Imurointia, kukkien kastelua, roskien viemistä, kalusteiden huutamista huutokaupasta.

Tätäkin kaikkea lääkärin työhön kuuluu, kun on yrittäjä.

Suomeen on perustettu vuoden sisällä useita lääkäripalveluyrityksiä. Syksyllä ensimmäiset toimipisteensä avasi myös kaksi ketjua, Lähilääkärit sekä Suomen Paikallislääkärit.

Yrittäjyydessä on nyt siis selvästi imua, miksi?

– Halusin sairaalatyön ja neurokirurgiaan erikoistumisen vastapainoksi kartuttaa yleislääkärin taitoja, kertoo Teemu Ollonen .

– Halusin enemmän vapautta sovittaa työni muuhun elämään, sanoo Laura Raiko .

Sieviin yrityksen perustanut Jani Nivala puolestaan kypsyi siihen, miten huonosti potilaat pääsivät hoitoon. Hän halusi tarjota vaihtoehdon.

Tavoite on toteutunut

Teemu Ollonen avasi kollegansa Muhammad Al-Maialin kanssa lääkäriasema Pellavan Tampereelle reilu vuosi sitten. Molemmat työskentelevät päivät sairaalassa ja pitävät vastaanottoa iltaisin Pellavassa.

Laura Raiko ja kolme muuta ihotautien erikoislääkäriä avasivat ihosairauksiin erikoistuneen Ihotalon Turkuun tammikuussa. Myös Jani Nivala aloitti yrittäjänä tammikuussa.

Nyt onkin hyvä hetki kysyä, miten heillä on mennyt. Päivääkään eivät vaihtaisi pois?

– Olen todella tyytyväinen. Päivät ovat pitkiä, mutta nyt minulla on sairaanhoitaja apuna. Alussa tein kaiken itse, Nivala kertoo.

Tuotto tulee osin kuukausilaskutuksesta ja osin käyntimaksuista.

– Noin kymmenen vakituista omalääkäripotilasta maksaa kuukausittain palvelumaksua. Sen lisäksi vastaanotolla käy suurin piirtein toistakymmentä potilasta päivässä.

Teemu Ollonen myöntää, että matkaan on mahtunut ylä- ja alamäkiä, mutta kokonaisuutena on mennyt hyvin.

– Olemme saaneet vakiinnutettua asiakaskunnan, ja toimintamme on tullut ketterämmäksi. Ihan kaikkeen ei enää tarvitse lähteä puhtaalta pöydältä. Itse olen pitänyt eniten siitä, että olen saanut tehdä päivätyöhön verrattuna selvästi erilaista iltatyötä.

Laura Raiko kertoo, että tavoite on toteutunut, ja nyt työajat sopivat paremmin lapsiperheen elämään.

Kiireen keskellä toinen tukee

Ollonen, Nivala ja Raiko ryhtyivät yrittäjiksi erilaisista lähtökohdista, mutta alkutaipaleeseen kuului paljon samaakin. On ollut asioiden selvittelyä, pykäliin perehtymistä ja uuden oppimista.

– Kun liiketila ja vastaanottoon liittyvät käytännön asiat selvisivät, loppu sujui helpommin. Yrittäjänoviisille on aika paljon tiukkoja sääntelyjä, ja kyllä niiden selvittämisessä puolisen vuotta meni. Toisaalta ymmärrän, että lupia tarvitaan, jotta voidaan pitää kiinni potilaiden yksityisyydestä ja turvallisuudesta, Ollonen pohtii.

Ollosen kollega Muhammad Al-Maiali kertoo, että yrittäjäksi ryhtyminen tuntui mielekkäämmältä, kun mukana oli toinen yhtä sitoutunut tekijä.

– Jaamme vastuuta, ja kiireen keskellä toinen tukee ja helpottaa toisen tehtäviä. Eri näkökulmat ja osaamiset tuovat varmuutta päätöksiin. Joskus toinen painaa kaasua ja vie asioita vauhdilla eteenpäin. Silloin toisen on osattava kannustaa tai painaa jarrua.

Julkiseen puoleen verrattuna yksi varsin tärkeä asia on löytää asiakkaat. Pellava ja Ihotalo ovat panostaneet markkinointiin, myös sosiaalisessa mediassa.

– Minä olen ostanut kaksi mainosta, Jani Nivala puolestaan naurahtaa.

Nivala on työskennellyt terveyskeskuksissa, yksityisellä ja vuokralääkärinä. Pienellä paikkakunnalla monet kuntalaiset ovat tulleet tutuksi.

– Ihmiset tuntevat minut aiemmista töistä. Tarkoitus on mainostaa puskaradiolla. Täällä kotiseudulla se on mahdollista, mutta eihän minua kukaan esimerkiksi Kuopiossa tuntisi.

Raha on ajatuksissa eri tavalla

Haastatteluissa nousevat vähän väliä esiin kustannukset, joten puhutaan hetki rahasta.

Jo se mietityttää monia, kuinka suuri alkupanostus tarvitaan.

