Miten seurata hoidettua kolorektaalisyöpää?

Hoidetun syövän seuranta on usein kustannustehotonta, mutta inhimillistä ja potilaita miellyttävää. Suomessakin on tehty tutkimus, jossa todetaan, ettei kolorektaalisyövän tiivis seuranta radikaalin leikkauksen jälkeen auta löytämään kasvainten uusiutumia riittävän ajoissa. Yleensä paksusuolisyövän seurannassa on käytetty seerumin CEA-merkkiainetta. Nyt tähän lisättiin tietokonetomografia (TT).

Hannu Paajanen

Sikiötutkimuksen uusi vaihe on käynnistynyt

Kymmeniä vuosia paikallaan polkenut tutkimus sikiön sairauksien diagnosoinnista äidin verinäytteestä on muutaman viime vuoden aikana oleellisesti harpannut eteenpäin. Uusilla laboratoriomenetelmillä on opittu nopeasti ja laajasti määrittämään plasman DNA-fragmenttien koostumusta ja määrää jopa niin, että saadaan kuva yksilön koko perimästä. Varsinkin digitaalisen PCR:n MPS-menetelmän (massively parallel sequencing) ja eräiden muiden uusien tekniikoiden mukaantulo on tehnyt mahdolliseksi määrittää, onko näytteessä yliedustettuna sikiön jonkin tietyn kromosomin DNA-palasia tai tietyn geenin aktiivista toimintaa osoittavaa vapaata RNA:ta. Erityistä kliinistä merkitystä on kromosomien 21, 18 ja 13 tilanteen selvittämisellä.

Pertti Kirkinen

Kaikki sepelvaltimokalkki ei ole haitallista

Tietokonekerroskuvauksessa mitattu sepelvaltimokalkin määrä on ollut tarkin ei-kajoava mittari tulevien sepelvaltimotautitapahtumien ennakoinnissa. Kokonaan puuttuva kalkki on hyvän ennusteen merkki, mutta uuden tutkimuksen valossa näyttää siltä, ettei pelkkä kalkin kokonaismäärä ole ratkaiseva, koska toisaalta plakkien kalkkipitoisuuden kasvu näyttää suojaavan tulevilta sydäntapahtumilta.

Juhani Airaksinen

Meta-analyysi ei puolla D-vitamiinilisiä terveille aikuisille

Veren pienen D-vitamiinipitoisuuden on havaittu liittyvän osteoporoottisiin murtumiin, syöpään, valtimosairauksiin, diabetekseen ja lisääntyneeseen kuolemanriskiin. Tämä on johtanut päätelmiin D-vitamiinilisien tarpeesta. Toisaalta kuolleisuudessa D-vitamiini noudattaa U-käyrää: kuolleisuus kasvaa sekä pienissä että suurissa veren D-vitamiinipitoisuuksissa.

Helena Liira

MODY2-diabetes voidaan jättää hoitamatta pitkään

Nuoruusiällä alkavassa aikuistyyppisessä diabeteksessa (MODY2) tarvitaan glukokinaasigeenin inaktivoivan mutaation vuoksi normaalia korkeampi glukoositaso, jotta haimasta alkaa vapautua insuliinia. Tämän vuoksi potilailla on lievästi kohonnut paastoglukoosiarvo, mikä johtaa lievään HbA1C-tason nousuun (korkeimmillaan 7,5 %). Diabeteslääkkeet eivät tunnetusti vaikuta glukoosiarvoihin, ja hoitoa ei sen vuoksi suositellakaan muutoin kuin raskauden aikana (insuliinihoito).

Satu Vehkavaara

Kaksi näkökulmaa lihavan potilaan prostatektomiaan

Eturauhasen poistoleikkaus soveltuu floridalaisklinikassa tehdyn tutkimuksen mukaan myös lihaville eturauhassyöpäpotilaille. Nelivuotiskaudella 2008-2012 tehtiin robottiavusteinen eturauhasen poistoleikkaus yli 3 000 karsinoomapotilaalle. Potilaiden joukossa oli 44 sairaalloisen lihavaa miestä (BMI ≥ 40 kg/m²). Heille valittiin tietokoneavusteisesti verrokit, joiden painoindeksi oli em. rajan alapuolella, keskimäärin 28,9 kg/m².

Ossi Lindell

Altistusterapia auttaa teini-ikäisiä raiskauksen uhreja

Altistusterapia on käypä hoito aikuisten traumaperäiseen stressihäiriöön. Lapsilla ja nuorilla altistusterapiaa on käytetty hyvin vähän. Traumamuistoille altistamisen on pelätty saattavan voimistaa traumaperäisiä oireita alaikäisillä, joilla psykologiset selviytymiskeinot ovat vielä kehittymättömiä. Altistusterapiasta näyttäisi kuitenkin olevan hyötyä myös teini-ikäisille.

