Alaraajan hermopinteet

Hermopinne on alaraajassa harvinaisempi kuin yläraajassa, mutta se on kuitenkin yleisempi alaraajavaivojen syy kuin yleensä tiedostetaan. Yleisimmät alaraajan hermopinteet ovat peroneuspinne polven tasolla, Mortonin tauti varpaissa, canalis tarsi -syndrooma jalkapohjassa ja meralgia paraesthetica reidessä.

Martti Vastamäki

Klobatsaami lasten epilepsian hoidossa

Klobatsaamia voidaan käyttää lisälääkkeenä niille epilepsiapotilaille, joiden oireisiin ei tavanomaisilla lääkkeillä saada riittävää apua. Puolet vaikeaa epilepsiaa sairastavista lapsista hyötyi tutkimuksen mukaan aluksi klobatsaamista, mutta myöhemmin useimmille heistä kehittyi toleranssi. Parhaiten klobatsaami tehoaa myokloonisiin ja epätyypillisiin poissaolokohtauksiin. Klobatsaamihoidon vastetta ei voi arvioida seerumin lääkepitoisuuksia seuraamalla. Toisin kuin monien muiden epilepsialääkkeiden käytössä pitoisuusmääritysten hyöty rajoittuu lähinnä hoitomyöntyvyyden seuraamiseen.

Ali H. Bardy Timo Seppälä Teija Salokorpi Pirjo Lillsunde Marja-Liisa Granström Pirkko Santavuori

Lääkitystä saavien diabeetikoiden hoitopaikkojen käytön jakauma Suomessa

Diabeetikkojen hoitopaikkojen käytön jakaumaa ja lääkärissäkäyntien tiheyttä tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Vastanneista kävi terveyskeskuksissa 70 %, sairaaloiden poliklinikoissa 20 %, yksityislääkäreillä 8 % ja työpaikkaterveydenhuollossa 2 %. Aikuisiällä sairastuneista diabeetikoista 75 % kävi terveyskeskuksissa, kun taas nuoruusiän diabeetikoista vain 28 %. Selvimmin maan keskiarvosta poikkeaa hoitopaikkojen käytön jakauma Vaasan keskussairaalapiirissä, joka on jo kymmenkunta vuotta toiminut diabeteksen alueellisten hoidonjärjestelyjen kokeilualueena. Lääkärissäkäyntien tiheydessä ei vastaavaa eroa kuitenkaan ollut havaittavissa. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja sen tuloksellisuutta maassamme.

Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelun vaikutukset keski-ikäisten miesten kestävyyskuntoon ja veren rasvoihin

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelu parantavat verenkiertoelimistön suorituskykyä yhtä tehokkaasti. Keski-ikäisille tamperelaismiehille laadittu yhdeksän tai kymmenen viikon harjoitusohjelma lisäsi hiihtäjien maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 17 % ja juoksijoiden hapenkulutusta 13 %. Tutkimukseen valitut miehet eivät olleet aiemmin harrastaneet liikuntaa. Miehet harjoittelivat neljänkymmenen minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Seerumin lipoproteiini- ja insuliinipitoisuudet eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi.

Pekka Oja Raija Laukkanen Katriina Kukkonen-Harjula Ilkka Vuori Matti Pasanen Seppo Niittymäki Tiina Solakivi

Lääkäri työyhteisön jäsenenä II Työssä koetut ongelmat, työyhteisö henkisten resurssien kehittäjänä

Sairaalat ovat historiansa ajan toimineet melko vapaana ulkoisista yhteiskunnallisista paineista, valtaosin vain lääketieteen kehityksen ohjaamina. Niinpä niiden hallintojärjestelmä ja työilmapiiri ei kaikilta osin enää vastaa nykytodellisuutta. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa selvitettiin tekijöitä, jotka sairaalayhteisössä vähentävät lääkäreiden työtehoa, motivaatiota ja työniloa.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Vanhusväestö terveyspalvelujen käyttäjänä

