Lapsettomuudesta kärsineiden äitien lapsilla on usein mielenterveyshäiriöitä

Vaikeat lapsuus- ja nuoruusajan mielenterveyshäiriöt olivat lapsettomuudesta kärsineiden naisten jälkeläisillä 23 % yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla. Asia havaittiin tutkittaessa Tanskassa vuosina 1969-2006 syntyneitä lapsia ja heidän vanhempiaan. Noin 5 % tästä lähes 2,5 miljoonan lapsen joukosta oli syntynyt naisille, joita oli tutkittu tai hoidettu lapsettomuuden takia.

Pertti Kirkinen

Henkeä ahdistaa - tunnistatko toiminnallisen äänihuulisalpauksen?

Toiminnallinen äänihuulisalpaus on tavallisesti sisäänhengitysvaikeutena ilmenevä kurkunpään liikehäiriö.

Maaria Ansaranta, Paula Kauppi, Antti-Jussi Ämmälä, Kaarina Ruusuvirta, Riitta Pajunen, Pekka Malmberg, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Leena-Maija Aaltonen

Tehoavatko omega-3-rasvahapot nuorten mielenterveys- ja oppimishäiriöihin?

Omega-3-rasvahapoilla (n-3) saattaa olla merkitystä psykiatristen ja neuropsykiatristen oireyhtymien etiologiassa ja mahdollisesti myös hoidossa.

Tommi Tolmunen, Elisa Suonmaa, Anu Ruusunen, Sari Voutilainen, Soili Lehto

Kokeellinen hoito Suomen lainsäädännössä

Kokeellista hoitoa voidaan Suomessa toteuttaa potilaan nimenomaisella suostumuksella, kun muita hyviä hoitovaihtoehtoja ei ole. Sen asemaa ei ole lainsäädännössämme erityisesti määritelty.

Klaus Nyblin, Lasse Lehtonen

Uusia hoitomahdollisuuksia kehitettiin koeolosuhteissa aivojen sisäiseen verenvuotoon

Dekompressiivinen kraniektomia toimi tehokkaana menetelmänä kuolleisuuden vähentämisessä ja neurologisten statuslöydösten parantamisessa kaikissa hoitoryhmissä. Dekompressiivisen kraniektomian vaikutus oli voimakkainta yhden tunnin kraniektomiaryhmässä. Väitöstyössä myös kehitettiin uusi yhdistetty aivojen sisäisen ja aivokammioiden sisäisen vuodon kokeellinen verenvuotomalli rotilla. Tämä malli osoittautui varsin luotettavaksi.

Ivan Marinkovic

Optimaalinen varhainen kasvu ennustaa hyvää myöhäisempää terveyttä

Aikaisempaan kokoon nähden odotettua nopeampi kasvu 11. ikävuoden jälkeen oli yhteydessä lisääntyneeseen kehon rasvaprosenttiin, korkeaan verenpaineeseen ja sairastumiseen alkoholin käytöstä riippumattomaan rasvamaksaan. Kasvu ennen 11. ikävuotta näytti vaikuttavan suotuisasti. Lapsuuden aikaista lihavuutta ei juuri esiintynyt tutkittavilla yksilöillä.

Samuel Sandboge

Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun riskiä insuliinihoitoon verrattuna

Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun eikä muidenkaan välittömien komplikaatioiden riskiä insuliinihoitoon verrattuna. Metformiinilla hoidetuista naisista 32 % tarvitsi lisäksi insuliinihoitoa glukoositasapainon saavuttamiseksi. Lisäinsuliinin tarvetta ennustivat naisen lihavuus, varhainen lääkehoidon tarve ja kohollaan olevat glukoosin paastoarvot. Metformiinille kohdussa altistuneet lapset olivat pidempiä ja painavampia 18 kuukauden iässä kuin insuliinille altistuneet lapset, mutta heidän motorisessa, kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessään ei ollut eroja.

Hilkka Ijäs

Rintasyövän aggressiivisuutta ja syöpäkuolleisuutta voidaan ennustaa solunjakaantumista säätelevillä proteiineilla

Securin-säätelyproteiinin runsas määrä syöpäsolukossa liittyy aggressiiviseen syöpätyyppiin, ennustaa epänormaalia syöpäsolukon DNA-määrää ja lisääntynyttä rintasyöpäkuolleisuutta.