Tero Taiminen

Hoito vai seuranta eturauhassyöpäpotilaalle?

Iäkkäiden miesten matalan riskin eturauhaskarsinooman konservatiivinen hoito aktiivisen seurannan tai pelkän seurannan muodossa johtaa suurempaan kuolleisuuteen kuin aktiivinen hoito. Tähän tulokseen päädyttiin SEER-tietokannasta kerättyihin tietoihin perustuvassa tutkimuksessa. Mukana oli 27 969 yhdysvaltalaismiestä, joilla oli vuosina 2004-2007 diagnosoitu kyseinen sairaus.

Ossi Lindell

Osaavatko kirurgit tehdä kliinisiä satunnaistettuja tutkimuksia?

Näyttöön perustuva lääketiede nojaa huolellisesti suunniteltuihin ja toteutettuihin tutkimussarjoihin. Satunnaistettu, kontrolloitu kliininen tutkimus antaa vahvimman näytön hoidon tehosta tai tehottomuudesta. Kirurgian toimenpiteet on perinteisesti opittu mestari-kisälliperiaatteella, ja leikkausten tehon näytön aste esimerkiksi kipukirurgiassa on ollut heikkoa. Juuri ilmestyneessä yleiskatsauksessa englantilaiset ja australialaiset kollegat arvioivat kriittisesti kirurgisten toimenpidejulkaisujen laatua.

Hannu Paajanen

Geenitutkimuksista ei etua varfariinihoidon aloittamisessa

K-vitamiinista riippuvaisten antikoagulanttien, eli Suomessa varfariinin, aloitukseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Suurista aloitusannoksista on onneksi jo (toivottavasti) luovuttu, mutta silti sukupuolen, koon ja iän huomioiminen ei välttämättä takaa ihanteellista hoitotasapainoa ensimmäisten viikkojen aikana. Väistämättä mukana on myös yksilöllisiä eroja lääkkeen käsittelyssä maksan entsyymiverkostossa, minkä merkitystä lääkehoidon aloituksessa tutkittiin kolmen tutkimuksen voimalla.

Marko Vesanen

Kertyvätkö kalsiumlisät valtimoihin?

Riittävä kalsiumin saanti on tärkeää osteoporoosin ehkäisemiseksi, ja kalsiumlisiä on suositeltu, jos ravinnosta saatava kalsiumin määrä jää vähäiseksi. Viime vuosina on herännyt epäilyjä, että liiallinen kalsiumin saanti olisi haitallista sydänterveydelle. Tutkimustulokset kalsiumlisien vaikutuksesta sydänkuolleisuuteen ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Tuore tutkimus vahvistaa epäilyjä, että kalsiumvalmisteiden runsas käyttö on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin erityisesti miehillä.

Juhani Airaksinen

Alkoholi lisää leikkauskomplikaatioita

Liiallisen alkoholin käytön tiedetään olevan iso terveysriski, mutta tanskalaisen katsausartikkelin mukaan juominen lisää myös leikkauskomplikaatioita. Aihe kiinnostanee juutteja enemmän kuin muita, sillä tanskalaiset käyttävät pohjoismaalaisista eniten alkoholia (11 litraa absoluuttista alkoholia/v/asukas). Aiemmat tutkimukset leikkausta edeltävän alkoholinkäytön ja leikkauskomplikaatioiden riskistä ovat olleet ristiriitaisia.

Hannu Paajanen

Sektioarven poukama on yleinen jälkiseuraus

Keisarileikkausten määrän kasvaessa on alettu kiinnittää huomiota kohtuun tehdyn leikkaushaavan jälkiseurauksiin. Aivan viime vuosina on havaittu kohtulihaksen haavan osittaisen umpeutumisen aiheuttavan vaivoja, kuukautisten jälkeistä tiputteluvuotoa, vatsanpohjan kipuja ja rakon toiminnan häiriöitä. Tästä ongelmasta ei toistaiseksi ole ollut kovin selkeää yleiskuvaa. Kyseessä on kohtuontelon puolelta kohtulihakseen työntyvä kolmiomainen defekti, joka pahimmillaan menee jopa koko lihaskerroksen läpi. Useimmiten defektin seinässä on verestävää sidekudospintaa, eikä ehjää kohdun limakalvoa. Diagnoosi tehdään vaginaalisella kaikututkimuksella; tarvittaessa käytetään kohtuontelon nestetäyttöä apuna.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030