Sähkötupakkaa ei voi suositella raskausaikana

Sähkötupakka ei näytä tuovan tehokasta ratkaisua tupakan raskaudelle ja sikiölle aiheuttaviin haittoihin. Asiaa pohdittiin katsauksessa, jossa tuotiin esille terveysviranomaisten kantoja raskaudenaikaiseen tupakointiin. WHO varoittaa sähkötupakasta, kuten tupakoinnista yleensä, monissa maissa ei ole terveysviranomaisten kantaa asiaan, mutta Britanniassa suhtautuminen on myönteisempää. Siellä jopa e-Voke-merkkinen, ilmeisesti nikotiinin annostelussa tarkka sähkösavuke on hyväksytty raskauden aikana käytettäväksi. Eri sähkötupakkamerkkien koostumus vaihtelee.

Pertti Kirkinen

Keuhkovaltimoiden pallo­laajennuskin on tehokasta

Krooninen tromboembolinen pulmonaalihypertensio on harvinainen ja vaikea-asteisena huonoennusteinen pulmonaalihypertension muoto. Vain pienelle osalle potilaista voidaan tehdä kirurginen endarterektomia, ja lääkehoidon tuloksetkin ovat vaatimattomat. Hoitotulosten pitkäaikaisseurannan perusteella keuhkovaltimoiden pallolaajennushoito parantaa hemodynamiikkaa, suorituskykyä ja mitä ilmeisimmin ennustettakin potilailla, joita ei voida leikata. Japanilaisilla kardiologeilla on jo pitkä kokemus näiden potilaiden tromboembolisen pulmonaalihypertension pallolaajennushoidosta.

Juhani Airaksinen

Hemofilian hoitoon uusia valmisteita

Perinteinen tapa hoitaa hemofiliaa on korvata puuttuva hyytymistekijä suoneen annettavilla, tautikohtaisilla lääkevalmisteilla. Lääkkeen vaikutusta osataan jo pidentää niin, että infuusiokertoja voidaan harventaa, mutta Berliinin kansainvälisessä hyytymiskokouksessa (ISTH) esiteltiin jotain ihan uutta.

Marko Vesanen

Kuolevan sekavuutta voi tarvittaessa hoitaa haloperidolilla ja loratsepaamilla

Lähes kaikki kuolevat kärsivät sekavuudesta viimeisten elinpäivien aikana. Sairaalapotilaista yli puolella sekavuuteen liittyy levottomuutta, agitaatiota ja aggressiivisuutta. Rauhallinen ympäristö ja inhimillinen läsnäolo vähentävät oireita. Sairaalassa sekavuuden hoitoon on ollut tapana käyttää rauhoittavia lääkkeitä, vaikka kuolevien potilaiden lääkehoitoa on tutkittu vain vähän. Tarvittaessa haloperidolin ja loratsepaamin yhdistelmä rauhoittaa kuolevaa.

Sirkku Jyrkkiö

Lievä umpilisäketulehdus voi parantua itsekseen

Tulehtunut umpilisäke on totuttu leikkaamaan pois, ja se onkin edelleen Suomessa yleisimpiä päivystystoimenpiteitä. Suomalainen APPAC-tutkimus osoitti, että noin 70 % komplisoitumattomista (pois lukien perforaatiot ja absessit) umpilisäketulehduksista paranee pysyvästi antibiootilla. Nyt on menty vielä pitemmälle. Korealaiset kirurgit hoitivat tietokonetomografialla varmennettuja komplisoitumattomia appendisiitteja ilman leikkausta ja antibiootteja.

Hannu Paajanen

Vielä kerran ASA pohdittavana muistisairauden ehkäisyssä

Asetyylisalisyylihappo pienin annoksin käytettynä vähentää aivoinfarktiriskiä noin 20 %. Primaaripreventiossa vuotoriskit näyttävät kuitenkin ylittävän hyödyt. Muistisairauden ja kognition heikkenemisen ehkäisyssä ASA:n on ajateltu toimivan antitromboottisella mekanismilla pieniä tulppia vähentäen, mutta ehkä myös anti-inflammatorisella mekanismilla vähentämällä neuroinflammaatiota ja oksidatiivista stressiä.

