Häkämittaus ennustaa tupakasta vieroituksen lopputulosta

Taiwanilaiset tutkijat selvittivät tekijöitä, jotka ennustavat tupakasta vieroituksen lopputulosta. Retrospektiivinen seurantatutkimus tehtiin avoterveydenhuollossa 162 terveen tupakoitsijan kohortista. Tutkittavat osallistuivat interventio-ohjelmaan, jossa heiltä mitattiin uloshengityksen hiilimonoksidi päivinä 1, 8, 15 ja 22. Vieroituslääkettä sai käyttää, mutta se piti ostaa itse. Tulosmuuttujana oli tupakoimattomuus vuoden kuluttua intervention alusta.

Heikki Ekroos

Pallolaajennuksellakin on vahva lumevaikutus

Pallolaajennusta on käytetty 40 vuoden ajan menestyksekkäästi vakaaoireisen sepelvaltimotaudin oireiden hoitoon. Uuden tutkimuksen mukaan melkoinen osa pallolaajennuksen oireenmukaisesta hyödystä näyttää olevan lumevaikutusta.

Juhani Airaksinen

Renaalista denervaatiota ei ole vielä haudattu

Muutama vuosi sitten renaaliseen denervaatioon kohdistui suuria odotuksia hoitoresistentin verenpainetaudin hoidossa. Toimenpide kuitenkin lähes unohdettiin sen jälkeen, kun se osoittautui tehottomaksi ensimmäisessä suuressa lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Tutkimusten ongelmana on ollut muun muassa vaihteleva verenpainelääkkeiden käyttö toimenpidehoidon ohessa. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että denervaatio laskee verenpainetta ainakin potilailla, jotka eivät käytä samanaikaista verenpainelääkitystä.

Juhani Airaksinen

Verisuonitautien riskitekijät ja gerastenia

Verisuonitautien riskitekijät ovat osoittautuneet monen geriatrisen oireyhtymän alkujuureksi. Gerastenian (hauraus-raihnausoireyhtymä) piirteitä ovat hitaasti tapahtuva laihtuminen, liikunnan hidastuminen, uupumus, heikkous ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus. Onko se yhteydessä verisuoniriskitekijöihin?

Kaisu Pitkälä

Ennusteesta keskusteleminen vahvistaa potilas-lääkärisuhdetta

Lääkärit ovat suhtautuneet varoen tulevaisuuden tutkiskeluun vastaanotolla – syystäkin, sillä ennustaminen on aina vaikeaa. Toisaalta lääkäreille kertyy paljon tutkimustietoon ja kokemukseen nojaavaa osaamista, jonka pohjalta he kykenevät tunnistamaan kuoleman lähestymisen. Kuolemasta keskusteleminen koetaan vaikeaksi, ja puheeksi ottamisen on pelätty jopa tuhoavan hyvän potilas-lääkärisuhteen.

Sirkku Jyrkkiö

Emättimen mikrobiomin siirtoa sektiovauvoille ei suositella

Amerikan gynekologiyhdistys esittää kannanotossaan, ettei keisarileikkauksella syntyneiden lasten keinotekoista kontaminointia äidin emättimen eritteillä (vaginal seeding) otettaisi kliiniseen käyttöön. Menettelyn biologinen tausta, vaikutusmekanismit, hyöty ja riskit eivät ole riittävästi tiedossa. Asiaa voidaan ja on tarpeellista tutkia tieteellisissä tutkimusasetelmissa.

Pertti Kirkinen

Vähäinenkin liikunta ehkäisee masennusta

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että masennus on yhteydessä vähäiseen liikuntaan ja että liikunta lievittää masennusta. Tähän saakka syy-seuraussuhde on kuitenkin ollut epäselvä: aiheuttaako masennus liikunnan vähenemistä vai liikunnan puute masennusta? Kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti etenevässä epidemiologisessa tutkimuksessa liikunnan ja masennuksen kausaalisuhdetta.

Tero Taiminen

Vaikea keuhkoahtauma ja flunssa

Astman hoidossa on vakiintunut tavaksi kaksinkertaistaa inhaloitavan steroidin annos flunssan aikana. Käytännön lääkärit saattavat neuvoa myös keuhkoahtaumapotilaitaan tuplaamaan inhaloitavan steroidin ja pitkävaikutteisen avaavan annoksen flunssassa, vaikka näyttö asiasta on ollut miltei olematon. Sveitsiläistutkimuksessa vaikea-asteista keuhkoahtaumaa sairastavat saivat lääkityksen tuplaamisesta flunssan aikana selvän hyödyn.

Heikki Ekroos

Nuorten urheilijoiden äkkikuolemat harvinaisia

Urheilusuorituksen aikana ilmaantuvat äkkikuolemat ovat traagisia ja saavat osakseen runsaasti julkisuutta, varsinkin kilpaurheilun yhteydessä sattuessaan. Niiden ehkäisemiseksi on suositeltu erilaisia seulontaohjelmia, mutta hyödyt näyttävät kyseenalaisilta.

Juhani Airaksinen

Tunneloitava pleuradreeni maligniin pleuranesteilyyn

Pahanlaatuiseen tautiin liittyvä pleuranesteily on usein aikamoinen ongelma. Maligni pleuranesteily voidaan hoitaa toistuvin pleurapunktioin, talkkipleurodeesilla tai tunneloitavalla pleuradreenillä. Toistuvia pleurapunktioita tarvitaan alussa pleuranesteilyn aktiivisuuden tason määrittämiseksi. Menetelmien paremmuudesta toisiinsa nähden ei ole selvää näyttöä varsinkaan suhteessa sairaalahoidon kestoon. Australialaiset tutkijat selvittivät avoimessa satunnaistetussa tutkimuksessa, onko talkkipleurodeesi vai tunneloitava pleuradreeni parempi estämään sairaalahoitoja. Potilaita oli 146 ja seuranta-aika oli vuosi.

