Sappirakon poisto voi auttaa idiopaattiseen haimatulehdukseen

Suomessa noin 70 % haimatulehduksista johtuu alkoholin pitkäaikaisesta liiallisesta käytöstä ja 10–20 % sappikivitaudista. Haimatulehduksen etiologian selvittely on tärkeää, koska sappiperäisen haimatulehduksen syyn poisto – siis laparoskooppinen kolekystektomia – on tärkeää. Harvinaisia haimatulehduksen syitä on monia, mutta edelleenkään noin 10 %:lla potilaista tarkkaa etiologiaa haimatulehdukselle ei saada selville; tällöin potilaalla on idiopaattinen haimatulehdus. Suurin osa näistä tapauksista johtunee kuitenkin pienistä sappikivistä joko sapenjohtimessa tai sappirakossa, mutta kiviä ei vain saada kaikukuvauksessa esiin.

Hannu Paajanen

Vartijaimusolmukebiopsiaan perustuva rintasyövän hoitokäytäntö turvallinen

Rintasyövän tärkein ennustetekijä on edelleen taudin leviäminen kainalon imusolmukkeisiin. Noin 20 vuotta sitten Suomessakin otettiin käyttöön vartijaimusolmukkeen tutkimus rintasyöpäleikkauksen aikana. Jos syöpä ei ole levinnyt vartijaimusolmukkeisiin, se ei ole levinnyt kainaloonkaan. Silloin kainalon imurauhasia ei yleensä poisteta ja potilas välttyy käden turvotukselta ja kainalon hermovaurioilta. Ruotsin rekisteritiedoista selvitettiin, onko tämä käytäntö turvallinen pitkäaikaisseurannassa.

Hannu Paajanen

Vanhuksen sekavuustilan hoito on vaikeaa

Sekavuustila on yleinen ja huonoennusteinen monisairailla ja leikkauksessa olleilla vanhuspotilailla. Se johtaa neljäsosalla kuolemaan, kognitio heikkenee monilla pysyvästi, ja iso osa joutuu laitokseen. Hoitosuosituksia sen ehkäisemiseksi on tehty, mutta hoitotutkimuksia vähemmän, joten suositukset perustuvat paljolti kokemukseen. Kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin tiedetään hieman lyhentävän deliriumin kestoa ja parantavan potilaiden elämänlaatua. Yksi hoitosuositusten elementeistä on potilaan orientoiminen ja tarkkaavaisuuden tukeminen. Yhdysvalloissa selvitettiin, voiko kognitiivisesti stimuloivalla interventiolla lyhentää deliriumin kestoa ja lievittää sen intensiteettiä.

Kaisu Pitkälä

Magneettikuvaus auttaa eturauhassyövän diagnostiikassa

Magneettikuvauksen käyttöaiheet laajenevat ja käyttö lisääntyy 10 %:n vuosivauhtia. Sen etuja ovat turvallisuus (ei ionisoivaa säteilyä), rajaton kuvaustasojen valintamahdollisuus, ylivoimainen pehmytkudosten erotuskyky, virtauksen kuvantaminen ja uusien kuvaussekvenssien jatkuva kehitys. Erityisen innostavaa on se, että vatsa-ontelon tulehdusmuutokset ja jopa kasvaimet pystytään erottamaan hyvin (esim. rinnasta ja eturauhasesta). Kun kuvaushinnatkin alkavat olla kaikututkimuksen tasolla, ei ihme, että myös potilaat alkavat vaatia magneettia enemmän.

Hannu Paajanen

Antibiootteja edeltänyt aika askelta lähempänä

Yhä lisääntyvä mikrobilääkeresistenssi on saanut asiantuntijat maalaamaan synkkiä tulevaisuudenkuvia. On jopa manattu paluuta aikaan, jolloin antibiootteja ei vielä ollut infektioiden hoitoon. Viime vuonna korkean tason työryhmä ennusti, että ilman kurinpalautusta vuosisadan puolivälissä maailmassa kuolee 10 miljoonaa ihmistä vuosittain vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamiin infektioihin. No, monen mielestä näitä tuomiopäivän ennustajia on aina ollut.

Heikki Arvilommi

Monisairaiden räätälöity hoitomalli lisää tyytyväisyyttä, muttei tuo säästöjä

Terveydenhuollon palvelujen käyttö on epätasaista, sillä kymmenesosa potilaista käyttää 80 % palveluista. Paljon palveluja käyttävään potilasryhmään kasautuu kroonisia sairauksia, mielenterveysongelmia ja huono-osaisuutta. Tämän potilasryhmän hoitoa on pyritty kehittämään suunnittelemalla potilaslähtöisiä, räätälöityjä moniammatillisia hoitomalleja. Yhdysvalloissa tehty hoitokoe selvitti intervention vaikuttavuutta, myös terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta.

Helena Liira

Onko kortikosteroidipistoksista hyötyä polven nivelrikossa?

Onko kortikosteroidipistoksista hyötyä polven nivelrikossa?

Käypä hoito -suosituksessa suositellaan polvinivelrikon pahenemisvaiheessa kortikosteroidipistoksia lievittämään kipua. Ajatus kortikosteroidien hyödyistä perustuu niiden tulehdusta lievittävään vaikutukseen. Systemoidut katsaukset ja meta-analyysit ovat antaneet hoidon vaikutuksen suuruudelle varsin erilaisia arvoja. Nyt JAMAssa oli aiheesta päivitetty, tuoretta Cochrane-katsausta kriittisesti tarkasteleva meta-analyysi. Siinä tutkittiin, miten alkuperäistutkimusten koko vaikuttaa tulosten tulkintaan.

Kaisu Pitkälä

Ei vieläkään uutta Alzheimer-lääkettä

Alzheimerin tautiin ei ole tullut uusia lääkkeitä markkinoille melkein 20 vuoteen, vaikka tutkimus on erittäin aktiivista. Tautiin on vain hidastavaa hoitoa, mutta ei parantavaa. Taudin patogeneesi on vieläkin epäselvä. Emme tiedä, onko amyloidiplakkien vai tau-proteiinin kertyminen taudin syy vai ovatko ne vain merkkejä jostain muusta prosessista. Pääkohde tutkimuksissa on ollut amyloidikertymien estäminen, mutta niitä estävät tai puhdistavat rokotteetkaan eivät ole tuoneet paljoakaan toivoa.

Kaisu Pitkälä

Uusien syöpälääkkeiden myyntilupaprosessia on syytä tarkentaa

Moniin syöpäsairauksiin on vain vähän jos lainkaan hyviä hoitoja, ja lääkeviranomaiset voivat hyväksyä nopeutetusti uusia lääkkeitä käyttöön tällaisessa tilanteessa. Taudinkulun jarruttaminen ei kuitenkaan aina muutu elinaikahyödyksi, ja osasta lääkkeistä osoittautuu olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Nopeutetusti hyväksyttyjä lääkkeitä tulisi arvioida uudelleen, kun tutkimustietoa on saatu kerättyä lisää ensimmäisen hyväksynnän jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Verkon poisto auttaa vaikeaan nivuskipuun tyräleikkauksen jälkeen

Aikuisten nivustyräleikkauksissa laitetaan nykyään lähes poikkeuksetta keinomateriaalista tehty verkko nivusalueelle. Se tukeekin kudoksia hyvin, koska tyrien uusiminen on harvinaista (1–3 %). Alueella on kuitenkin kolme hermoa, joiden kulkureitille verkko laitetaan. Muutamalle prosentille potilaista tulee verkkoleikkauksen jälkeen vaikea neuropaattinen kiputila, jonka hoito on ongelmallista.

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030