Leikkaus vai seuranta pitkittyneessä iskiaksessa?

Lannerangan välilevytyrän kirurgian tehokkuudesta on tehty useita satunnaistettuja tutkimuksia ja useimmat osoittavat, että pitkäaikaisseurannassa potilaat pärjäävät hyvin ilman leikkaustakin. Pitkittyneessä iskiaksessa tilanne on satunnaistetun tutkimuksen mukaan toinen.

Hannu Paajanen

Vähentääkö suoneen annettu rauta aneemisen äidin ongelmia?

Rautahoitoa suoneen käytetään toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana, mutta laajoja tutkimuksia hoidon vaikutuksista ei ole. Intiassa tehty satunnaistettu tutkimus syvästi aneemisilla odottajilla keskeytettiin tuloksettomana.

Kaarin Mäkikallio

Hankinnaisen piilokiveksisyyden hoito viivästyy

Laskeutumaton kives todetaan 1–6 %:lla täysiaikaisena ja 45 %:lla ennenaikaisesti syntyneistä poikavauvoista. Lisäksi lapsuudessa esiintyy hankinnaista piilokiveksisyyttä. Saksalaistutkimuksessa 56 %:lla yli vuoden iässä piilokiveksisyyden vuoksi hoidetuista pojista tila oli hankinnainen.

Nina Kaseva

AKE:n estäjien lopettamisen riskit vaikeasti muistisairailla

Lääkkeillä on aina tutkittujen hyötyjen lisäksi riskejä. Asetyylikoliiniesteraasin estäjälääkkeet voivat parantaa kognitiota ja toimintakykyä sekä vähentää neuropsykiatrisia oireita, mutta toisaalta aiheuttaa sydämen johtumishäiriöitä, limaisuutta ja vatsaongelmia. Missä vaiheessa sairautta niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä?

Kaisu Pitkälä

CAR-T-soluilla tuloksia ja toksisuutta lymfooman hoidossa

Aksikabtageenisiloleuseeli on autologinen CD19-CAR-T-soluhoito uusiutuneeseen tai hoitoon vastaamattomaan diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan. Hoitokokemukset näyttävät lupaavilta.

Sirkku Jyrkkiö

Sukupuoli vaikuttaa sepelvaltimotaudin oireisiin

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet miesten ja naisten sepelvaltimotaudin vaikeusasteessa, oireissa ja vaaratekijöissä merkittäviä eroja. Laajassa tutkimuksessa naisilla on enemmän rintakipuja mutta vähemmän sepelvaltimoahtaumia kuin miehillä silloinkin, kun kuvantamistutkimukset viittasivat merkittävään sydänlihasiskemiaan.

Juhani Airaksinen

Kroonisen lymfaattisen leukemian parantunut ennuste

Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon suunnattujen lääkkeiden esiinmarssi on ollut varsin näyttävää viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Solunsalpaajahoitojakin listalla edelleen on, mutta päähuomion ovat vieneet vasta-aineet sekä tablettimuotoon puristetut, täsmällisemmät valmisteet. Hinta huomioiden olisi suotavaakin, että hoito näkyy myös ennusteluvuissa.

Marko Vesanen

Lapsen pyelonefrittiin tehoaa lyhyempikin antibioottikuuri

Perinteisesti lasten pyelonefriittejä on hoidettu pitkillä antibioottikuureilla. Yksilötasolla niihin liittyy lisääntynyt haittavaikutusten sekä moniresistenttien bakteerien kehittymisen riski. Tutkimuksessa tauti parani yhtä hyvin 8 päivän kuin 11 päivän antibioottikuurilla.

Nina Kaseva

Taaperoikäisen ruutuajalla yhteys autismikirjon häiriön kaltaisiin oireisiin

Terveen taaperon tulisi leikkiä ja liikkua, ei viettää aikaa ruudun äärellä. Yhdysvaltalaisessa kohorttitutkimuksessa todettiin yhteys varhaislapsuuden ruutuajan ja myöhemmin ilmenevien autismikirjon häiriön kaltaisten oireiden välillä (neurokognitiiviset puutteet, aistipoikkeavuudet, kielenkehityksen vaikeudet). Vastaava yhteys liittyi vähäiseen huoltajan ja lapsen yhteisleikkiin.

Nina Kaseva

Ääriajattelu ja psykiatriset häiriöt

Brittiläinen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, onko ääriajattelu yhteydessä psykiatrisiin häiriöihin, joita kyettäisiin ehkäisemään ja hoitamaan.

Tero Taiminen

Hauraiden vanhusten lääkkeiden käyttöä voidaan vähentää turvallisesti

Vanhuksille sopimattomia lääkkeitä on määritelty useilla kriteereillä, joista Beersin kriteerit sekä STOPP/START-kriteerit ovat eniten käytettyjä. Näistä jälkimmäisten on arvioitu soveltuvan paremmin eurooppalaiseen käyttöön. Irlannissa tutkittiin, voiko modifioitua STOPPFrail-kriteeristöä käyttämällä turvallisesti vähentää akuutissa sairaalahoidossa olevien, vaikeasti gerasteenisten potilaiden lääkitystä.