Vanhusten suhteellinen osuus väestössä kasvaa koko ajan, joten terveydenhuollossa tarvitaan entistä enemmän tietoa, kuinka paljon ja mitä terveyspalveluja tämä osa väestöstä käyttää. Lapualla tehty tutkimus osoitti, että 65 vuotta täyttäneet tekivät asukasta kohden lähes kaksi käyntiä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, heitä nuoremmat vain noin yhden. Vanhusten lääkärissäkäynnin yleisimmät syyt olivat verenpainetauti ja sokeritauti. Laboratoriokäyntejä vanhuksilla oli asukasta kohden laskettuna kolme kertaa enemmän ja röntgenkäyntejä kaksi kertaa enemmän kuin nuoremmilla kuntalaisilla. Neljä viidestä 65 vuotta täyttäneestä potilaasta voitiin hoitaa avohoidossa, ja kiireellistä jatkohoitoa tarvitsevista vanhuspotilaista suurin osa pystyttiin hoitamaan terveyskeskuksen omassa sairaalassa.

Pertti Kekki Ritva Laamanen

Tasausjärjestelmä pienten kuntien tueksi: Sairaaloiden kuntalaskutus muuttumassa

Sairaaloiden kuntalaskutuksen perusteisiin ehdotetaan perinpohjaista muutosta. Nykyisestä koko sairaalan keskimääräisiin hoitopäivä- ja käyntikustannuksiin perustuvasta laskutuksesta luovuttaisiin, ja laskutus perustuisi enemmän todellisiin kustannuksiin: kukin sairaala ryhmittelisi potilaat klinikoittain tai erikoisaloittain diagnoosin perusteella, ja näille ryhmille määriteltäisiin keskimääräiset kustannukset laskutuksen perusteeksi. Tätä hinnoittelua täydennettäisiin toimenpidekohtaisella hinnoittelulla. Malli lisäisi useimpien kuntien riskiä joutua maksamaan erittäin suuria korvauksia asukkaittensa sairaalapalveluista, joten poikkeuksellisen suuret hoitokustannukset tasattaisiin sairaanhoitopiireittäin kunnilta perittävällä jäsenmaksulla, joka sidottaisiin kunnan asukaslukuun.

Suvi Sariola

Lasten veritautien hoito immunoglobuliini-infuusioilla

Laskimon kautta annettavalla immunoglobuliinihoidolla on tärkeä sija lasten immunologisten veritautien hoito-ongelmissa, vaikkei se olekaan näissä täysin vastannut vielä kymmenen vuotta sitten vallinneita odotuksia. Immunologisessa trombosytopeenisessa purppurassa suuret laskimoon infusoidut immunoglobuliiniannokset korjaavat trobosytopenian jo 1-2 vuorokauden kuluessa noin 60 %:lla potilaista. Valitettavasti hyvä hoitotulos jää vain harvoin pysyväksi. Hoito ei myöskään ehkäise taudin kroonistumista. Vakavissa vuototapauksissa ja erityisessä vuotovaarassa oleville ITP-potilaille sen on kuitenkin todettu vaikuttavan nopeammin kuin prednisoloni ja parantavan myös vastetta myöhempiin immunoglobuliinihoitoihin.

Jukka Rajantie

Synnytyselinten visvasyylien ja epiteelivaurioiden nimistö sekä tutkimus- ja hoitokäytäntö - yhtenäiset pelisäännöt puuttuvat

Naistentautien klinikoille tehty kysely osoitti, että sairaaloissa käytetään varsin erilaisia nimityksiä kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien epiteelin sytologisista, histologisista ja kolposkopialöydöksistä. Myös muutosten tutkimus ja hoito sekä hoidon jälkeinen seuranta vaihtelevat. Yhteisten linjojen luominen tutkimus- ja hoitokäytäntöön vaatisi sekavan nimistön yhtenäistämistä. Kansainvälisen yhteistyön vuoksi tässä tulisi ottaa huomioon Yhdysvalloissa äskettäin suositeltu sytopatologinen nimistö.

