynen
Adobe

Suomessa on tänä vuonna raportoitu 607 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta, mikä on selvästi enemmän kuin vastaavaan aikaan ennen koronapandemiaa.

Tapausmäärä alkoi lisääntyä toukokuun alkupuolella, ja tautia on todettu eri puolilla Suomea. Valtaosa tapauksista on ollut 10–14-vuotiailla.

Asiasta muistutti maanantaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos .

Väestömäärään suhteutettuna ilmaantuvuus on suurinta pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla.

Laboratoriotestillä todetut tapaukset edustavat vain pientä osaa, sillä merkittävä osa jää diagnosoimatta.

Hinkuyskä on erityisen vaarallinen alle kuuden kuukauden ikäisille rokottamattomille tai puutteellisesti rokotetuille pikkulapsille. Erityisen riskiryhmän muodostavat alle kolmen kuukauden ikäiset, jotka eivät ole vielä ehtineet saada ensimmäistä rokoteannosta.

Torjuntatoimien keskeinen tavoite on estää tartuntojen leviäminen imeväisikäisiin.

Lue lisää: Vain joka kymmenes aikuinen hakee tehosterokotuksen ajallaan

Kirjoittaja

Heli Väyrynen


Faktat

Tyypillinen oire on puuskittainen yskä

* Hinkuyskän tyypillinen oire on viikkoja, jopa 2–3 kuukautta kestävä yskä, joka muuttuu yleensä vähitellen puuskittaiseksi. Erityisesti pienillä lapsilla yskä voi olla tikahduttavaa ja sisäänhengitys voi vaikeutua, jolloin kuuluu hinkuva ääni puuskan loppuvaiheessa. Lapsi saattaa myös oksentaa. Puuskien välillä potilas on yleensä vähäoireinen.

* Pienillä vauvoilla oireet voivat olla epätyypillisiä ja yskä voi alkuvaiheessa puuttua kokonaan. Aluksi ainut oire saattaa olla yökkäily, oksentelu tai hengityskatkokset. Tämän vuoksi pienillä vauvoilla hinkuyskää tulee epäillä herkemmin ja epäilyn yhteydessä heidät tulee ohjata päivystyksellisesti lastenlääkärin arvioon. Pienillä vauvoilla jo pelkkä epäily on yleensä syy ottaa lapsi sairaalaseurantaan.

* Isompien lasten ja aikuisten hinkuyskädiagnoosin yhteydessä on tärkeää kartoittaa, onko tapauksen lähipirissä pieniä vauvoja tai yli 36 raskausviikolla olevia naisia ja tarjota näissä tapauksissa lähipiirille ennaltaehkäisevää antibioottilääkitystä.

* Taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, jos hoito päästään aloittamaan alkuvaiheessa. Jos oireiden alusta on kulunut yli kuukausi, sairastunut ei ole enää tartuttava eikä antibiootista ole hyötyä.

* Tautia voidaan testata joko nenänielusta PCR-testillä tai verinäytteestä vasta-ainemäärityksellä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030