Kaisu Pitkälä

Avioeron todennäköisyys kasvaa, kun lasten syntymäväli lyhenee

Lasten lyhyen syntymävälin todettiin suomalaisessa rekisteritutkimuksessa olevan yhteydessä avioeron todennäköisyyteen.

Kaarin Mäkikallio

Vakaan sepelvaltimotaudin hoito on entistä konservatiivisempaa

Potilailla ja lääkäreillä on usein liian optimistisia käsityksiä kajoavien hoitojen ennustehyödyistä. Laaja satunnaistettu tutkimus osoittaa, ettei varhainen pallolaajennus tai ohitusleikkaus yleensä paranna vähäoireisen kroonisen sepelvaltimotaudin ennustetta.

Juhani Airaksinen

Traneksaamihappo on turvallinen ja tehokas akuutin vuodon hoidossa

Riippumatta siitä, kuinka suuressa hengenvaarassa potilas on, traneksaamihappo on turvallinen ja tehokas lääke annettuna kolmen tunnin kuluessa vammasta tai vuodon alkamisesta. Käytön aiheen tulisi olla ennemmin vuodon ehkäisy kuin vaikean koagulopatiasta johtuvan vuodon hoito.

Ritva Jokela

Toistuva ravitsemus­neuvonta kantaa hedelmää

Turkulaisessa satunnaistetussa vertailukokeessa 20 vuoden ravitsemus- ja elämäntapaneuvonnan vaikutukset säilyivät 6 vuotta intervention päättymisestä.

Nina Kaseva

Miten suhtautua mikrohematuriaan?

Näkymättömän verivirtsaisuuden, mikrohematurian, toteaminen perustuu liuskatestihavaintoon tai virtsanäytteen sedimentin mikroskopointiin. Sen syyn selvittämisestä vallitsee suuri erimielisyys: kansainvälisten suositusten kirjo ulottuu kystoskopiasta ja TT-urografiasta ohjeeseen olla tutkimatta lainkaan.

Ossi Lindell

Monisairastavuusmittarien ominaisuudet on syytä tuntea

Noin kaksi kolmasosaa 65–75-vuotiaista on monisairaita, 85 vuotta täyttäneistä jo neljä viidestä. Aiemmin geriatriassa huomio on kiinnittynyt vahvasti toimintakyvyn arviointiin, koska sillä on suuri merkitys kuntoutustarpeen ja ennusteen kannalta. Viime vuosina monisairastavuuden ja diagnoosien merkitys on kuitenkin kokenut uuden renessanssin. Monisairastavuuden mittareita kuolleisuuden määrittäjänä on nyt arvioitu systemoidussa katsauksessa.

Kaisu Pitkälä

Magneettikuvaus paljastaa, onko laskimotukos uusi vai vanha

Uudet laskimotukokseen viittaavat oireet jo kertaalleen sairastuneessa alaraajassa ovat tyypillinen päivystysongelma. Syviin laskimoihin jää tukoksen jälkeen kaikututkimuksella vaikeasti tulkittava maasto, ja uuden tukoksen erottaminen on usein vaikeaa. Nykyaikana tämä johtaa lähes poikkeuksetta varmuuden vuoksi hoitamiseen ja todennäköisesti pysyvään antikoagulaatioon. Magneettikuvaus osoittautui tarkemmaksi menetelmäksi.

Marko Vesanen

Lääkepallo on turvallinen sepelvaltimotaudin hoidossa

Sepelvaltimoahtaumien pallolaajennushoidossa käytetään yleensä verkkoputkea tukemaan laajennettua ahtaumakohtaa. Verkkoputkesta vapautuu lisäksi suonen seinämään uudelleenahtaumista ehkäisevää lääkettä. Aina ei hoidossa tarvita verkkoputken tukea, ja ahtautumista ehkäisevää paklitakselia saadaan suonen seinämään pelkän lääkepallon avulla. Laajan meta-analyysin perusteella lääkepallohoito on turvallista myös pitkäaikaisseurannassa.

Juhani Airaksinen

Avaavan lääkkeen liikakäyttö lisää astman pahenemisvaiheiden ja kuoleman riskiä

Lyhytvaikutteisen avaavan lääkkeen säännöllisen käytön on arveltu lisäävän keuhkoputkien supistumisherkkyyttä ja sitä kautta pahenemisvaiheiden riskiä. Tutkijat selvittivät asiaa Ruotsin kansallisista rekistereistä, ja liikakäyttö osoittautui vaaralliseksi.

Heikki Ekroos