Laparoskopia vai pienen viillon tekniikka sappirakon poistossa?

Kolekystektomia suuresta viillosta on jäänyt elektiivisessä sappikirurgiassa yhä vähäisemmälle käytölle, kun laparoskopia on vallannut alaa, vaikka kontrolloituja tutkimuksia laparoskopiasta verrattuna muunlaiseen kirurgiaan ei ole liiemmin tehty. Toki laparoskopia tuntuu suhteellisen atraumaattisena tekniikkana hyvältä ajatukselta, mutta siihenkin liittyy omanlaisensa komplikaatiot, ja mm. sapenjohtimen traumat ovat lisääntyneet. Lisäksi vertailututkimuksia on ollut vaikea toteuttaa sokkoistetusti, sillä viillosta ja skoopista jäävät haavat edellyttävät erilaista postoperatiivista hoitoa.

Robert Paul

Keliakia ja diabetes - suomalaistulokset saivat vahvistuksen

Vuonna 1989 Collin työtovereineen tutki 195 diabeetikkoa ja diagnosoi kahdeksassa (4 %) keliakian. Tämä esiintyvyys ylitti odotusarvon, ja onkin arveltu, että nämä kaksi autoimmuunipohjalta syntyvää tautia assosioituvat samantyyppisen geenivirheen kautta. Tämä assosiaatio on siten Suomessa hyvin tunnettu, ja nyt kun amerikkalaisetkin ovat osoittaneet saman 7 vuotta myöhemmin, saattaa olla, että tautiassosiaatioon aletaan kiinnittää laajempaakin huomiota lääkärikunnan keskuudessa.

Robert Paul

Viina kuin viina suojaa sydäntä

Alkaa olla varsin laajasti tunnettua, että 1-2 etanoliannosta vuorokaudessa vähentää sepelvaltimotaudin riskiä. Tuoreen meta-analyysin mukaan tuo annos vähentää keskimääräistä riskiä 17 % (95 %:n luottamusväli 23-11 %) täysraittiuteen verrattuna. Epäselvyyttä on sen sijaan, onko suojavaikutus yhteydessä siihen, missä muodossa etanoli nautitaan: oluessa, viinissä vai viinassa. Koska ensimmäiset etanolin suojavaikutusta koskevat tutkimukset tulivat Ranskasta, on varsin yleisesti arveltu, että suojavaikutus välittyy punaviinissä, osin siihen liittyvän antioksidanttivaikutuksenkin takia. Nyt julkaistu meta-analyysi pyrkii selventämään tietoa.

Robert Paul

Henkisesti terveen ihmisen näköharhat

Vuonna 1760 sveitsiläinen filosofi Charles Bonnet kuvasi nimeänsä kantavan oireyhtymän: muuten terveelle ihmiselle ilmaantuu monimuotoisia näköharhoja. Vuoteen 1989 mennessä kirjallisuudessa oli kuvattu vain 46 potilastapausta, ja pitkään arveltiinkin, että oireyhtymä on perin harvinainen.

Robert Paul

Tamoksifeenihoidon optimaalinen kesto

Rintasyövän paikallisen hoidon jälkeen liitännäishoitona annetun tamoksifeenin on osoitettu vähentävän kuolleisuutta menopaussi-iän ohittaneilla naisilla. Hoidon optimaalista kestoa ei ole kuitenkaan tiedetty. Ruotsalaisessa tutkimuksessa satunnaistettiin 3 545 postmenopausaalista naista rintasyöpäleikkauksen jälkeen saamaan tamoksifeenia joko kahden tai viiden vuoden ajan. Keskimäärin 5,5 vuoden mittaisen seurannan aikana osoittautui, että sekä kuolleisuus rintasyöpään (p = 0,009) että kokonaiskuolleisuus (p = 0,03) olivat pienemmät naisilla, jotka söivät tamoksifeenia viiden vuoden ajan verrattuna kaksi vuotta tamoksifeenia käyttäneisiin. Kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista potilaista oli elossa viiden vuoden ryhmässä 80 % ja kahden vuoden ryhmässä 74 %.

Heikki Joensuu

Poikasia pyöräyttelevä jättibakteeri hämmästyttää tutkijoita

Tähän asti bakteereiksi on hyväksytty oliot, jotka näyttävät bakteereilta mikroskoopissa ja kasvavat niin kuin bakteerien pitääkin. Geeniteknologian vapautettua mikrobiologit morfologian ikeestä mitä ihmeellisemmät otukset ovat osoittautuneet geeniensä perusteella bakteereiksi.

