Kroonisen selkäkivun syynä hermojen kasvu välilevyyn?

Perinteisesti ajatellaan, että krooninen selkäkipu johtuu hermojuurten puristuksesta tai venytyksestä. Kuitenkin joukossamme on lukematon määrä ihmisiä, joilla on kiistaton krooninen selkäkipu mutta joilla ei kerta kaikkiaan voida osoittaa mitään hermokompressioon viittaavaa, käytettiinpä sitten kuvauksia tai EMG:tä. Silti on viitteitä, että kivun syynä on välilevy.

Robert Paul

Maailman halvin ase

Elokuun alussa ilmestynyt JAMA on kokonaan omistettu bioaseteemalle. Lehden artikkeleissa käsitellään todennäköisimpiä bioaseita, niiden käytön toteamiskeinoja ja torjuntakeinoja. Esimerkiksi Irakilla kerrotaan ennen Persianlahden sotaa olleen 200 pommia ja 25 ohjusta, jotka oli ladattu antraksilla, botulinumtoksiinilla ja aflatoksiinilla. Eli aika klassisia aineita näyttää Saddamilla olleen arsenaalissaan, jota hän ei päässyt edes käyttämään liittoutuneiden harmittavan häirinnän vuoksi.

Matti Viljanen

Karvediloli ja atenololi diabeteksessa

Beetasalpaajia on pidetty vähemmän suotavana lääkeryhmänä diabeetikoille, sillä beetasalpaajat lisäävät insuliiniresistenssiä ja vaikuttavat epäedullisesti veren lipidiarvoihin. Toisaalta tiedetään, että beetasalpaajista on oleellista hyötyä mm. sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa sokeriaineenvaihdunnaltaan terveillä ihmisillä. Olisiko sittenkin mahdollista käyttää jotakin lukuisista beetasalpaajista nykyistä huolettomammin diabetespotilailla?

Robert Paul

Suomalaisrekisterit alkoholikuolemien tiedonlähteenä

Olemme usein kuulleet, miten erinomaisia suomalaiset henkilörekisterit ovat, ja niitä oikein käyttämällä voidaan saada tietoa, jota ei muissa maissa voitaisi ajatellakaan saatavan. Nyt ovat asialla Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkijat, jotka ovat yhdistäneet väestörekisteri- ja kuolemansyyrekisteritietoja. Rekisteritietoja yhdistämällä on mahdollista selvittää, missä määrin alkoholi on ollut osallisena eri kuolemantapauksiin. Tutkimusotos käsittää yli 18 000 miestä ja yli 2 800 naista, jotka kuolivat vuosina 1987-93. Henkilöt jaettiin viiteen eri sosiaaliluokkaan ja selvitettiin, missä määrin alkoholi on ollut myötävaikuttamassa kuolemaan eri sosiaaliryhmissä ja eri ikäkausina. Tapaukset on nähtävästi jouduttu käsittelemään tapaus tapaukselta käsin, joten aineiston kasaaminen on hatunnoston arvoinen uroteko.

Lisinopriili ja normotensiivinen diabeetikko

Tämän vuosikymmenen suurimpia edistysaskelia diabeteksen hoidon alalla lienee havainto, että ACE:n estäjillä voidaan hidastaa munuaistaudin ilmenemistä myös normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla on makro- tai mikroalbuminuria. Seuraava järkevä kysymys on, vaikuttaako ACE:n estäjä munuaistaudin ilmaantuvuuteen normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla ei ole todettavissa mainittavaa albumiinin erittymistä (< 15 mg/l) virtsaan. Tähän kysymykseen haettiin vastausta EUCLID-tutkimuksessa (EURODIAB Controlled Trial of Lisinopril in Insulin Dependent Diabetes).

Robert Paul

Haimatulehduksen pikadiagnostiikka - Suomi maailmankartalle

Haimatulehduksen diagnostiikassa on pitkään ollut keskeisinä testeinä seerumin ja virtsan amylaasin (ja lipaasin) määrittäminen. Haiman tulehtuessa vapautuu kuitenkin muitakin entsyymejä, mm. trypsinogeeniä, josta on olemassa kaksi isoentsyymiä. Trypsinogeeni-2:n tubulaarinen resorptio on jostain syystä suhteellisen vaatimatonta, joten tätä isoentsyymiä erittyy virtsaan. Suomalaiset tutkijat HYKS:ssa ja Helsingin kaupungin sairaaloissa ovat pitkään kehitelleet liuskatestiä trypsinogeeni-2:n osoittamiseksi virtsasta. Nyt keksintö saa arvoisensa huomion, kun tuloksia esitellään maineikkaan NEJM-lehden sivuilla.

