Intensiivinen liikunta lisää sepelvaltimokalkkeja?

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että hyvin intensiivinen kestävyysharjoittelu näyttää hieman lisäävän sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Tuoreen tutkimuksen mukaan nämä sepelvaltimokalkit eivät kuitenkaan lisää kuolleisuutta, vaikka juoksija jatkaa kovaa harjoittelua.

Juhani Airaksinen

Miten kuvantaa vatsaontelon kiinnikkeet?

Leikkausten, tulehduksen tai trauman jälkeen vatsaonteloon syntyy melko usein sidekudosjuosteita eli kiinnikkeitä. Laparotomian on arvioitu aiheuttavan niitä jopa 30–40 %:lle potilaista. Kiinnikkeiden muodostusta estetään hyvällä mini-invasiivisella leikkaustekniikalla, välttämällä verenvuotoja ja hoitamalla vatsaontelon tulehdukset huolella. Tanskalaiset kirurgit arvioivat kiinnikkeiden kuvantamista tuoreessa katsauksessaan, eikä mikään menetelmä ollut täydellinen.

Hannu Paajanen

Ientulehdusbakteerillako tekemistä Alzheimerin kanssa?

Takavuosina on tälläkin palstalla vihjailtu Alzheimerin taudin saattavan olla tarttuva tauti. Jotkut asiantuntijat ovatkin olleet huolissaan taudin mikrobietiologian tutkimuksen laiminlyömisestä. Jatkokertomuksen tuoreimman luvun kirjoitti nyt kansainvälinen tutkijaryhmä. Se on löytänyt ikenissä viihtyvää Porphyromonas gingivalis -bakteeria potilaiden aivoista ja osoittanut bakteerin erittämien toksiinien kytköksen neuronivaurioihin. Sokerina pohjalla he kehittivät toksiineille estäjän, joka ainakin hiirissä vähensi neuronivaurioita.

Heikki Arvilommi

Bifidobakteerien runsaus imeväisellä näyttää voimistavan rokotusvasteita

Suoliston mikrobisto varhaislapsuudessa vaikuttaa immuniteetin kehittymiseen ja voi tehostaa lapsen rokotusvasteita. Prospektiivisessa havainnoivassa tutkimuksessa tutkijat havaitsivat voimakkaamman rokotusvasteen 2 vuoden iässä, jos imeväisellä oli ulosteessa runsaasti bifidobakteereja.

Nina Kaseva

Immuno-onkologista hoitoa pään ja kaulan alueen syöpään

Kaulan imusolmukkeisiin levinnyt pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpä uusiutuu ensilinjan hoidon jälkeen puolella potilaista noin kolmen vuoden kuluessa. Uusiutunutta tai etäpesäkkeistä tautia ei yleensä voi parantaa. Taudin kulkua voidaan jarruttaa käyttämällä platinapohjaisia yhdistelmähoitoja ja setuksimabia. Immuunivasteen muuntajalla, PD-1:n estäjä pembrolitsumabilla on saatu varhaisen vaiheen tutkimuksissa vaste 16–18 %:lle potilaista.

Sirkku Jyrkkiö

Passiivinen altistuminen sähkösavukkeille lisää astmakohtauksen riskiä

Passiivinen altistuminen tupakansavulle lisää astmaoireilua ja pahenemisvaiheen riskiä. Amerikkalaisnuorille suunnattu kyselytutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa astmakohtauksen riskin lisääntyvän myös sähkösavukkeille tai vastaaville tuotteille altistuttaessa.

Heikki Ekroos

Katetrilla asennettavat aorttaläpät näyttävät kestäviltä

Katetrilla asennettavia bioläppiä käytetään yhä useammin ja entistä nuorempien aorttaläppäahtaumapotilaiden hoidossa. Näiden uudentyyppisten TAVI-läppien pitkäaikaiskestävyyttä on epäilty, mutta uusimmissakaan tutkimuksissa ei ole näkyvissä merkkejä yllättävistä toimintahäiriöistä.

Juhani Airaksinen

Pitkäaikainen happosalpaajan käyttö altistaa raudanpuutteelle

Pitkäaikainen ja suuriannoksinen happosalpaajan käyttö lisäsi rautavajauksen esiintyvyyttä.

Marko Vesanen

Uusi tehokas yhdistelmä vanhuksen akuutin myelooisen leukemian hoitoon

Akuuttiin myeloiseen leukemiaan (AML) sairastutaan keskimäärin 67 vuoden iässä, joka on myös monesti vedenjakaja aktiivisten hoitojen suhteen. Vanhuksen AML tapaa olla häijympää sorttia perusteiltaan, ja muut matkan varrella ilmaantuneet liitännäissairaudet rajoittavat tehokkaiden hoitojen siedettävyyttä, mukaan lukien allogeeninen kantasolusiirto. Kevyemmällä hoitolinjauksella, esimerkiksi atsasytidiinillä, päästään harvoin täydelliseen hoitovasteeseen – ja sekin murenee usein seuraavien kuukausien aikana. Mutta kun rinnalle kaapataan kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) hoitoon vastikään markkinoille tullut venetoklaksi, niin jo alkaa tapahtua.

Marko Vesanen

Terve vanhus ei hyödy ASA:sta

Pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon hyöty sydän- ja aivoinfarktien sekundaaripreventiossa tiedetään. Sen sijaan primaaripreventiossa se ei terveitä vanhuksia hyödytä.