Matti Viljanen

Taas uusi HIV:n apumolekyyli

Kirjoitin äskettäin tällä palstalla fusiiniksi nimetyn proteiinin löytymisestä sellaisten solujen pinnalta, joita HI-virus pystyy infektoimaan. Kaksi amerikkalaista tutkijaryhmää esittelee nyt Naturessa toisen proteiinin, jota virus käyttää CD4-molekyylin ohella sulautuessaan solun pintaan. Molekyylistä käytetään toistaiseksi melko persoonatonta nimeä CC-CKR-5.

Matti Viljanen

Fusiinistako AIDS- tutkimuksen todellinen läpimurto?

CD4-molekyylin on jo toistakymmentä vuotta tiedetty olevan rakenne, johon HI-virus kiinnittyy ennen tunkeutumistaan solun sisälle. Virus ei kuitenkaan pääse läheskään kaikkiin soluihin, joilla on CD4 pinnallaan. Koska erityisesti lymfosyytit ovat virukselle alttiita, niiden pinnalta on kuumeisesti etsitty lisätekijää, joka mahdollistaa viruksen tunkeutumisen soluun. Yhdysvaltain infektio- ja allergiainstituutin tutkijaryhmä näyttää nyt voittaneen tämän mystisen tekijän etsintää koskevan kilpajuoksun.

Matti Viljanen

Matala verenpaine liittyy dementiaan

Korkea verenpaine altistaa vanhuksen mm. vaskulaariselle dementialle, mutta toisaalta matala verenpaine voi viedä aivoilta riittävän verenvirtauksen. Jälkimmäisellä seikalla voi puolestaan olla merkitystä dementian pahentajana. Kuitenkaan ei ole tehty tutkimuksia, jossa matalan verenpaineen syy-yhteys dementiaan olisi osoitettu.

Robert Paul

Keuhkoklamydian yhteys ateroskleroosiin esillä arvovaltaisella foorumilla

Pekka Saikun tutkijaryhmineen 1988 tekemältä havainnolta Chlamydia pneumoniaen yhteydestä ateroskleroosiin ei totisesti epäilijöitä ole puuttunut. Heistä aktiivisimmat eivät ole tyytyneet pelkästään epäilemään, vaan ovat omin tutkimuksin pyrkineet osoittamaan, ettei yhteyttä ole. Toinen toisensa jälkeen epäilijöiden on ollut pakko todeta epäonnistuneensa yrityksissään. Monet kriitikot ovat varmaan myös pehmentäneet asennettaan iskettyään kirveensä helikobakteerikiveen.

Matti Viljanen

Aivokasvaimen histopatologinen diagnoosi ei-invasiivisesti

Aivokasvaimen laatua voidaan arvailla jo tietokonetomografia- ja magneettikuvauksen perusteella, mutta varsinainen diagnoosi varmistetaan biopsialla ja sen histopatologisella tutkimuksella. Kasvaimen sijainti tai muut seikat, kuten potilaan kunto, voivat kuitenkin olla biopsian esteenä. Toisin kuin tavallinen magneettikuvaus, magneettispektroskopiakuvaus (magnetic resonance spectroscopic imaging, MRSI) antaa tietoa kuvattavan kohteen kemiallisesta koostumuksesta. Voisiko erilaisten aivokasvainten kemiallinen koostumus olla kullekin kasvaintyypille niin luonteenomainen, että magneettispektroskopiakuvauksen perusteella voitaisiin luokitella aivokasvaimet eri tyyppeihin tarvitsematta lainkaan invasiivista biop-siaa?

Heikki Joensuu

Suurta edistystä lepran hoidossa

Tänä vuonna maailmassa hoidettujen leprapotilaiden määrä on laskenut alle miljoonan ensimmäisen kerran sitten leprapotilaiden rekisteröinnin aloittamisen. Vuonna 1985 rekisteröityjä leprapotilaita oli 5 351 000 ja vuonna 1995 enää vajaat 1 287 000. Tämän vuoden arvio on 926 000. Muutos vuosina 1985-96 on 82,7 %.

Pentti Huovinen

Dementiapotilaiden hoitajilla masennusta

Dementiapotilaiden hoito on hoitajalle - oli hän sitten omainen tai ei - varsin stressaavaa, ja 30- 50 % hoitajista sairastuu depres- sioon. Britanniassa on tehty dementiapotilaiden hoitajien seurantatutkimus.

