Ponnistuksen ajoitus synnytyksessä epiduraalipuudutusta käytettäessä

Synnytyksen toinen vaihe kohdunsuun täydellisestä aukeamisesta (10 cm) lapsen syntymään on sekä äidille että sikiölle vaativin osuus. Erilaisia näkemyksiä on siitä, onko epiduraalipuudutuksen saaneen synnyttäjän hyvä aloittaa ponnistaminen heti kohdunsuun auettua vaiko vähän myöhemmin. Kätilöt saattavat ohjata äitejä tässä asiassa myös eri tavoin.

Helena Liira

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen

Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita.

Ossi Lindell

Herkkä troponiinitesti ei näytä parantavan sydäninfarktin hoitotuloksia

Herkän troponiinitestin negatiivinen tulos päivystykseen tullessa ja aikaisintaan 3 tunnin kuluttua oireiden alusta määritettynä on luotettava sydäninfarktin poissulkumenetelmä. Ongelmaa aiheuttaa se, että herkempi testi tuottaa entistä enemmän positiivisia tuloksia. Uuden tutkimuksen perusteella näyttää, ettei testin käyttöönotto paranna hoitotuloksia.

Juhani Airaksinen

Terveen nuoren miehen erektiohäiriön hoito

Joka neljäs erektion heikkouden tai sen ylläpidon vaikeuden takia hoitoon hakeutuva on alle 40-vuotias ja täysin terve, vailla vanhemmilla miehillä usein tavattavia vaskulaarisia, neurogeenisiä, endokriinisiä tai rakenteellisia poikkeavuuksia. Nuorten ja muuten terveiden miesten erektiohäiriön patogeneesi on suureksi osaksi hämärän peitossa. Yhdeksi ns. psykogeenisen erektiohäiriön orgaaniseksi selitykseksi on arveltu voimistunutta sympatikotonusta, jonka seurauksena peniksen sileän lihaksen tonus voimistuu ja verisuonten laajeneminen estyy.

Ossi Lindell

Leikkauksella parhaat pitkäaikaistulokset jalan suonikohjujen hoidossa

Leikkauksella parhaat pitkäaikaistulokset jalan suonikohjujen hoidossa

Suomalaiset verisuonikirurgit ovat kunnostautuneet alaraajojen suonikohjujen hoidon kehittämisessä ja tutkimisessa. Vähäaho ym. vertasivat satunnaistetussa tutkimuksessa perinteisen avoleikkauksen, vaahtokovetushoidon eli skleroterapian ja suonensisäisen laserhoidon viisivuotistuloksia jalkavarren ison iholaskimon eli isosafeenan (vena saphena magna) kohjuissa.

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030