Kaisu Pitkälä

Verikoe paljastaa lääkeresistenssin

Androgeenireseptorin signaalireitin salpaajaa entsalutamidia ja androgeenin biosynteesin estäjää abirateronia käytetään kastraatioresistentin metastasoituneen eturauhassyövän hoidossa. Kolmasosa potilaista on kuitenkin näille lääkkeille resistenttejä jo alun perin, ja käytännössä kaikille hyvän hoitovasteen saaneillekin kehittyy resistenssi tietyn ajan kuluttua. Tärkeä tutkimuskohde sen syyn selvittelyssä ovat olleet androgeenireseptorin silmukointivariantit. Syöpäsolujen androgeenireseptorin yleisin silmukointivariantti on AR-V7. Siltä puuttuu toimiva ligandin sitomiskyky. Silmukointivariantit edistävät sellaisen metastasoituneen, kastraatioresistentin eturauhassyövän kehittymistä, joka ei enää ole farmakologisesti hoidettavissa androgeenisignaloinnin estäjillä abirateronilla ja entsalutamidilla. Verenkierrossa AR-V7:n ekspression on todettu ennustavan näiden lääkkeiden huonoa hoitovastetta.

Ossi Lindell

Trombosyyttikasvutekijä ja sekundaarinen immunologinen trombosytopenia

Eltrombopagi on suun kautta otettava trombopoietiinin reseptorin kautta verihiutaleiden määrää kasvattava lääke pääasiassa immunologisen trombosytopenian hoitoon. Lääke otetaan käyttöön yleensä vasta sitten, kun perinteinen hoito kortikosteroidilla on epäonnistunut ja trombosyyttitaso jää niin matalaksi, että verenvuotoriski on merkittävä.

Marko Vesanen

Soikean ikkunan katetrisulku vähentää aivohalvauksia

Avointa soikeaa ikkunaa ja paradoksaalista embolisaatiota on pidetty merkittävänä nuorten ihmisten aivoinfarktin aiheuttajana. Tämä reikä voidaan varsin helposti sulkea kardiologisella pientoimenpiteellä, jolloin paradoksaalisen embolian vaara voidaan pysyvästi ehkäistä ilman vuotovaaroja. Pitkällisen tutkimustyön jälkeen kolme uutta tutkimusta osoittavat, että katetrisulku vähentää aivoinfarktin vaaraa oikein valituilla potilailla.

Juhani Airaksinen

Montelukastin turvallisuudesta tietoa

Leukotrieeninsalpaaja montelukasti on tehokas astmalääke potilaille, joilla on allerginen nuha, ASA-yliherkkyys ja nenäpolyyppeja. Levottomat unet on hyvin tiedossa oleva haitta, mutta nyt haittavaikutuksista on saatu uutta tietoa.

Heikki Ekroos

Omainen kannattaa ottaa mukaan vanhuksen kotiutukseen

Sairaalajaksot ovat käyneet myös vanhuksilla lyhyiksi. Tämän on usein todettu lisäävän "pyöröovi-ilmiötä" eli vanhus palaa pian suunnittelemattomasti takaisin sairaalaan. Toistuvaa sairaalaan joutumista pyritään minimoimaan kotiutusta edeltävillä selvittelevillä kotikäynneillä, kotiutushoitajien ja kotiutustiimien avulla sekä jatkohoidolla kotisairaalassa ja kotihoidolla. Myös omaisten roolista on tehty tutkimuksia, ja niistä on nyt koottu meta-analyysi.

Kaisu Pitkälä

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavan muut sairaudet ja kuolemansyyt

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on yleisin pahanlaatuinen verisairaus, ja vain harva on sairastuessaan alle 50-vuotias. Diagnostisilla tutkimuksilla on mahdollisuus ennakoida taudinkulkua, ja viime vuosien lääkekehitys on siirtämässä KLL:n kohti jatkuvalla hoidolla hallittavissa olevaa sairautta. Mutta kuinka paljon erilaiset liitännäissairaudet vaikuttavat KLL-potilaan elämänkaareen?

