"Virossa on enemmän draamaa"
Joka kymmenes lääkäri Suomessa on ulkomaalaistaustainen. Lääkärilehti kysyi kolmelta, mitä he ajattelevat suomalaisen terveydenhuollon työkulttuurista.
Suurin osa Suomessa lääkäriksi laillistetuista ulkomaan kansalaisista on suorittanut tutkinnon Virossa. Kasvavia maita ovat muiden Baltian maiden ohella Ruotsi, Venäjä, Romania sekä Unkari.
Virossa perhelääkäriksi erikoistunut Andra Lätt sanoo olleensa onnekas, koska löysi työpaikan Pellon terveyskeskuksesta. Hän huomasi viihtyvänsä Lapissa, hakeutui töihin Tornioon ja myöhemmin nykyiseen kotikaupunkiinsa Rovaniemelle.
Yleislääketieteen erikoistumisopinnot Lätt teki Suomessa. Hän työskentelee nykyään työterveyslääkärinä Rovaniemen Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa.
Useissa työpaikoissa Suomessa hänet on otettu hyvin vastaan ja tukea on annettu. Välillä on ollut myös vaikeaa, koska kielitaito ei aluksi tuntunut riittävän.
Työuran alussa suomen opintoja oli takana muutamia kuukausia. Kahvihuonekeskustelut kollegoiden kanssa tuntuivat kielen vuoksi aluksi haastavimmilta, vaikka potilaiden kanssa pärjäsi.
Kielitaito kuitenkin koheni nopeasti, ja nyt suomi sujuu hyvin.
Perehdytyksessä parantamisen varaa
Kokemukset perehdytyksestä ovat vaihdelleet huonosta erittäin huonoon. Monet asiat on pitänyt selvittää itse alusta alkaen.
– Esimerkiksi päivystyksessä sanottiin, että tuossa on kone ja tuolla potilaat. Voit aloittaa.
Perehdytyksen pitäisi hänestä olla aina perusteellista ja vielä jonkin verran tiiviimpää, jos lääkäri on ulkomaalaistaustainen. Nykyisen työnsä perehdytystä ja tukea Lätt kiittelee.
Selvät säännöt työssä
Terveydenhuollon työkulttuuri Suomessa on hänen mielestään ammattimainen ja asiallinen. Työelämän pelisäännöt ovat selkeät.
Hänestä on hyvä, ettei työpaikoilla oteta liikaa esiin henkilökohtaisia asioita. Toisin on esimerkiksi Virossa, jossa työpaikoilla on enemmän draamaa.
Työkuormitusta saattaa syntyä esimerkiksi silloin, jos kielitaito ei tunnu riittävältä. Vaikka kieli sujuukin hyvin, kirjoitusvirheitä saattaa tulla.
– Jos esihenkilö huomauttaa niistä, otan asian aika raskaasti.
Työtahti järkeväksi
Mukavat työtoverit, hyvä työyhteisö ja pitkäkestoiset potilassuhteet auttavat jaksamaan. Työmäärän ja -tahdin pitää lisäksi olla järkeviä.
Monikulttuurisuuskoulutus olisi Lättin mielestä olennaisen tärkeää, koska monikulttuurisuus työpaikoilla lisääntyy jatkuvasti.
– Lääkärit varmasti hyötyisivät sellaisesta koulutuksesta.
”Hierarkia on aika matala”
Baghdadin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2014 valmistunut Raghda Al-Awad on työskennellyt koko lääkärin uransa Suomessa. Nyt hän toimii Hyvinkään terveyskeskuksessa.
Yleislääketieteeseen erikoistuva Al-Awad on ollut tyytyväinen tukeen ja perehdytykseen.
Suomalaiseen yhteiskuntaan ja työhön terveydenhuollossa integroituu hänen mielestään sujuvasti, kun on ahkera, motivoitunut ja paneutuu kielen opiskeluun.
Hän pitää siitä, että työpaikoilla oppimiseen suhtaudutaan myönteisesti ja palautetta annetaan helposti.
– Kannustusta saa paljon, jos itse on kiinnostunut oppimaan. Osaamista ja motivaatiota arvostetaan taustaa enemmän.
Hierarkia on suomalaisessa terveydenhuollossa hänen mukaansa aika matala, toisin kuin esimerkiksi Irakissa. Kaikkien ammattiryhmien työtä arvostetaan, mikä tekee työilmapiiristä kollegiaalisen ja turvallisen.
Parantamisen varaakin löytyy. Al-Awad on kuullut ulkomaalaistaustaisilta lääkäreiltä, että on ollut hieman haasteellista saada amanuenssi- tai harjoittelupaikkoja.
Kieli kuormittaa edelleen
Al-Awad opiskeli kieltä Lappeenrannassa Saimaan ammattiopistossa, jossa järjestetään kotoutumiskoulutusta ja suomen kielitutkintoja. Lisäksi hän oppi suomea muun muassa televisio-ohjelmista.