Robert Paul

M-solujen synty selviämässä

Suoliston limakalvon alla sijaitseva imukudos (mucosa associated lymfoid tissue) on elimistön hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeä. Kulkeehan suoliston läpi valtava määrä eläviä ja kuolleita mikrobeja ja muuta antigeenista materiaalia. Tärkeä osa suolen imukudoksesta sijaitsee Peyerin laikuissa, joita peittää muusta suolen epiteelistä poikkeava solukko. Tässä solukossa sijaitsevat sekä liukoisen että partikkelimaisen materiaalin kuljettamiseen erikoistuneet M-solut. Esimerkiksi bakteerien on lähes mahdotonta päästä epiteelin läpi muualta kuin M-solujen kautta. Mikään turvallinen läpäisypaikka ei M-solu ole, sillä se tarjoilee läpi kuljettamansa materiaalin suoraan allaan odottaville makrofageille ja muille immuunijärjestelmän soluille.

Matti Viljanen

Infektiot sepelvaltimotaudin syynä - betonissako jo?

Maineikas oxfordilaisryhmä, joukossa varsinainen Peto epidemiologiksi, oli ottanut tehtäväkseen kriittisesti analysoida tähänastiset todisteet sepelvaltimotaudin ja kroonisten infektioiden yhteyksistä. Katsauksessa tarkastellaan, miten vakuuttava on todistusketju kolmen tutkituimman mikrobin, Helicobacter pylorin, Chlamydia pneumoniaen ja sytomegaloviruksen, osalta.

Heikki Arvilommi

Ei antioksidanttilisää infarktin sairastaneille

Kansanterveyslaitos, Helsingin yliopisto sekä National Institute of Health rekrytoivat vuosina 1985-88 lähes 30 000 miespuolista tupakoitsijaa tutkimukseen, jonka ensisijaisena tavoitteena oli selvittää alfatokoferolin ja beetakaroteenin keuhkosyövältä suojaavaa vaikutusta. Nämä ns. SETTI-tutkimuksen tulokset on julkaistu, ja kuten muistamme, ei noista antioksidanteista ollut ehkäisemään keuhkosyöpää. Tutkimuksen virallinen nimi on ATBC-tutkimus (Alpha-tocopherol Beta-carotene Cancer Prevention Study).

Robert Paul

Vartijaimusolmukkeen poisto korvaa kainalon tyhjennyksen

Vaikka mastektomioista on siirrytty yhä enemmän rinnan säästäviin leikkauksiin, on kainalon tyhjennys säilyttänyt asemansa rintasyöpäleikkaukseen kuuluvana rutiinitoimenpiteenä. Metastaattisten kainaloimusolmukkeiden poistolla voi olla terapeuttistakin merkitystä, mutta ennen kaikkea kliinikot ovat halunneet tietää kainaloimusolmukestatuksen mahdollisten lisähoitojen tarpeen arvioimiseksi. Kainalon tyhjennys ei kuitenkaan ole potilaan kannalta viaton toimenpide, sillä seurauksena saattaa olla leikatun yläraajan turvotusta, hermovaurioita ja kustannuksiakin leikkauksen laajuuden kasvaessa ja toipumisen hidastuessa. Näin nyt, mutta ei ehkä enää kauan, sillä tuoreissa tutkimuksissa on raportoitu erittäin lupaavia tuloksia ns. kainalon vartijaimusolmukkeen (sentinel node) poistosta kainaloimusolmukkeiden poiston vaihtoehtona.

Heikki Joensuu

Sairaudet lento-onnettomuuksien syynä

Britanniassa lento-onnettomuuksia selvittävä RAF:n Department of Aviation Pathology raportoi lyhyessä artikkelissa millaiset lääketieteelliset syyt ovat olleet kuolemaan johtaneiden lento-onnettomuuksien taustalla. Kyseinen laitos on kerännyt 1 000 perättäisen lento-onnettomuuden tiedot vuosilta 1956-95. Yleensä äkilliset sairaudet aiheuttavat noin 1,5 % lento-onnettomuuksista, mutta tässä brittiaineistossa lukema on 4,7 %. Aineistossa ovat mukana liitäjät, yksityislentokoneet, kaupalliset lentokoneet, sotilaslentokoneet sekä laskuvarjohyppääjät.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030