Terveydenhuolto

Urheilijoiden uusi harjoitusmenetelmä pidentää hypoksialeirien hyötyjä

Liikuntalääketieteen päivillä parhaana palkittu tutkimus selvitti, miten urheilijan suorituskyvyn voi säilyttää aikaisempaa pidempään vuoristo- tai alppimajaharjoittelun jälkeen ilman laittomia aineita.

Ulla Ora

Helsingin urheilulääkäriaseman (Hulan) johtaja Juha Peltonen on tutkimusryhmineen voittanut Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2024 -kilpailun tutkimuksellaan: Jaksoittainen hypoksia säilyttää kestävyysurheilijoilla hemoglobiinimassan sekä parantaa hapenottokykyä ja suorituskykyä palattaessa merenpinnan tasolle hypoksialeiriltä.

Kestävyysurheilijat ovat käyttäneet hypoksiassa eli vähähappisessa ympäristössä asumista ja harjoittelua hemoglobiinimassan lisäämiseksi jo kymmenien vuosien ajan. Nyt hypoksiaa käytetään jo lähes kaikissa urheilulajeissa.

Hypoksian tarkoituksena on parantaa hemoglobiinimassan kasvun kautta hapenottokykyä ja suorituskykyä merenpinnan tasolle paluun jälkeen. Hemoglobiinimassa kuitenkin laskee nopeasti merenpinnan tasolle palatessa ja hyödyt katoavat samalla.

Peltonen selvitti tutkimusryhmänsä kanssa, säilyttääkö jaksoittainen hypoksinen altistus hemoglobiinimassan merenpinnan tasolle paluun jälkeen. Tutkimuksessa korkean tason kestävyysurheilijat toteuttivat kolmen päivän välein jaksottaista hypoksiaa oleskelemalla ensin levossa kaksi tuntia hypoksiassa ja tekemällä sen jälkeen tunnin mittaisen harjoituksen hypoksiassa.

Tutkimuksen perusteella hemoglobiinimassa, hapenottokyky ja suorituskyky säilyivät uuden menetelmän avulla ainakin kuukauden ajan neljällä viidesosalla urheilijoista. Tulokset olivat merkitsevästi paremmat kuin niillä urheilijoilla, jotka eivät tätä jälkihypoksiaa käyttäneet.

– Olen ilahtunut tutkimustuloksista, vaikka ne eivät olleet minulle suuri yllätys, kertoo Peltonen, joka on itsekin ollut maailmanmestaruustason urheilija soudussa.

Kilometri kovempaa tunnissa

Peltosen mukaan tutkimuksen tulokset ovat jo herättäneet kansainvälistä huomiota, koska niillä päästään eettisesti hyväksytyin keinoin lisäämään hapenottokykyä ja suorituskykyä.

– Urheilijan suorituskyvyn nousua hypoksiaharjoittelun avulla voidaan kuvata esimerkiksi niin, että juoksija vauhti on kilometri tunnissa kovempi kuin aiemmin.

Peltosen mukaan jaksottaisen hypoksiaharjoitusten suorittamisesta ei ole havaittu haittavaikutuksia.

– Myös tavalliset liikkujat voivat hyötyä jaksottaisesta hypoksiasta. Sitä voidaan käyttää myös lääketieteessä muun muassa verenpaineen, lihavuuden ja metabolisten sairauksien hoitoon.

Hemoglobiinimassa nousi leirin jälkeen

Peltosen tutkimukseen osallistui 58 kestävyysurheilijaa Suomesta ja Yhdysvalloista. 44 urheilijaa asui ja harjoitteli hypoksiassa, ja 14 verrokkiryhmän urheilijaa merenpinnan tasolla neljä viikkoa.

Hypoksiaa käyttäneillä urheilijoilla hemoglobiinimassa nousi heti hypoksialeirin jälkeen. Kuukauden kuluttua hemoglobiinimassa, hapenottokyky ja suorituskyky olivat säilyneet vain sillä ryhmällä, joka käytti jaksoittaista hypoksia-altistusta merenpinnan tasolle paluun jälkeen. Pelkästään merenpinnan tasolla asuneilla ja harjoitelleilla verrokkiurheilijoilla ei havaittu muutoksia seuratuissa muuttujissa.

Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa uuden mallin käyttökelpoisuuden hemoglobiinimassan, hapenottokyvyn ja suorituskyvyn säilyttämisessä hypoksiajakson jälkeen. Tutkimus on julkaistu heinäkuussa 2024 Journal of Applied Physiology -lehdessä.

Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 50 liikuntalääketieteellistä tutkimusta. Mukana olevista tutkijoista 22 osallistui kilpailuun nuorten tutkijoiden kategoriassa. Kaikki tutkimuskilpailuun osallistuneiden tutkimusten tiivistelmät on julkaistu tapahtuman verkkosivuilla .

Lue lisää: Aika huono penkkiurheilija

Lue lisää: Urheilijan olkapää – näin hoidan tyypilliset vammat

Kirjoittaja

Ulla Ora

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030