Jorma Paavonen Susanne Ingman-Friberg Ervo Vesterinen

Vibrio cholerae non-01 Helsingin uimarantavesissä

Vibrio cholerae bakteereista seroryhmä non-01 tunnetaan huonommin kuin klassista koleraa aiheuttava seroryhmä 01. Vibrio cholerae non-01 aiheuttaa yleensä gastroenteriittejä, ulkokorvan ja haavojen tulehduksia sekä sepsiksiä. Yleensä infektio on peräisin merivesikontaktista. Vibrio cholerae non-01 -bakteereja on nyt todettu myös Helsingin merivesistä ja bakteerien tiedetään aiheuttavan tautitapauksia Suomessakin.

Seija Kalso Antti Pönkä Christine Manelius

Mammografiatutkimuksesta aiheutuva säteilyriski

Terveiden, oireettomien naisten mammografiaseulonnassa saaman säteilyaltistuksen merkitystä on pohdittu Lääkärilehdenkin palstoilla - onhan rintarauhanen yksi säteilylle herkimmistä elimistä. Laskennallisia arvioita säteilyn aiheuttamasta syöpäriskistä on viime vuosina tuoreiden tutkimustietojen perusteella tarkistettu entistä suuremmiksi. Silti mammografiaseulonnan kohderyhmän, 50-59-vuotiaiden naisten, tutkimuksesta aiheutuva säteilyriski on käytännössä lähes merkityksetön, eikä oikein kohdistetun ja teknisesti hyvin toteutetun mammografiaseulonnan oikeutusta voida säteilyriskin perusteella asettaa kyseenalaiseksi.

Antti Servomaa Tapio Rytömaa

Diabeetikoiden lääkehoitomuotojen jakauma Suomessa

Diabeteksen lääkehoidon jakaumaa tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Pelkästään insuliinilla hoidettuja tutkituista oli 31 %, insuliinia ja tablettihoitoa saavia 6 % ja pelkästään tablettihoitoa saavia 63 %. Aikuisiällä sairastuneiden diabeetikoiden lääkehoidossa todettiin alueellisia eroja. Yleensä seuduilla, joilla diabeteksen hoitoon oli erityisesti panostettu, insuliinihoitoisten suhteellinen osuus oli suurempi kuin muualla. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja tuloksellisuutta maassamme.

Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

Kemikaaleille ja lyijylle altistumisen yhteys keskenmenoihin ja epämuodostumiin

Työterveyslaitoksella on selvitetty yleisesti käytettyjen liuotinaineiden, laboratoriokemikaalien ja lyijyn vaikutuksia raskauteen. Keskenmenoja ja epämuodostumia koskevat epidemiologiset tutkimukset tehtiin takautuvasti tapaus-verrokkiasetelmassa. Tulokset osoittavat, että sekä naisten että miesten altistuminen työssä liuottimille ja miesten altistuminen lyijylle saattaa lisätä keskenmenon vaaraa. Tulokset ovat osaltaan vaikuttaneet uuden erityisäitiyslomajärjestelmän luomiseen.

Ahti Anttila Markku Sallmen Marja-Liisa Lindbohm Pentti Kyyrönen Helena Taskinen Kari Hemminki

Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehti 1922-1992

Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehti oli alkuvuosinaan terveyspoliittisesti painottunut ja tasavertaisesti kaksikielinen. Suomenkielisenä toimittajana oli A.J. Palmen ja ruotsinkielisenä Harri Elfving. Vireillä olevia tärkeitä lakiehdotuksia kuten sairaus- ja eläkevakuutusta sekä pakollista työväen tapaturmavakuutusta samoin kuin liiton kannanottoja niihin julkaistiin molemmilla kielillä, muut kirjoitukset vaihdellen joko ruotsin tai suomenkielellä.