Henna Karra

Uusia menetelmiä hyvänlaatuisten sappitieahtaumien endoskooppiseen tutkimiseen ja hoitoon

Endoskooppisen retrogradisen kolangio-pankreatografian (ERCP) aiheet ja komplikaatioluvut ovat hyväksyttävällä tasolla suomalaisessa keskussairaalassa. Endoskooppinen kolangioskopia on käyttökelpoinen, täydentävä diagnostinen menetelmä myös sklerosoivassa kolangiitissa. Pitkäaikaiseen haimatulehdukseen liittyviä ahtaumia kannattaa hoitaa päällystetyillä metallistenteillä. Proteiinien ilmeneminen muuttuu sappitieahtauman muodostuessa ja kudosreaktio voi olla suotuisampi biohajoavilla kuin metallistenteillä. Ensimmäiset käytännön kokemukset biohajoavien sappitiestenttien endoskooppisesta potilaskäytöstä ovat lupaavia.

Antti Siiki

Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta?

Aggressiivisuuden haltuunotto on tärkeä osa normaalia nuoruusiän kehitystä. Toistuva ja ikätasoisesta selvästi poikkeava aggressiivinen käyttäytyminen on usein merkki psykiatrisesta häiriöstä ja voi uhata nuoren kehitystä.

Hannu Mogk, Tiina Röning, Päivi Reiman-Möttönen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Laskimotukoksen aiheuttava syöpä löytyy edelleen perinteisin keinoin

Ilman syytä ilmaantuva laskimotukos voi olla ensimmäinen ja joskus hyvin varhainen merkki pahanlaatuisesta sairaudesta erityisesti varttuneessa väestössä. Vakiintunutta tutkimuskäytäntöä ei ole, mutta lyhyempien hoitoaikojen ja tiukentuvan talouden maailmassa tutkimukset tulee kohdentaa järkevästi.

Marko Vesanen

Huonossa terapiasuhteessa psykoterapia on haitallista

Tutkijat ovat pitkään ihmetelleet, miksi hyvin erilaiset psykoterapiamenetelmät näyttävät olevan suunnilleen yhtä tehokkaita. Yhdeksi selitykseksi on tarjottu terapiasuhdetta: hyvä terapiasuhde lievittää potilaan oireita tekniikasta riippumatta.

Tero Taiminen

Tanskassa osataan sappikirurgia

Sappirakon poistoleikkaus on yleiskirurgian tavallisimpia toimenpiteitä. Nykyään useimmissa sairaaloissa 80-90 % sappikivistä hoidetaan tähystyksessä. Tanskalaiset ovat selvittäneet leikkausten laatua rekisterinsä avulla.

Hannu Paajanen

Salamasotaa metastasoitunutta eturauhassyöpää vastaan

Metastasoitunutta, hormoniriippuvaista eturauhassyöpää sairastaville potilaille saavutetaan merkittävä elossaoloajan piteneminen, jos solunsalpaaja dosetakseli yhdistetään totuttuun androgeenideprivaatioon heti hoidon alussa pelkän hormonihoidon sijaan.

Ossi Lindell

Ajokelpoisuuden arviointi

Ajokelpoisuutta on syytä pohtia aina potilaan tullessa vastaanotolle, ei vain ajokorttitarkastuksessa. Erityisesti tämä koskee iäkkäitä potilaita.

Mikael Ojala

Ammattikuljettajan ajoterveyden uudet arviointikäytännöt

Ammattiajokortin edellyttämät R2-ajoterveysvaatimukset ovat tiukemmat kuin R1-ryhmässä.

Seppo Olkkonen, Markku Sainio, Jari Latvala, Päivi Miilunpalo, Jari Stengård

Sydänperäiset esteet ajoturvallisuudelle

Sairauksien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa yleisin syysairausryhmä ovat sydänsairaudet.

Hannu Parikka

Muistisairaudet ja ajoterveys

Iäkkäiden ajokortin haltijoiden määrä kasvaa nopeasti, ja osa heistä kärsii tietämättään muistisairaudesta.

Matti Viitanen, Mikael Ojala

Päihteet ja liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuuden parantamisen ja rattijuopumuksen ehkäisyn kannalta keskeistä on humalajuomisen vähentäminen ja mielenterveyden edistäminen.

Pirjo Lillsunde

Kuljettajan tila kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa vuosittain 350-400 onnettomuutta. Ne saavat myös kattavasti tiedot kuljettajan ajoterveydestä, toisin kuin muissa maissa.

Timo Tervo, Tapio Koisaari, Kalle Parkkari