Marko Vesanen

ASA ja pieniannoksinen rivaroksabaani sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa

Kehittynyt lääkehoito ja sydäntoimenpiteet ovat parantaneet vakaan sepelvaltimotaudin keskimääräistä ennustetta huomattavasti. On kuitenkin potilasryhmiä, joiden tauti etenee hoidosta huolimatta nopeasti ja johtaa toistuviin sepelvaltimotautikohtauksiin ja lisää kuolleisuutta. Nyt laajan tutkimuksen mukaan pieniannoksisen rivaroksabaanin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmä vähensi sydäntapahtumia näillä suuren riskin potilailla pelkkään ASA:aan verrattuna.

Juhani Airaksinen

Kenen KLL paranee allogeenisella kantasolusiirrolla?

Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) ainoa tunnettu parantava hoito on allogeeninen kantasolusiirto. Sitä voidaan tarjota, mikäli tauti on häijy työikäisellä ihmisellä. Potilaiden valinta tulee harkita huolella, mutta enemmän näyttää ratkaisevan se, mitä hoidon jälkeen tapahtuu.

Marko Vesanen

Riittävä proteiinin saanti tärkeää vanhetessa

Haurastumiseen eli gerasteniaan kuuluvat mm. laihtuminen, hidas kävely, uupumus, voimattomuus ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus. Proteiinin saanti on oleellista lihaksistolle vanhetessa, mutta kuinka paljon sen riittämätön saanti vaikuttaa gerastenian syntyyn?

Kaisu Pitkälä

Hankinnainen von Willebrandin tauti verisairauden kylkiäisenä

Von Willebrandin tauti on yleisin perinnöllinen verenvuototaipumus, mutta samankaltainen taudinkuva voi ilmetä myös hematologisen sairauden kylkiäisenä. Taipumus voi ilmetä lievänä tai keskivaikeana tautimuotona.

Marko Vesanen

Lääkehoito ei estä munuaissyövän uusiutumista

Munuaissyöpä uusiutuu leikkauksen jälkeen 30–40 %:lla potilaista, ja uusiutunutta munuaissyöpää voi vain harvoin parantaa. Monissa syövissä leikkauksen jälkeen annettavalla liitännäishoidolla voidaan merkittävästi parantaa potilaiden ennustetta. Levinneen munuaissyövän hoidossa antiangiogeeniset lääkkeet sunitinibi ja patsopanibi ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja ne pidentävät potilaiden elinaikaa usealla kuukaudella. Valitettavasti alustavien tuloksien mukaan patsopanibin käyttö liitännäishoitona ei näytä olevan tehokasta.

Sirkku Jyrkkiö

Mustasiko tutkimusharha kolmannen polven e-pillerien maineen?

Drospirenonia sisätävät ns. kolmannen polven yhdistelmäehkäisypillerit tulivat markkinoille parikymmentä vuotta sitten. Varsin nopeasti muutamat kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimukset kertoivat niihin liittyvän enemmän syviä laskimotukoksia kuin toisen sukupolven pillereihin. Riskin väitettiin olevan jopa kolminkertainen. Systemaattinen katsaus osoittaa kuitenkin menetelmissä monia puutteita, jotka heikentävät näiden tutkimusten arvoa.

Pertti Kirkinen

Voidaanko sydäninfarkti­potilaan lääkehoito­myöntyvyyttä parantaa?

Noin puolet sydäninfarktipotilaista jättää ainakin osan heille määrätyistä ennustetta parantavista sydänlääkkeistä käyttämättä. Huono hoitomyöntyvyys on etenkin statiinihoidossa melkoinen ongelma lääkeryhmän saaman negatiivisen julkisuuden takia. Amerikkalaistutkijat yrittivät vaikuttaa hoitomyöntyvyyteen terveysteknologiaa ja erilaisia kannustimia käyttäen, mutta intervention tulos oli pettymys.

Juhani Airaksinen

D-vitamiinin puutos kasvattaa MS-taudin riskiä

D-vitamiinin puutokseen voi liittyä jopa kaksinkertainen MS-taudin riski verrattuna niihin, joilla D-vitamiinia on riittävästi. Suomalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vertailtiin MS-tautiin sairastuneiden 1 092 naisen ennen sairastumista otettujen verinäytteiden D-vitamiinipitoisuuksia 2 123:n terveenä pysyneen naisen D-vitamiinipitoisuuksiin. Näytteet olivat peräisin Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankista, jossa säilytetään 800 000 naisen raskauden aikana otettuja seeruminäytteitä.

Pertti Saloheimo