Suomen käyttäminen tuntuu edelleen kuormittavalta, vaikka kieli sujuu hyvin niin potilaiden kuin muidenkin kanssa. Hän on hyvin tarkka kirjoittaessaan, ettei tulisi virheitä.
– Olen varovainen ja pohdin, tulevatko kirjoituksissani kaikki sanat oikein ja ilmaisenko itseäni selvästi sekä ymmärrettävästi. Näin ajattelen varmasti koko loppuelämäni, koska en ole syntynyt Suomessa.
Ennakkoluuloja esiintyy
Myös ennakkoluulot kuormittavat. Al-Awad kertoo, että potilaat saattavat toisinaan kieltäytyä menemästä vastaanotolle, jos lääkärin nimi on vieraskielinen tai ihonväri erilainen. Hoitajilta tiedustellaan, osaako lääkäri varmasti suomea.
Al-Awad on törmännyt harvoin ennakkoluuloihin. Pari kertaa hän on kuullut, etteivät potilaat ensin halunneet tulla hänen vastaanotolleen.
– He olivat kuitenkin tyytyväisiä, kun kävivät luonani.
”Ei riitä, että on erinomainen lääkäri”
Akuuttilääketieteeseen erikoistuva somalilääkäri Hibo Abdulkarim tietää, että potilaat voivat vaatia aikaa varatessaan “kantasuomalaisen lääkärin”. Terveyskeskusajalta hän muistaa, kuinka useasti potilaat yrittivät kieltäytyä hänen vastaanotoltaan nimen perusteella.
Hyvin suomea puhuvasta ulkomaalaistaustaisesta lääkäristä saatetaan sanoa, ettei hän puhu riittävän hyvin kieltä, jos puheessa kuuluu aksentti – vaikka sanavarasto on erinomainen.
Lääkärit voivat kohdata rasismia työpaikoilla myös ammattilaisten keskuudessa. Somaliassa syntyneenä, pikkulapsena Suomeen tulleena ja täydellisesti suomea puhuvana Abdulkarim itse ei ole kovin usein joutunut tällaisiin tilanteisiin, mutta on todistanut töissä rasistisia olosuhteita.
Abdulkarimille on usein sanottu, että puhutpa hyvää suomea. Tämä ei hänestä ole itsessään ongelma, mutta kirkastaa oletuksen, ettei kieli voi olla äidinkielen tasoinen, jos nimi on ulkomaalainen. Abdulkarim on todennut, ettei puhu hyvää, vaan täydellistä suomea.
Hän ymmärtää kyllä huolen lääkärien kielitaidosta. Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että työntekijä osaa riittävästi suomea.
– Totta kai lääkärin työ vaatii riittävän kielitaidon.
Ulkomaalaistaustainen lääkäri joutuu usein tekemään paljon töitä vakuuttaakseen potilaat ja omaiset, että hoitaa työnsä hyvin.
– Ei riitä, että on erinomainen lääkäri. Pitää perustella paljon enemmän ja yksinkertaisesti tehdä enemmän töitä potilaan luottamuksen saamiseksi. Silti, jos potilas ei saa juuri sitä mitä haluaa, nostetaan negatiivisessa palautteessa lääkärin identiteetti ja tausta esiin.
Huomio kohdistuu kielteisyyteen
Lääkärin tehtyä virheen saatetaan kahvihuoneessakin ensimmäisenä tiedustella, oliko lääkäri ulkomaalainen.
– Suomenkielisellä nimellä varustetusta lääkäristä voidaan ajatella, että lääkärikin tekee virheitä ja se on inhimillistä.
Abdulkarimin mielestä ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä puhutaan usein pääasiassa ongelmana, vaikka heitä tarvitaan terveydenhuoltoon. Monesti keskitytään negatiivisuuteen niin paljon, ettei nähdä positiivisuutta.
– Olen huomannut, että hyvä lääkäri, jolla on ulkomaalainen nimi, on “lääkäri”. Huono lääkäri, jolla on ulkomaalainen nimi, on ulkomaalainen lääkäri tai maahanmuuttajalääkäri. Tässä vahvistusvinouma pääsee hyvin esiin.
Elämme hänen mukaansa yhteiskunnassa, jossa rasismi on vahvasti läsnä ja normalisoitu. Aika usein ulkomaalaistaustaisiin lääkäreihin liitetyssä kielteisyydessä ei ole kyse itse osaamisesta, vaan yleisistä asenteista.
Abdulkarim uskoo, että negatiivisia asenteita voi ja pitää muuttaa. Asenteellisuutta ja rasismia voidaan vähentää koulutuksilla ja myös esimerkiksi tutustumalla henkilökohtaisesti eritaustaisiin ihmisiin. Nämä asiat voivat auttaa haastamaan omia ennakkoluuloja.
– Lääkärin työ on kuitenkin sellainen luottamusammatti, ettei meillä pitäisi olla sijaa rasismille. Meidän pitäisi pyrkiä kitkemään rasismia myös yhteiskunnan tasolla.
