Suomalaista leptiinitutkimusta

Viime vuosien suurimpia lääketieteen havaintoja lienee leptiiniä eli lihavuusproteiinia koodaavan geenin löytyminen ensin lihavuuteen taipuvaiselta hiirirodulta ja myöhemmin ihmiseltä. Leptiinin puutteen osoitettiin hiirellä olevan yhteydessä lihavuuteen ja leptiinin antamisen osoitettiin laihduttavan hiiriä. Ihmiselläpä asia ei ole niin yksinkertainen, sillä ihmisen obesiteetti on yhteydessä korkeisiin leptiiniarvoihin. Syyksi tähän on esitetty kudosten, lähinnä aivojen, leptiiniresistenssiä.

Robert Paul

Mainio mutta ehdottomasti tuomittava tutkimus nieluinfektion hoidosta

Brittiläinen ryhmä tutki mikrobilääkehoidon vaikutusta nieluinfektion hoidossa. Tutkittavina oli yli 700 potilasta, joista tehtiin kolme potilasryhmää avoimesti satunnaistamalla. Ensimmäisen ryhmän muodostivat potilaat, joille määrättiin heti penisilliini tai erytromysiini, toisen ryhmän potilaille ei annettu mikrobilääkettä, ja kolmannessa ryhmässä potilaille annettiin hoito, jos tauti ei asettunut kolmen päivän kuluessa. Mitään mikrobiologisia diagnostisia tutkimuksia ei tehty, koska tutkijat eivät usko, että sillä olisi mitään vaikutusta hoitopäätökseen - tai että vaikutus toteutuisi toivotulla tavalla!

Pentti Huovinen

Guillain-Barrén oireyhtymän valinnaishoito

Guillain-Barrén oireyhtymän hoidossa on todettu olevan hyötyä sekä plasmafereesistä (plasmanvaihdosta) että suonensisäisestä gammaglobuliinihoidosta. On kuitenkin esitetty, että plasmanvaihdossa neuropatia palaa hetken päästä, kun myeliiniä vastaan hyökkäävät vasta-aineet virkoavat. Gammaglobuliinihoidon heikkoutena on puolestaan pidetty myös relapsiriskiä, jonka suuruus on epävarma, koska gammaglobuliinilla hoidettuja potilaita on tutkittu suhteellisen vähän verrattuna plasmanvaihtopotilaisiin.

Robert Paul

Todella vaikean hyperkolesterolemian hoito

Hyperkolesterolemian ruokavalio- ja lääkehoidolla voidaan hidastaa tai estää ateroskleroosin etenemistä. On kuitenkin potilaita, joiden hyperkolesterolemiaan ei saada riittävää vaikutusta pelkästään lääkkein, ja näissä harvoissa tapauksissa LDL-afereesillä voidaan laskea LDL-pitoisuutta edelleen. Afereesissä annetaan veren kiertää laitteessa, jossa on dekstraaniselluloosapylväs, johon tarttuu VLDL-, LDL- ja lipoproteiini (a) -partikkeleita. Kun kerralla käsitellään 5 litraa verta, mikä kestää 3-4 tuntia, saadaan seerumin rasvapitoisuus pienenemään huomattavasti.

Robert Paul

Anaalifissuuran uusi hoito

Anaalifissuura voi pahimmillaan aiheuttaa kovia tuskia ja hankaloittaa elämää vaikeasti. Fissuuran hoito peräaukon laajennuksella on sinänsä tehokas kaikessa invasiivisuudessaan, mutta joskus sen seurauksena voi tulla inkontinenssiongelmia. Anaalifissuuran konservatiiviseen hoitoon näyttää olevan tulossa merkittävää apua glyseryylitrinitraattivoiteesta. Lumekontrolloitua tutkimusta aiheesta on kaivattu ja tässä se on.

Robert Paul

Silikoni ei olekaan immunologisesti inertti aine

Silikonipolymeerejä käytetään laajalti lääkkeissä, kosmeettisissa aineissa ja jopa ruoissa. Geelimuotoisen silikonin yleisin käyttötarkoitus on rintojen suurentaminen, mutta sitä on ruiskutettu jopa suoraan kudokseen esimerkiksi huulien muotoilutarkoituksessa. Paikalliset reaktiot ovat melko yleisiä silikoni-implantaattien yhteydessä, yleistyneiden autoimmunologisten ilmiöiden yhteys silikoniin on sen sijaan kiistanalaisempi. Useissa tutkimuksissa on saatu viitteitä lihassäryn, kuumeen, kroonisen väsymyksen, pälvikaljuuden ja ihottumien lisääntyneestä esiintymisestä naisilla, joille on asennettu silikonitäyte rintaan.

