ALS-lääkkeestä eosinofiilien nitistäjäksi

Eosinofiilit voivat olla viheliäisiä sille päälle sattuessaan – tämän tietävät konservatiivisten alojen erikoisuuksia hoitavat. Hypereosinofiilinen oireyhtymä (HES) on taudin nimi silloin, kun veressä kiertää liikaa eosinofiilivalkosoluja ja ne aiheuttavat elinvaurion. Useimmiten kohteena on iho ja limakalvot (suolisto, keuhkot), mutta myös sydän ja sisäelimet voivat sairastua. Rauhoittava lääke on tietenkin kortikosteroidi, mutta suurta annosta tarvitseville vaihtoehtoja on tarjolla vähän. Dekspramipeksoli ei lyönyt läpi amyotrofisen lateraaliskleroosin (ALS) hoidossa, mutta eosinofiilien määrään se vaikutti, tuntemattomalla mekanismilla.

Marko Vesanen

Skitsofreniapotilaan antipsykootin lopettaminen on aina riski

Skitsofreniapotilaan antipsykootin lopettaminen on aina riski

Antipsykoottisilla lääkkeillä on usein keskushermostosivuvaikutuksia ja monilla myös haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan. Tämän takia useissa hoitosuosituksissa esitetään, että antipsykoottinen lääkitys voidaan asteittain lopettaa, jos skitsofreniapotilaalla ei ole ollut psykoottisia oireita useaan vuoteen. Tämä suositus ei kuitenkaan perustu tutkimustuloksiin.

Tero Taiminen

Aortta-aneurysman seulonta naisilta ei ole kustannusvaikuttavaa

Aortta-aneurysma on salakavala: muutos on oireeton, kunnes repeytyy, ja sitten se onkin tappavan vaarallinen. Yli 65-vuotiaat tupakoivat miehet ovat riskiryhmä, näyttöä seulonnan ja ennakoivan kirurgian kustannusvaikuttavuudesta on saatu tässä ryhmässä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa on alettu seuloa aneurysmia vanhemmilta miehiltä. Aneurysman repeämään menehtyneistä kolmasosa on kuitenkin naisia.

Helena Liira

Mitä potilas tahtoo umpilisäketulehduksen hoidoksi?

Tulehtuneen umpilisäkkeen poisto on Suomessa edelleen yleisimpiä päivystysleikkauksia (noin 6 000/v). Umpilisäketulehduksista noin 80 % on komplisoitumattomia (ei puhkeamista, ei paiseita, ei sepsistä). Näitä voidaan hoitaa primaaristi antibiootilla, ja potilaista 2/3 paranee ilman leikkausta. Potilaat eivät kuitenkaan vielä näytä lämmenneen tälle hoitolinjalle.

Hannu Paajanen

Kroonisten tukosten pallolaajennus parantaa elämänlaatua

Pallolaajennusvälineet ovat kehittyneet nopeasti ja nykytekniikoilla pystytään usein avaamaan pitkiäkin kroonisia sepelvaltimotukoksia varsin pienillä toimenpideriskeillä. Tukosten avaamisen ennustehyödystä ei ole vielä tutkimustietoa, mutta nyt uusi satunnaistettu tutkimus osoittaa, että hoidolla voidaan parantaa potilaiden elämänlaatua ja vähentää rintakipuoireita.

Juhani Airaksinen

Uusi lääke immunologiseen trombosytopeniaan

Immunologiselta pohjalta kehittyvä trombosytopenia (ITP) tapaa reagoida mukavasti kortikosteroidihoitoon, mutta ilmiöllä on taipumus uusia. Lisäksi aina jää jäljelle pieni joukko potilaita, joille mikään tunnetuista hoidoista ei ole ollut riittävän tehokas saamaan trombosyytit verenvuotoja estävälle tasolle. Vasta-ainevälitteinen trombosyyttien hajotus tapahtuu Syk-tyrosiinikinaasin kautta, joten tämän reitin tukkiminen tarjoaa houkuttelevan hoitokeinon.

Marko Vesanen

Kannattaako tähystys­leikkaus ahdas lonkka -oire­yhtymässä?

Ahdas lonkka -oireyhtymä on saanut viime vuosina runsaasti huomiota lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Kyseessä on reisiluun nivelpinnan ja lonkkamaljakon epäsuhta eli ahtauma, joka altistaa ennenaikaiselle nivelrikolle. Erityisen alttiita ovat nuoret kontaktilajien urheilijat; esimerkiksi jääkiekkomaalivahdeilla lonkan oireilu voi alkaa jo 15 vuoden iässä.

Hannu Paajanen

Uusi kuvantamismenetelmä merkittävä eturauhassyövän hoidon valinnassa

Prostataspesifinen membraaniantigeeni PSMA on dysplastisten eturauhassolujen ekspressoima proteiini, jonka ekspressiotaso on 100–1 000-kertainen normaaleihin soluihin verrattuna. Sen on todettu soveltuvan kuvantamisen kohdemolekyyliksi, ja sen merkitsemiseksi on kehitetty useita yhdisteitä. PET-kuvauksessa käytettävä galliumisotoopilla 68 merkitty PSMA hakeutuu kohteeseen jo PSA-lukemien ollessa hyvin matalia. Sen avulla taudin biokemiallinen residiivi on kyetty paikallistamaan puolella potilaista, joiden PSA-lukema on 0,2–0,49 µg/l.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030