Tietoisuusterapia valmentaa taisteluun

Feodaaliajan Japanissa samurait valitsivat filosofiseksi viitekehyksekseen zen-buddhalaisuuden, koska he kokivat sen ammattisoturille hyödylliseksi. Jon Kabat-Zinn kehitti 1970-luvulla Yhdysvalloissa zen-buddhalaisesta mietiskelystä maallistetun ja lääketieteellisen version: tietoisuusterapian (mindfulness), jonka eri versioita sovelletaan nykyisin monien psykiatristen häiriöiden hoitoon.

Tero Taiminen

Odanakatibin teho- ja turvallisuustulokset viimein julkisuuteen

Yleisimmin käytetyt osteoporoosilääkkeet, bisfosfonaatit ja denosumabi, vähentävät luun hajoamista pienentämällä luun hajottajasolujen (osteoklastien) määrää ja aktiivisuutta. Parhaimmillaan kyseiset lääkkeet ovat vähentäneet nikamamurtumien ilmaantuvuutta 70-68 %, lonkkamurtumien 41-40% ja kaikkien selkärangan ulkopuolisten murtumien ilmaantuvuutta 25-20 % lumeeseen verrattuna. Markkinoille on kaivattu lääkettä, joka vähentäisi tehokkaammin viimeksi mainittuja.

Matti J. Välimäki

Inhaloitavan kortikosteroidin asema keuhkoahtaumataudin hoidossa horjuu

Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla, joilla on pahenemisvaiheita, on totuttu käyttämään inhaloidun kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen beeta-2-agonistin yhdistelmää. Aiempi näyttö on ollut olemassa, mutta kiistely on käynyt pitkään kuumana. Selvää on se, että potilaat, joilla on sekä astma että keuhkoahtauma eli nykytermein asthma-COPD overlap -oireyhtymä, tarvitsevat yhdistelmävalmisteen.

Heikki Ekroos

Kertooko MMSE-testi vanhuksen auto-onnettomuuden riskistä?

Suomessa uudet ajoterveysvaatimukset edellyttävät vanhuksille tehtävää laajennettua lääkärintarkastusta, johon kuuluu myös kognition selvittäminen esimerkiksi MMSE-testillä (mini mental state examination), kellotestillä, Trail Making A:lla tai MoCA:lla (Montreal cognitive assessment). Kognition heikkeneminen taas on edellyttänyt erikoislääkärin selvittelyä ja mahdollista ajokoetta.

Kaisu Pitkälä

Keltarauhashormonilla suuri vaikutus ehkäisypillereihin liittyvään laskimotukosriskiin

Jo pitkään on tiedetty, että yhdistelmäehkäisypillerien käyttö lisää naisen laskimoveritulppariskiä. Samoin on havaittu, että riski vaihtelee pillerin keltarauhaskomponentin mukaan. Asia vahvistui ruotsalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa oli mukana 18-54-vuotiaita syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastaneita ja heidän terveitä verrokkejaan. Kummassakin ryhmässä oli hiukan yli 900 naista. Satunnaistamisessa otettiin sekoittavina tekijöinä huomioon ikä, painoindeksi, tupakointi ja immobilisaatio.

Pertti Kirkinen

Pernan poisto ja sepsiksen riski

Pernan poisto joudutaan tekemään traumaleikkauksissa ja joskus elektiivisesti splenomegaliassa, syöpäleikkauksissa tai hemolyyttisissä sairauksissa. Ilman pernaa potilaalla on kohonnut riski saada bakteeriperäinen verenmyrkytys eli sepsis. Splenektomiaan liittyvää myöhempää sepsistä ehkäistään sekä rokotuksilla, potilaan informaatiolla että antibioottiprofylaksialla. Vähentävätkö nämä toimenpiteet sitten myöhempää sepsiksen riskiä? Tätä ruotsalaiset kollegat selvittivät taannehtivalla rekisteritutkimuksella vuosina 1970-2009.

