Pitkä EKG-rekisteröinti tehostaa eteisvärinän seulontaa aivoinfarktin jälkeen

Kohtauksellinen eteisvärinä on yleinen aivoinfarktin syy, vaikka näyttö sen osallisuudesta infarktin syntyyn jää monesti puuttumaan. Eteisvärinäkohtaukset lisäävät aivoinfarktin riskin viisinkertaiseksi ja kaksinkertaistavat aivoinfarktin toistumisen riskin. Eteisvärinän seulonta akuutin aivoinfarktin jälkeen näyttää tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan onnistuvan 7 vrk:n EKG-rekisteröinnillä paremmin kuin perinteisillä menetelmillä.

Päivi Hartikainen

Ketamiini tehoaa masennukseen sähköhoidon veroisesti

Ketamiini on alun perin nukutusaineeksi kehitetty, kilpailematon NMDA-reseptorin antagonisti, jota on käytetty hoitoresistentin masennuksen kokeellisena lääkkeenä yli kymmenen vuoden ajan. Ketamiinia annetaan laskimoon hitaana infuusiona, ja useissa pienehköissä satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa hoitokerran jälkeisellä viikolla sen teho Cohenin d-lukuna ilmaistuna on vaihdellut välillä 0,6-1,5.

Tero Taiminen

Testosteronitutkimuksen eettinen pohja herättää kysymyksiä

Arvovaltainen New England Journal of Medicine julkaisi tutkimuksen, jonka eettisiä lähtökohtia voi ihmetellä. Testosteroniaineenvaihdunnan ja testosteronigeelin ominaisuuksien selvittämiseksi nollattiin 400 terveen 20-50-vuotiaan miehen oma gonadisteroidituotanto goseriniililla ja osalle heistä annettiin vaihtelevaa testosteronigeelianosta ja osalle lumegeeliä päivittäin neljän kuukauden ajan. Lisäksi puolet miehistä sai aromataasinestäjää estämään testosteronin metaboloitumista estradioliksi. Tutkimuksessa seurattiin hormoniarvoja, rasvakudoksen ja lihasmassan muutoksia ja kyselytutkimuksin seksuaalisia toimintoja.

Pertti Kirkinen

Suomalaiskirurgit voivat jälleen olla ylpeitä

Takavuosina nuori kirurgi sai oppinsa pitkälti seniorikirurgin leikkauksia seuraten ja kahvihuoneen mielipiteitä uskoen. Seniorien kanssa käydyt keskustelut ovat vieläkin tärkeitä, mutta pelkästään niiden perusteella ei enää pitäisi hoitopäätöksiä tehdä. Lääketiede nojaa yhä enemmän tutkimusnäyttöön. Paras tutkimustieto kirurgian tehosta saadaan yleensä satunnaistetuista, prospektiivisista hoitosarjoista. On arvioitu, että ennen 1990-lukua vain 5-15 % kirurgian tiedoista perustui A-tason tutkimusnäyttöön (Uhl ym. 2000). Prospektiivisen, satunnaistetun hoitosarjan tekeminen kirurgiassa pitkine seuranta-aikoineen on hidasta ja vaivalloista kiireisille kirurgeille. Nyt alkavat ajat muuttua.

Hannu Paajanen

Onko pääpelillä vaikutusta aivoihin?

Jalkapallossa pallon puskeminen päällä on olennainen osa peliä. Jotkut pelaajat pelaavat palloa päällä merkittävästi enemmän kuin toiset. Aiemmin on osoitettu, että toistuvat urheiluun liittyvät aivoruhjeet voivat vaikuttaa aivojen morfologiaan ja kognitiiviseen toimintaan; klassinen esimerkki on dementia pugilistica. Aivokontuusioita ei pallon puskemiseen yleensä liity, mutta onko toistuvalla pääpelillä haitallisia vaikutuksia?

Roberto Blanco Sequeiros

Miten kliininen tutkimus ennustaa uniapneaa

Uniapnean esiintyvyys kasvaa koko ajan, ja lääkärit joutuvat päivittäin arvioimaan, onko potilas lähetettävä jatkotutkimuksiin. Käypä hoito -suosituksen mukaan lähetteeseen vaaditaan vähintään kaksi seuraavista oireista: päiväväsymys, poikkeava nukahtelu, pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus, hengityskatkoksia toisen henkilön toteamana, aamupäänsärky, toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen, uniapneaan mahdollisesti liittyvä muistihäiriö tai mielialahäiriö tai epäily lihavuuteen liittyvästä ventilaatiovajauksesta.

Heikki Ekroos

Virtsarakon ilmatäyttö päihittää huuhtelunesteen hematuriadiagnostiikassa

Barcelonalaisklinikassa on innostuttu käyttämään diagnostisessa kystoskopiassa virtsarakon laajentamiseen ilmaa huuhtelunesteen asemesta, vaikka menetelmä ehdittiin kuopata jo vuosisata sitten epäfysiologisena, epäkäytännöllisenä ja ilmaemboliariskin aiheuttavana. Syitä menetelmän paluuseen ovat sen suuri tarkkuus hematuriadiagnostiikassa, käytön helppous, hyvä näkyvyys ja potilaiden jälkivaivojen vähäisyys. Ilmakystoskopia koki tosin uuden tulemisensa jo 1980-luvulla, kun käyttöön saatiin taipuisat kystoskooppit.

Ossi Lindell

Kun leikkauspotilaan sydän pysähtyy

Sydämenpysähdys ja elvytys leikkauksen aikana tai jälkeen ovat aina hoitoyksikölle haaste, ja tulokset vaihtelevat potilaan perussairauden mukaan. Elektiivisessä kirurgiassa tapahtuu 1-5 sydämenpysähdystä tuhatta leikkausta kohti. Muualla kuin sairaalassa sattuneen sydämenpysähdyksen yleisin syy on rytmihäiriö, kun taas kirurgisella potilaalla usein sydämenpysähdystä edeltävät hypotensio, eletrolyyttihäiriöt, sokeritasapainon muuttuminen, hengityksen vajaatoiminta ja sepsis - kaikki tuttuja ongelmia erityisesti vanhusten leikkausten jälkeen.

Hannu Paajanen

Lääkkeet tehoavat uuden laskimotukoksen ehkäisyssä

Meta-analyysi laskimotukoksen uusiutumisen ehkäisytutkimuksista ei yllätä, vaan lääkehoito päihittää seurannan. Kunnianhimoiseen analyysiin otettiin 12 tutkimusta, joissa tukosten ehkäisy oli ollut käytössä vähintään 3 kuukauden ajan noin 12 000 potilaalla. Tutkimuksissa lääkkeinä oli käytetty varfariinia, rivaroksabaania, apiksabaania ja asetyylisalisyylihappoa sekä jo käytöstä poistettua ksimelagatraania.

Marko Vesanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030