Lääkärilehden selvityksen mukaan ainakin kolme hyvinvointialuetta aikoo hakea lisärahaa ministeriöltä ja kuusi harkitsee.

Oikeuskansleri antoi 23. huhtikuuta päätöksen, jonka mukaan hyvinvointialueiden ensisijainen keino on hakea lisärahoitusta, jos rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.

Lue lisää: Oikeuskansleri antoi päätöksensä Etelä-Karjalan ja Satakunnan kanteluun

Lääkärilehti selvitti, kuinka moni hyvinvointialue aikoo hakea lisärahaa valtiovarainministeriöltä tänä vuonna. Kyselyyn vastasi 20 hyvinvointialuetta 21:stä.

Vastaajista kolme kertoi, että alue aikoo hakea lisärahoitusta tälle vuodelle, ja kuusi vastasi harkitsevansa asiaa. Yhdeksän aluetta ei aio hakea lisärahaa, ja kaksi ei vielä kommentoinut asiaa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen kertoo, että alue on jo hakenut lisärahoitusta ministeriöltä.

– Lain mukaan hyvinvointialueen kertyneet alijäämät tulisi olla katettuna vuoden 2026 loppuun mennessä. Mikäli hyvinvointialueemme tekisi vastaavat säästöt, muun muassa hoitotakuun noudattaminen vaarantuisi entisestään, hän perustelee.

Päijät-Häme arvostelee rahoitusmallia

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on yksi alueista, jotka harkitsevat asiaa.

– Mahdollisesti teemme lisärahoitushakemuksen, koska rahoitus, jonka Päijät-Hämeen hyvinvointialue on saanut, ei riitä perustuslain mukaisten palveluiden turvaamiseen, kertoo hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen .

Virolaisen mukaan hyvinvointialueille säädetty siirtymätasaus on vähentänyt Päijät-Hämeen saamaa rahoitusta, minkä vuoksi rahoitus ei vastaa täysin väestön palvelutarvetta. Myös useat muut hyvinvointialueet ovat arvostelleet nykyistä rahoitusmallia.

Lue lisää: Hyvinvointialueet vetoavat: Rahoitusmalli on korjattava

– Tuotamme palvelut halvemmalla kuin Suomessa keskimäärin, mutta siitä huolimatta meidän pitäisi pystyä kattamaan syntyneet alijäämät. Koemme tämän vähän epäreiluksi, Virolainen sanoo.

”Lisärahoitus ei ole automaatti”

Osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä korostaa, kaikki lisärahoitusta hakevat hyvinvointialueet eivät saa sitä automaattisesti.

– Oikeuskanslerin kannanotossa painotettiin, että alueen pitää myös itse perata toimintaansa ja katsoa, löytyykö sieltä väyliä, joiden kautta taloutta voisi tasapainottaa. Alueiden omaa vastuutahan ratkaisu ei poistanut lainkaan, hän huomauttaa.

Jos ja kun hakemuksia lisärahoituksen saamiseksi tulee, ne käsitellään ministeriössä yksilöllisesti. Jokaiselle hakemukselle perustetaan oma arviointiryhmä, joka käy perusteellisesti läpi alueen hakemuksen ja tilanteen.

Ahosen mukaan mahdollinen lisärahoitus ei ole tarkoitettu alijäämien kattamiseen, vaan akuutteihin tilanteisiin, joissa peruspalvelut ovat oikeasti vaarantumassa.

– Riskinä on, että alueet hakevat lisärahoitusta turhaan.

Juttua täsmennetty 9.5. klo 14.15. Myös Pohjois-Karjalassa aluehallitus päätti käynnistää lisärahoitushakemuksen valmistelun, joten kolme aluetta aikoo hakea ja kuusi harkitsee.