Heikki Ekroos

Toimenpidekardiologeilla DNA-vaurioita säteilystä

Toimenpidekardiologit ja -radiologit hoitavat yhä enemmän ja yhä monimutkaisempia rakenteellisia vikoja ilman avoleikkausta. Toimenpiteissä tarvitaan usein runsastakin läpivalaisua, jolloin lääkärit altistuvat vääjäämättä ionisoivalle säteilylle.

Juhani Airaksinen

CAR-T-soluista tehoa lymfooman hoitoon

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on varhaisessa vaiheessa usein parannettavissa nykymenetelmin, mutta laajasti levinneisiin huonoennusteisiin tautimuotoihin ei vielä tunneta parasta hoitoa ja taudin uusiutumien hoito on haasteellista. Kimeeristä vasta-ainemolekyyliä ilmentävät CAR-T-solut näyttävät tehoavan varsin hyvin itsepintaiseen tautiin, ja niistä on hyvin todennäköisesti tulossa sovellus kliiniseen käytäntöön.

Sirkku Jyrkkiö

Verenpaine laskee ennen kuolemaa

Poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimukset ovat antaneet ristiriitaisen kuvan siitä, mikä on verenpaineen tai kolesteroliarvojen merkitys hyvin vanhoilla henkilöillä. Hyvin iäkkäillä korkea verenpaine ja korkea kolesterolitaso ovat näyttäneet suojaavilta tekijöiltä, kun taas matalat paineet ja pieni kolesteroliarvo ovat olleet huonon ennusteen merkki. Tästä syystä on myös pelätty, että korkean verenpaineen ja hyperkolesterolemian hoito johtaa huonompaan ennusteeseen.

Kaisu Pitkälä

Laihdutus voi onnistua ja diabetes parantua

Suomalainen tutkijaryhmä osoitti yli 15 vuotta sitten, että tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä elämäntapojen muutoksilla. Vain keskimäärin 4,2 kg:n laihdutus ja kolmesti viikossa tapahtuva säännöllinen liikunta johtivat siihen, että interventioryhmässä tyypin 2 diabeteksen kolmen vuoden ilmaantuvuus oli yli puolet pienempi kuin vertailuryhmässä. Nyt selvitettiin Skotlannissa, voisiko tablettidiabeetikoiden laihduttaminen johtaa jo olemassa olevan diabeteksen remissioon.

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimotauti­­kohtauksen antitromboottinen hoito entistä yksilöllisempää?

Nykyiset eurooppalaiset hoito-ohjeistukset suosittelevat ensisijaisesti tikagreloria tai prasugreelia asetyylisalisyylihapon rinnalle vuoden ajaksi sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Nämä tehokkaammat lääkkeet lisäävät kuitenkin jonkin verran vuotokomplikaatioita ja saattavat vähentää hoitoon sitoutumista. Uuden selvityksen mukaan lääkkeen vaihto klopidogreeliin jo kuukauden kohdalla näyttää olevan suurelle osalle potilaista turvallista.

Juhani Airaksinen

Isän masennusoireilla yhteys nuoren masennusoireisiin

Äidin depression merkitys nuoruusikäisen masennuksen riksitekijänä on ollut jo pitkään tunnettu, ja äitien masennuksen tunnistamiseen onkin panostettu. Sen sijaan isien masennuksen merkitystä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille on tutkittu vähemmän. Nyt tehdyssä kahta prospektiivista aineistoa yhdistävässä tutkimuksessa osoitettiin myös isän depression itsenäinen merkitys nuoren masennusoireita lisäävänä tekijänä.

Hanna Raaska

Opiskelijoiden valitsema umpilisäke­tulehduksen hoito

Vuonna 2015 puolet erään amerikkalaisen sairaalan potilaista ja henkilökunnasta olisi valinnut ensilinjan ­hoidoksi antibiootin.

Hannu Paajanen

Olisiko talidomidista talassemian parantajaksi?

Talassemia on maailman yleisin perinnöllinen sairaus. Taudin ilmiasu vaihtelee sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan johtavasta kehityshäiriöstä oireettomaan kantajuuteen. Hoitona ovat tavallisesti säännönmukaiset punasolutiputukset, ja ainoaan parantavaan hoitoon eli allogeeniseen kantasolusiirtoon päätyy hyvin harva potilas.

Marko Vesanen

Huippu-urheilusta pitkää ikää – ja polvivaivoja

Jyväskyläläiset kollegat selvittivät laajassa pitkäaikaisseurantatutkimuksessa huippu-urheilun terveysvaikutuksia. Tutkimuksessa seurattiin 900 suomalaisen kilpatason miesurheilijan kuolleisuutta vuodesta 1920 aina vuoteen 2015 saakka. Vertailuryhmänä (n = 900) olivat urheilijoiden veljet samassa iässä.

Hannu Paajanen

Oireettoman eteisvärinän seulontaan uusia menetelmiä

Oireeton eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin vaaratekijä. Varhaisemmalla diagnostiikalla ja hoidolla on arveltu voitavan ehkäistä eteisvärinän tromboembolisia komplikaatioita. Brittitutkimuksen mukaan älypuhelimeen perustuvat säännölliset EKG-rekisteröintilähetykset mahdollistavat oireettoman eteisvärinän löytymisen nykyistä aikaisemmin.

Juhani Airaksinen