Matti Viljanen

Vasta-aineilla Crohnin taudin kimppuun

Tuumorinekroositekijä alfalla (TNF-alfa) näyttää olevan tärkeä rooli Crohnin taudin eli regionaalisen ileiitin patogeneesissa. TNF-alfa:n pitoisuudet ovat hyvin korkeita ileiittipotilaiden suolen seinässä ja ulosteissa. TNF-alfa:n haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää monoklonaalisilla vasta-aineilla. Ne ovat kuitenkin tavallisimmin hiirestä peräisin ja aiheuttavat nopeasti haitallista immunisoitumista ihmiseen ruiskutettuina. Nykyaikaisen geenitekniikan avulla voidaan valmistaa ns. humanisoituja vasta-aineita, joiden rakenteesta 95 % on ihmisen immunoglobuliinin kaltaista ja vain antigeeniin sitoutuva alue on hiirestä peräisin.

Matti Viljanen

Aivovaurion riski ohitusleikkauksen yhteydessä

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen liittyy kohtalainen aivoverenkiertohäiriöiden riski. Tämä johtuu mm. siitä, että potilaat ovat usein iäkkäitä, toimenpiteen aikana on suuria verenpaineen vaihteluja ja ateroskleroottiset suonen seinämät voivat lähettää embolioita aivoihin. Maailmassa tehdään noin 800 000 ohitusleikkausta vuosittain, joten leikkauskomplikaationa syntyvät neurologiset jälkisairaudet ovat suuri ongelma. Ongelman suuruutta on tutkittu useissa pienehköissä tutkimuksissa ja serebraalisia komplikaatioita on eri keskuksissa ilmoitettu esiintyvän 0,4-5,4 %:lla ohitusleikkauksella hoidetuista ja neuropsykologisten jälkivaikutusten esiintyvyydeksi on raportoitu eri lukuja 25 %:sta 79 %:iin.

Robert Paul

Kolorektaalisyövän seulonta

Lancetin palstoilla julkaistiin kaksi satunnaistettua tutkimusta, joissa selvitettiin, voidaanko 45-75-vuotiaiden kuolleisuutta kolorektaalisyöpään pienentää tutkimalla ulosteen veri kahden vuoden välein. Toinen tutkimuksista tehtiin Fynin saarella Tanskassa (72 000 satunnaistettua henkilöä) ja toinen Nottinghamin alueella Englannissa (153 000 satunnaistettua). Ulosteen veri tutkittiin Hemoccult-testillä (kaksi näytettä otettiin kolmesta peräkkäisestä ulosteesta), ja positiivisen näytteen antaneet joutuivat joko uudelleen testiin tai suoraan paksusuolen tähystykseen.

Heikki Joensuu

Alendronaatti ja luunmurtumat

Aikamme vitsauksiin kuuluu luun haurastumatauti, osteoporoosi, jonka hoidossa voidaan käyttää naisilla estrogeenia ja naisilla ja miehillä kalsitoniinia, kalsitriolia, natrium-fluoridia tai bisfosfonaatteja. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluva lääke, alendronaatti, lisää Fracture Intervention Trialin (FIT) mukaan merkitsevästi luuston mineraalitiheyttä ja vähentää nikamaluhistumien ilmaantuvuutta.

Robert Paul

Sytokiiniprofiili kohtalonkysymys meningokokkitaudeista selviämisessä

Hollantilaistutkimuksen mukaan meningokokkitautiin kuolleiden potilaiden lähiomaisten verisolut tuottivat endotoksiinistimulaation jälkeen selvästi vähemmän tuumorinekroositekijä alfaa (TNF-alfa) kuin infektioista selvinneiden potilaiden solut. Interleukiini-10:n (IL-10) suhteen löydös oli päinvastainen. Riskisuhteina ilmaistuna tulos oli vielä vakuuttavampi: matala TNF-alfa-tuotanto lisäsi fataalin infektion riskin kymmenkertaiseksi, korkea IL-10-tuotanto kaksikymmenkertaiseksi ja molemmat yhdessä monisatakertaiseksi.

Matti Viljanen

Edullinen kolerarokote kehitysmaihin

Kolera on suuri ongelma kehitysmaissa. Perussyy on tietysti sosiaalinen; hygieniaolot eivät ole kunnossa - ja tuskin tällä menolla korjaantuvatkaan. Vuonna 1991 kolera palasi Etelä-Amerikkaan sadan vuoden tauon jälkeen; vuoteen 1994 mennessä tautiin oli sairastunut ainakin miljoona ihmistä. Ruandassa pakolaisleirien epidemioissa sairastui ainakin 70 000 ja kuoli 12 000 ihmistä. Vuosina 1992-93 Intian niemimaalta alkoi uusi pandemia; tällä kertaa aiheuttajana on uudentyyppinen kolerabakteeri.

Pentti Huovinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030