Lääkäri työyhteisön jäsenenä I Tutkimuksen tausta ja perusvalinnat

Tutkimus Lääkäri työyhteisönsä jäsenenä sisältyy Kuopion yliopistollisen sairaalan laajaan kehittämisohjelmaan, jossa sairaalan toimintaa pyritään arvioimaan politiikan, hallinnon, talouden ja sosiologian näkökulmista. Lähtökohtana on, että lääketieteellisen asiantuntemuksen hyödyntämistä rajoittavat tekijät tulevat usein näiltä aloilta.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Lääkärinä ulkomailla

Lääketieteen kansainvälistyessä myös yhä useampi suomalainen lääkäri on kiinnostunut työskentely- ja koulutusmahdollisuuksista ulkomailla. Seuraava yleiskatsaus antaa tietoja tämän hetken mahdollisuuksista. Yksityiskohtaista tietoa antavat eri maiden viranomaiset.

Manu Jääskeläinen

Ensimmäisen käyttövuoden kokemuksia liikuteltavasta tietokonetomografialaitteesta

Neljä Länsi-Uudenmaan sairaalaa hankki toissa keväänä yhteiseen käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen liikuteltavan tietokonetomografialaitteen. Rekan perävaunuun asennettu, sairaalasta toiseen kuljetettava laite on säännöllisessä käytössä. Ensimmäisen vuoden aikana sillä tehtiin yli 1 700 tutkimusta. Tietokonetomografiatutkimusten kustannukset ovat laitteen ansiosta pienentyneet lähes puoleen aiempiin, ostopalveluina hankittujen tutkimusten kustannuksiin verrattuna.

Barbro Viljanen Ilkka Salven Heikki Nokkala

Kokemuksia lääkkeiden ihonalaisesta kestoinfuusiosta syöpäsairauden loppuvaiheessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti lääkkeiden annostelua ihonalaisen kestoinfuusion avulla helsinkiläisessä saattohoitoyksikössä, Terhokodissa. Vuosien 1989-1990 aikana tätä tekniikkaa käytettiin kivun, pahoinvoinnin ja oksentelun, limanerityksen sekä psyykkisen ahdistuksen lääkehoidossa 194 potilaalle, eli 73 %:lle Terhokodissa kuolleista syöpäpotilaista. Yleisimmin kestoinfuusiolla annettiin morfiinia ja oksikonia, ja näiden vuorokausiannokset vaihtelivat välillä 10-1300 mg. Opioidien lisäksi suurin osa potilaista sai samassa infuusiossa anksiolyyttejä, antiemeettejä ja antikolinergejä. Kokemusten mukaan kestoinfuusiohoito on ollut tehokasta, turvallista ja helposti toteutettavissa.

Reino Pöyhiä

Clostridium difficile -infektioiden diagnostiikka - menetelmät ja niiden luotettavuus

Yleisesti käytössä oleva latex-agglutinaatiotesti osoittautui epäluotettavaksi geriatrisen osaston Clostridium difficile -epidemiaa tutkittaessa. Se antoi runsaasti vääriä positiivisia tuloksia. Testin spesifisyys oli ainoastaan 23 %, kun tuloksia verrattiin C. difficilen tuottaman sytotoksiinin mittaukseen soluviljelytekniikalla. Kirjallisuudessa on aiemmin esitetty latex-testin spesifisyydeksi jopa 85-98 %. Väärien positiivisten latex-agglutinaatiotulosten löytämiseksi kirjoittajat suosittelevat sairaaloille testien seurantaa kudosviljelytekniikalla tehtyjen sytotoksiinimääritysten avulla.

Ismo Räihä Pentti Huovinen Risto Vuento Erkki Eerola Aapo Lehtonen

Aivohalvauksen jälkeisen depression kliininen diagnostiikka

Useiden tutkimusten mukaan aivohalvauksen jälkeisistä psyykkisistä ongelmista yleisin on depressio. Retrospektiivisessa tutkimuksessa Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista 246 aivohalvauspotilaasta 26 %:lla todettiin olevan depression oireita osastolta kotiutettaessa. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden aikaisemmat sairaudet, sosiodemografinen tilanne, vaurion aiheuttamien toimintapuutosten määrä eikä iskeemisen aivovaurion paikka. Depressiivisten potilaiden hoitojakso oli merkittävästi pitempi kuin muiden potilaiden, joten aivohalvauksen jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Heimo Viinamäki Keijo Koivisto Paavo Riekkinen