Hannu Paajanen

Harvinaisen sylkirauhassyövän hoitoon uutta valoa

Sylkirauhastiehyen karsinoomia on pään ja kaulan alueen syövistä vain 8 %. Tauti on aggressiivisesti käyttäytyvä ja lähettää herkästi etäpesäkkeitä. Sairastuneiden elinaika on vain 3–4 vuotta. Levinneen taudin hoitoon on käytetty karboplatiinin ja paklitakselin yhdistelmää, jolla vaste saadaan noin 40 %:lle potilaista. Japanilaistutkimuksessa päästiin parempaan lukemaan trastutsumabin ja doketakselin yhdistelmällä, kun hoito kohdennettiin HER2-statuksen mukaan.

Sirkku Jyrkkiö

Pitkäaikaistutkimus vahvistaa eturauhassyövän aktiivisen hoidon edut

Paikallisen eturauhassyövän leikkaushoitoa ja seurantaa vertailevan pohjoismaisen SPCG-4-tutkimuksen pidennetty seuranta on kestänyt 29 vuotta. Siihen satunnaistetuista potilaista 80 % on jo kuollut. Seurannan tulosten analyysi vahvistaa aikaisemman havainnon prostatektomialla hoidettujen potilaiden pienemmästä kokonaiskuolleisuudesta ja eturauhassyöpäpäspesifisestä kuolleisuudesta sekä taudin vähentyneestä metastasointiriskistä.

Ossi Lindell

Millainen on iäkkään vammapotilaan ennuste?

Neurokirurgiassa, lonkkamurtumissa ja palovammoissa korkea ikä on merkittävä muuttuja huonon ennusteen kannalta, mutta väestötasolla vanhusten vammojen pitkäaikaisennustetta on melko vähän tutkittu. Australialaiset hyödynsivät rekisteritietoja yli 65-vuotiaiden vammapotilaiden selviytymisestä.

Hannu Paajanen

Mitraalivuodon katetri­korjaus parantaa ennustetta

Sydäninfarktiin tai laajentavaan kardiomyopatiaan liittyvä vaikea toiminnallinen mitraalivuoto on huonoennusteinen tila. Läppäleikkauksesta ei näytä olevan hyötyä, mutta uuden tutkimuksen mukaan läppävuodon katetrikorjaus voi parantaa merkittävästikin potilaiden ennustetta ja elämänlaatua.

Juhani Airaksinen

Tyräverkko poistetaan usein kivun vuoksi

Modernissa tyräkirurgiassa aikuisille asetetaan lähes aina synteettisiä verkkoja vahvistamaan kudosplastiaa. Verkko on useimmiten polypropyleeniä, polyesteriä tai biologista kalvoa. Tyräkirurgian ykköslehdessä analysoitiin 105 tapausta ja selvitettiin, miksi verkko jouduttiin poistamaan.

Hannu Paajanen

Mikä mittariksi taaperoikäisen raudanpuutteelle?

Taaperoikäisen raudanpuutetta seulottaessa seerumin ferritiinin määrittäminen 15 tai 18 kuukauden iässä voi olla hyödyllistä. Samanaikainen CRP:n mittaaminen ei välttämättä ole tarpeen, jos akuutin inflammaation riski on vähäinen. Pikkulapsilla ferritiinitaso on matalimmillaan 15–24 kuukauden iässä.

Nina Kaseva

Influenssarokotus vähentää keuhkoahtauma­potilaiden sairaalahoitoja

Käypä hoito -suositus samoin kuin kansainväliset hoitosuositukset kehottavat rokottamaan keuhkoahtaumapotilaat influenssaa vastaan. Näyttö on aikaisemmin perustunut yli 65-vuotiaiden rokottamisen hyötyihin. Nyt hyödyistä saatiin tarkempaa näyttöä.

Heikki Ekroos

Umpilisäkkeellä yhteys Parkinsonin tautiin

Analyysit paljastivat, että umpilisäkkeen poisto vuosikymmeniä ennen parkinsonismin toteamista vähensi taudin riskiä noin 20 %.

Heikki Arvilommi

Statistiikkako tulosten takana?

Korkeatasoinen kliininen tutkimus vaatii entistä parempaa tilastotieteen osaamista. Monimutkaiset ja vaihtoehtoiset tarkoitukseen sopivat tilastolliset menetelmät voivat kuitenkin johtaa hyvin erilaisiin loppupäätelmiin, kuten tämä mielenkiintoinen analyysi osoittaa.

Juhani Airaksinen

Rituksimabilla hyvä hoitotulos follikulaarisessa lymfoomassa

Follikulaarisen lymfooman ja muiden indolenttien, hitaasti etenevien lymfoomien hoitosuositus ei ole yksiselitteinen. Kemoimmunoterapiaa pidetään oireisen potilaan ensisijaisena hoitona, mutta toisaalta pelkkä seuranta on hyvä vaihtoehto sellaiselle potilaalle, jolla tautimassaa on vähän. Pohjoismaiset tutkijat osoittavat, että pelkkä rituksimabihoitokin vaikuttaa käyttökelpoiselta vaihtoehdolta ensilinjassa.

Sirkku Jyrkkiö