Laura Raiko sanoo, että säästöjä on hyvä olla ainakin puolen vuoden nettopalkan verran.

– Ihotalossa osakkaat halusivat lähteä liikkeelle ilman velkarahoitusta ja nimenomaan pääomapanostuksen turvin.

Jani Nivalalla ei ollut alkupääomaa montakaan tuhatta euroa.

– Tässä on pitänyt nähdä vaivaa esimerkiksi kalusteiden hankinnassa. Huusin netin huutokaupassa insinööritoimiston konkurssipesän, ja sieltä tuli kaksi rekkalastillista tavaraa. Sähköpöytiä, toimistosermejä ja tuoleja. Kaverit auttoivat kantamisessa. Myin ylimääräiset pöydät eteenpäin, ja olen päässyt sillä tavoin omilleni.

Nivala myöntää, että raha on ajatuksissa nyt aivan eri tavalla.

– Sen olen huomannut, että julkisella puolella on kyllä paljon löysää. Kun itse tilaa kaiken, tulee myös miettineeksi, mistä kannattaa maksaa ja miten tehdä asiat kustannustehokkaasti. Onneksi tykkään pyöritellä exceliä.

Teemu Ollonen kertoo saaneensa uutta näkökulmaa juuri terveydenhuollon kustannuspuoleen.

– Kun on yrittäjä, näkee mihin raha menee ja mitä mikin maksaa. Jos jotain pitää hankkia, se pitää hankkia itse. Pitää kokeilla mitä kannattaa tehdä ja mitä ei – ja tietysti budjetoida. Olen nähnyt pienen yksikön edut verrattuna isoon taloon ja toisaalta missä resurssit tulevat vastaan. Mutta nyt pystymme ketterästi muuttamaan asioita kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Toiminta on nyt lääkärivetoista

Neurokirurgiaan erikoistuva Ollonen sanoo, että yleislääkärin työ on tuonut mielekästä vastapainoa erikoistumiselle, sillä potilaat ja heidän tarpeensa poikkeavat usein neurokirurgian vastaanotosta.

– Työ on potilaan kohtaamista perinteisemmässä mielessä. Se on mukavaa täydennystä raskaan sairaalatyön oheen. Voimme kohdata potilaat henkilökohtaisesti, kun toiminta on lääkärivetoista.

Iltavastaanoton jatkaminen sairaalatyön päälle kuulostaa kuitenkin raskaalta, vai miten on?

– Ainakin tässä vaiheessa olen hyvin jaksanut, kun työ on niin erityyppistä sairaalassa ja omassa yrityksessä. Tässä on hyvä mahdollisuus myös ammatilliseen kasvuun.

Pellavassa oli aluksi Ollosen ja Al-Maialin lisäksi yksi sairaanhoitaja, mutta nyt lääkäreitä on kahdeksan.

– Toiveena oli saada enemmän vastaanottoja ja henkilöstöä jakamaan työtaakkaa. Lääkärit ovat tulleet aika lailla tuttavapiiristämme, joten on ollut mukava tarjota heillekin tällainen työmahdollisuus.

Omat toimintatavat puntariin

Laura Raiko kertoo olevansa nyt tyytyväinen, että uskalsi ottaa yrittäjyyden riskin, vaikka se häntä mietityttikin. Hän oli tosin jo aiemmin pitänyt yksityisvastaanottoa isommissa lääkäriketjuissa, kuten muutkin Ihotalon perustajalääkärit.

– Näin yrittäjäksi ryhtymisen parhaaksi vaihtoehdoksi etenkin perheen kannalta, ja sain siihen myös tukea lähipiiristä. Nyt jos haluan vähentää tai lisätä työaikaa, se onnistuu, kun työ- ja lomalistojen ei tarvitse olla niin pitkälle mietittyinä. Voin myös paremmin säätää työnkuvaani, kun ei tarvitse aina mennä jonkin tietyn toimintamallin mukaisesti.

Raikolle merkitsi paljon myös se, että muutkin osakkaat ovat ihotautien erikoislääkäreitä. Hän voi tarvittaessa huikata kysymyksen viereiseen huoneeseen ja konsultoida heitä helposti.

Kollegojen tuen lisäksi häntä motivoi suuresti se, että hän kokee voivansa olla paremmin potilaiden tukena ja apuna. Omassa yrityksessä hänellä on mahdollisuus tarjota vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi esteettisiä hoitoja, joita julkinen puoli ei kustanna, mutta joita monet ihosairauspotilaat kysyvät.

Yrittäjyys myös pitää Raikon hereillä lääkärinä eri tavalla.

– Tässä joutuu myös haastamaan omia toimintamallejaan, kun ei voi mennä ison organisaation taakse. Isossa talossa asiat ovat tiukemmin rajattuja, mikä voi olla joissain tilanteissa hyväkin. Nyt on mietittävä, miten omasta mielestäni asiat kannattaisi tehdä. 

Lue lisää: Lääkärit tyytymättömiä yksityisiin asemiin

Lue lisää: Erikoislääkäri-yrittäjissä yhtä paljon naisia ja miehiä