Yskä ei lyhene antibiootilla tai ibuprofeenilla

Käypä hoito -suositus on jo vuosia ohjannut olemaan määräämättä antibiootteja keuhkoputkitulehdukseen, mutta edelleenkin suuri osa potilaista saa niitä. Lääkärit taipuvat herkemmin määräämään mikrobilääkettä, jos potilas tupakoi tai jos hän kertoo yskösten olevan värillisiä. Espanjassa tehty satunnaistettu hoitokoe on ensimmäinen, jossa on verrattu antibioottia, tulehduskipulääkettä ja lumelääkettä keuhkoputkitulehduksen hoidossa - eikä tuloksissa ollut eroa.

Helena Liira

Koettua ja uutta kondyloomien hoidosta

Vuonna 2006 hyväksyttiin käyttöön kohdunkaulan syöpää ehkäisemään nelivalenttinen rokote HPV-virustyyppejä 16/18 ja 6/11 vastaan ja vuotta myöhemmin meilläkin nykyään ajankohtainen kaksivalenttinen HPV 16/18-rokote. Der Urologe -lehden katsauksen mukaan ensiksi mainitun rokotteen lisäpotentiaali oli nopeasti urologienkin havaittavissa, koska HPV-tyypit 6 ja 11 aiheuttavat 90 % ulkogenitaalien kondyloomista. Tämä on johtanut siihen, että kansalliset rokotekomissiot ovat alkaneet suositella nelivalenttisen rokotteen käyttöönottoa myös poikien tai ainakin riskiryhmiin kuuluvien miesten rokotuksissa.

Ossi Lindell

Uusia lääkkeitä myelooman hoitoon

Myelooma on useimmille parantumaton, pitkäaikainen verisairaus. Nykyhoidoin edetään usein vuosien oireettomaan ajanjaksoon, mikä on huiman lääkekehityksen ja kantasolujen siirtojen ansiota. Vastaanotolla ei kuitenkaan välty potilaiden murheilta, joita aiheuttaa taudin taipumus uusiutua, ja uusista lääkevaihtoehdoista ehditään usein kysellä jo ennen kuin tauti on ehtinyt vielä edes taittua, saati sitten uusiutua. Tässä muutama vastaus uteluihin.

Marko Vesanen

Kiinnikemuodostusta voi yrittää estää

Vatsaontelon kirurgia aiheuttaa useimmille potilaille kiinnikkeitä, tähystysleikkaukset tosin vähemmän. Kiinnikkeet voivat aiheuttaa infertiliteettiä, suolitukoksia ja kroonista kipua. Ne eivät näy luotettavasti kaiku-, magneetti- tai tietokonekuvauksessa, joten niiden määrääkään ei voi mitata kajoamattomasti. Tutkimuksissa niitä arvioidaan uusintaleikkausten tai suolitukosten esiintyvyyden mukaan.

Hannu Paajanen

Sildenafiili näyttää tehoavan kuukautiskipuihin

Erektiolääkkeenä tunnettu sildenafiili 100 mg:n annoksena helpotti tutkimuksessa primaarisesta dysmenorreasta kärsivien naisten kipuja paremmin kuin lumelääke. Lääkkeet annettiin emättimeen 1.-3. vuotopäivänä tilanteessa, jossa potilaan arvioima kivun VAS-arvo ylitti tason 90. Neljän tunnin seurannan aikana lumelääke pienensi arvon 60:een ja sidenafiili 15:een. Sildenafiilia saaneiden naisten kohtuvaltimon dopplertutkimuksella mitattu virtausvastus pieneni merkitsevästi.

Pertti Kirkinen

Miesten masennus jää tunnistamatta

Masennus diagnosoidaan naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Masennuksen seulontaan kehitetyt mittarit arvioivat naisille tyypillisiä oireita, kuten ulospäin näkyvää surullisuutta ja itkuisuutta. ICD-10-kriteerit puolestaan arvioivat masennuksen vaikeusastetta lähinnä oireiden monimuotoisuuden perusteella, ja niitä on kritisoitu miehille tyypillisten oireiden puuttumisesta.

Tero Taiminen

Kirurgeja tarvitaan muihinkin kuin yliopistosairaaloihin

Yhdysvalloissa terveysviranomaiset ovat arvioineet, että hyvän kirurgisen hoidon edellytys on 9-10 yleiskirurgia 100 000:ta asukasta kohti. Erikoissairaanhoito ja leikkaukset kuitenkin keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, ja toisaalta nuoret kirurginalut tahtovat jäädä yliopistokaupunkeihin. Lisäksi koulutuksen kapeutuminen vähentää yleiskirurgista osaamista. Ongelma on tuttu harvaan asutuissa maissa, kuten Suomessa.

Hannu Paajanen

TNF:n salpaajia käyttävät potilaat hyötyvät metotreksaatista

Monet autoimmunisairauksien hoitoon käytettävät biologiset lääkkeet ovat TNF-:n monoklonaalisia vasta-aineita. Näitä TNF:n salpaajia kohtaan voi kehittyä lääkevasta-aineita, jolloin vaarana ovat tehon menetys ja haittavaikutusten lisääntyminen. Metotreksaatin ja autoimmuunisairauksien hoitoon käytettävien vastaavien perinteisten lääkkeiden samanaikainen käyttö näyttää vähentävän lääkevasta-aineiden muodostumista.

Markku Kauppi

Toimintakyvyn ja kognition kohorttitrendit

Ihmiset elävät vanhemmiksi, mutta toteutuuko Friesin teoria sairauksien pakkautumisesta entistä lyhyemmälle ajanjaksolle elämän loppupäähän? 1980- ja 1990-luvuilla tehdyissä kohorttiseurannoissa ihmisten toimintakyky näyttää parantuneen, mutta 2000-luvulla on alkanut tulla jo toisenlaisiakin tutkimustuloksia. Kohortti kohortilta parantunut vanhusten toimintakyky ei enää kehitykään yhtä suotuisasti, vaan jopa päinvastaisia merkkejä on ollut näkyvissä.

Kaisu Pitkälä

Vanhenevan miehen oireeton nivustyrä - leikkaukseen vai ei?

Maailmassa on tehty kaksi prospektiivistä tutkimusta, joissa vähäoireinen nivustyräpotilas satunnaistettiin joko seurantaan tai leikkaushoitoon. Ensimmäinen julkaistiin Brittein saarilta vuonna 2006 ja siinä suositeltiin leikkaushoitoa. Toinen tehtiin Pohjois-Amerikassa samana vuonna ja siinä taas suositeltiin seurantalinjaa. Tulokset siis jättivät taas kliinikolle lantinheiton vastaukseksi. Nyt amerikkalaisen potilaskohortin pitkäaikaistulokset on analysoitu uudelleen seitsemän vuoden seurannan jälkeen, ja tulos muuttuikin leikkaushoidon suuntaan suotuisaksi.

Hannu Paajanen

Aliskireeni ei vaikuta sepelvaltimotaudin etenemiseen

Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän aktivaatio edistää valtimotautien kehittymistä. Koe-eläintutkimusten perusteella reniiniaktiivisuuden vähentämisen on puolestaan arveltu voivan vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotautiin. Valitettavasti uuden tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei tähänkään mekanismiin vaikuttamalla voida hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030