Hannu Paajanen

Sydämentahdistin ei estä magneettikuvausta

Magneettikuvausta käytetään enenevästi tautidiagnostiikassa ja hoidon arviossa, eikä sitä voida aina korvata muulla kuvantamismenetelmällä. Tahdistinhoito on myös yleistynyt nopeasti, ja sydämentahdistimia on pidetty pitkään magneettikuvauksen vasta-aiheena. Vähitellen on kertymässä kokemusta ja tietoa, jonka valossa magneettikuvaukset näyttävät turvallisilta valtaosalle tahdistinpotilaista.

Juhani Airaksinen

Potilasinformaatio vaikuttaa potilaan uskomuksiin pallolaajennuksen hyödyistä

Lääkehoito on vakaan sepelvaltimotaudin perushoito. Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta tarvitaan lähinnä hankalien oireiden hoitoon, koska revaskularisaatiosta on harvoin ennusteellista hyötyä tässä potilasryhmässä. Monet potilaat haluavat kuitenkin uskoa, että todetun sepelvaltimoahtauman pallolaajennus vähentää aina sydäninfarktin ja kuoleman vaaraa. Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että hoitavan lääkärin antama asiallinen informaatio vähentää turhien uskomuksiin perustuvien hoitojen käyttöä.

Juhani Airaksinen

Kohtuu kaikessa - suolan välttämisessäkin?

Liiallisen suolan käytön vähentäminen on yksi verenpainetaudin hoidon perusasioita. On kuitenkin epäselvää, kuinka hyvin vähäinen suolan saanti vaikuttaa verenpaineeseen ja ennusteeseen väestötasolla. Nyt laajassa väestötutkimuksessa todetaan liiallisen ja toisaalta hyvin vähäisenkin suolan käytön yhdistyvän suurempaan sydäntapahtumien ja kuoleman vaaraan kuin suolan kohtuukäytön.

Juhani Airaksinen

Seulonta vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta -epätietoisuus lisääntyy

Eturauhassyöpäkuolleisuus väheni PSA-tutkimukseen kutsuttavilla miehillä 21 % laajan ERSPC-monikeskustutkimuksen (European randomised study of screening for prostate cancer) päivitetyssä 13 vuoden seurannassa. Vastaava luku 9 vuoden seurannan jälkeen oli 15 % ja 11 vuoden kohdalla 22 %. Seulontakutsua noudattaneilla eturauhassyövän aiheuttama kuolleisuus väheni jopa 27 %. Tuloksen merkitystä korostaa 9 ja 13 vuoden välillä tapahtunut kehitys: yhden eturauhassyöpäkuoleman estämiseksi tarvittiin 1 410 seulontakutsun sijasta 781 kutsua ja uusia karsinoomia piti diagnosoida 48:n sijasta 27.

Ossi Lindell

Liikunta vähentää vanhusten toiminnanvajeita

Vanhusten liikunnasta on tehty pitkälti toistasataa satunnaistettua kontrolloitua interventiotutkimusta. Kaksi kolmesta tutkimuksesta osoittaa, että liikunta on hyödyllistä toiminnanrajoitteiden ja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä. Yksikään aiempi tutkimus ei kuitenkaan ole pitänyt primaarina päätetapahtumana toiminnanvajeen ilmaantumista, vaan kaikki ovat olleet tähän liian pieniä ja parhaimmillaankin päätetapahtuma on jonkin toimintakykymittarin numeerinen parantuminen.

Kaisu Pitkälä

Vanhuksen kävelynopeus on tärkeää mitata

Vanhusten kävelynopeutta on tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan ja sillä tiedetään olevan vahva prognostinen arvo ikääntyneillä. Hidastunut kävely on merkki haurastumisesta: alle 0,8 m/s merkitsee jo selvästi heikentynyttä ennustetta ja erittäin hidas kävelynopeus, 0,6 m/s, ennustaa toiminnanvajeita, sairaalaan ja pitkäaikaishoitoon joutumista, sairauksien pahenemista ja muistisairautta.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030