Robert Paul

Kasvuhormonista apua dilatoivaan kardiomyopatiaan?

Idiopaattinen, dilatoiva kardio- myopatia on etiologialtaan tuntematon sairaus, jossa sydämen vasen kammio laajenee hiljalleen, ilman että kammion seinämä samalla paksunisi. Tästä on seurauksena sydämen vajaatoiminta. Kasvuhormoni näyttää vaikuttavan myös sydänlihaksen kasvuun ja toimintaan. On näet osoitettu, että kasvuhormonipuutteisilla potilailla sydämen kasvu ja toiminta jäävät jälkeen ja että kasvuhormonisubstituutio normaalistaa sydämen toiminnan ja anatomian.

Robert Paul

Englantilaiset priorisoimassa

Terveydenhuollon priorisointikysymykset ovat olleet jälleen esillä British Medical Journalin palstoilla. Englannissa on tehty kysely, jossa selvitettiin 2 005:n yli 16-vuotiaan kansalaisen mielipiteitä terveydenhuollon voimavarojen kohdentamisesta.

Heikki Joensuu

Meissä jokaisessa asuu vankomysiinille resistentti enterokokki?

Enterokokit muuntuvat helposti resistenteiksi, ja muutoinkin niihin tehoaa vain pari lääkettä, ampisilliinijohdokset ja vankomysiini. Imipeneemin ja meropeneemin teho on jo heikompi. Aminoglykosideista voi olla apua ampisilliinin kanssa käytettynä ja nitrofurantoiini te- hoaa virtsatieinfektioissa. Vaikka enterokokit aiheuttavat yleensäkin taudin vain perussairaille potilaille, ne ovat vaikean infektion aiheuttaessaan tappajia.

Pentti Huovinen

Perimä vaikuttaa artroosissakin

Artroosi on länsimaiden yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus. Sen pääsyyksi arvioidaan erilaiset ympäristötekijät, kuten ylipaino, nivelvammat ja polvikierukan leikkaus. Silti on osoitettu, että esimerkiksi Heberdenin kyhmyt ovat polviartroosipotilaiden lähisukulaisilla tavallisempia kuin valtaväestössä, mikä puhuu sen puolesta, että geneettiset tekijät saattavat osaltaan vaikuttaa artroosiin. On myös osoitettu, että kollageenisynteesiin osallistuva geenialue on viallinen harvinaista primaaria generalisoitunutta artroosia sairastavilla potilailla.

Robert Paul

Bakteerien resistenssi säilyy antibiootittomassakin elinympäristössä

Escherichia colin resistenssi streptomysiiniä kohtaan perustuu mutaatioihin rpsL-geenissä. Resistenssin lisäksi mutaatiot hidastavat yleistä peptidiketjujen synteesiä ja heikentävät sitä kautta bakteerien elinkelpoisuutta. Kun resistenttejä bakteereita kasvatetaan ilman antibioottia, niiden pitäisi väistyä herkkien tieltä. Näin ei kuitenkaan käy, vaan resistentit bakteerit pitävät asemansa palauttamalla peptidisynteesinsä alkuperäiselle tasolle kompensoivien uusien mutaatioiden kautta.

Matti Viljanen

Massiivinen jäätelövälitteinen salmonelloosiepidemia Amerikassa

Amerikan suosituimpiin kuuluva jäätelö tartutti Salmonella enteritidiksen runsaaseen pariinsataantuhanteen herkuttelijaan. Sairastuneiden määrä on tosin arvio, joka laskettiin kuudensadan varmistetun tapauksen perusteella. Yli 90 % varmistetuista potilaista oli kuumeisia ja 40 %:lla oli veriulosteita. Tauti kesti keskimäärin runsaan viikon ja neljännes potilaista tarvitsi sairaalahoitoa.

Matti Viljanen

Papilloomaviruksen merkitys kohdunkaulan syövän synnyssä varmistuu

Ihmisen papilloomaviruksia (HPV) on pidetty keskeisinä kohdunkaulan syövän aiheuttajina. Yhtään prospektiivista tutkimusta HPV-infektion yhteydestä kohdunkaulan syöpään ei kuitenkaan ole julkaistu. Nyt suomalaiset tutkijat ovat poistaneet tämän puutteen.

Heikki Joensuu