Raudanpuuteanemian syyt ja diagnostiikka

Raudanpuuteanemia on oire, jonka syy on aina selvitettävä. Alustavat tutkimukset tehdään ­perusterveydenhuollossa, mutta jatkotutkimuksissa tarvitaan usein erikoisalojen konsultaatiota.

Marjatta Sinisalo, Pekka Collin

Potilaita rohkaistava puhumaan anaali-inkontinenssista

Anal incontinence. Occurrence, management and long-term outcome

Kirsi Lehto

Haiman pään poistoleikkauksen komplikaatioita voidaan vähentää hydrokortisonihoidolla

Prediction and management of complications after pancreaticoduodenectomy

Matias Laaninen

Tietoa raskauden ennusteesta kun lapsilla todettu lisääntynyt niskaturvotus

Increased fetal nuchal translucency in the first-trimester screening: pregnancy outcomes and a long-term follow-up of children

Outi Äyräs

Uutta tietoa munuaisten korvaushoidossa olevien potilaiden eloonjäämisennusteesta

Predictors of survival on renal replacement therapy

Mikko Haapio

Uutta tietoa anorektaalianomaliapotilaiden suolen toiminnallisista hoitotuloksista

Anorectal malformations – outcomes up to adulthood

Kristiina Kyrklund

Kollageeni XVII osallistuu mahdollisesti paksu- ja peräsuolen adenoomakarsinooman syntyyn

Functional analysis of collagen XVII in epithelial cancers and a mouse model

Jyri Moilanen

Veri- ja imusuonten kasvutekijäreitit syövän hoidon kohteena

Targeting endothelial tyrosine kinase pathways in tumor growth and metastasis

Tanja Holopainen

Kammiovärinästä elvytettyjen potilaiden hoitotulokset erittäin hyvät

Incidence and outcome of out-of-hospital cardiac arrest patients in Finnish intensive care units

Jukka Vaahersalo

Sydämen vajaatoimintaa voi ehkäistä geeniterapialla

Vascular endothelial growth factors in heart failure –cardiovascular imaging and gene therapy applications

Line Lottonen-Raikaslehto

Lapsuuden vastoinkäymiset riskitekijä uuden masennushäiriön ilmaantumiselle

Prevalence, predictors and prognosis of depressive disorders in the general population: A longitudinal population study

Niina Markkula

Raudanpuutteen syy on aina selvitettävä

Yksi perusverenkuvassa usein mietityttävistä löydöksistä on mikrosytoosi (1), ja silloin on pohdittava, onko kyseessä raudanpuute ja onko rautalääkitys tarpeen. Tätä kysymystä pohditaan tässä Lääkärilehden numerossa anemian, munuaisten vajaatoiminnan, tulehduksellisten suolistosairauksien, reumasairauksien sekä iäkkään potilaan näkökulmista.

Freja Ebeling

PET näyttää lymfooman luuydininfiltraation luotettavasti

Luuydinnäyte kuuluu lymfoomapotilaan levinneisyystutkimuksiin. Lymfooman luuydininfiltraatio voi olla läiskittäistä, jolloin yksittäinen luuytimestä otettu näyte ei välttämättä osu oikeaan kohtaan. PET-tutkimus näyttää tarjoavan riittävän luotettavan vaihtoehdon luuydinfiltraation selvittämiseen.

Sirkku Jyrkkiö

Pleksuspuudutus parantaa valtimo-laskimofistelin aukipysymistä

Pleksuspuudutuksessa tehty valtimo-laskimofisteli pysyi auki useammin kuin paikallispuudutuksessa tehty liitos kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta tehdyssä seurannassa (OR 3,3; 95 %:n LV 1,4–7,6). Haittavaikutuksissa ei ollut eroa.

Ritva Jokela

Myelooman voi löytää keskushermostostakin

Myeloomalle on tyypillistä luuston, myös kallon luiden haurastuttaminen ja tuumorien rakenteleminen (plasmasytooma) selkärangan tai pään rakenteisiin, mutta varsinainen keskushermostotauti on hyvin harvinainen. Tarvittiinkin 20 eri maan 38 keskuksen keräämät potilaat, jotta saatiin osoitetuksi, mitä myelooma keskushermostossa tarkoittaa.

Marko Vesanen

Vierasesine virtsaputkessa

Esineiden työntäminen omaan virtsaputkeen on kohtalaisen harvinaista, mutta lähes kolmasosa hoitoon tulleista potilaista on tehnyt sitä toistuvasti. Teon tavoitteena on usein itsensä kiihottaminen, erektion voimistaminen tai huomionkipeys. Suurella osalla on taustalla psyykkinen sairaus. Vierasesineen vahingoittama virtsaputki on altis infektiolle ja pitkäkestoista hoitoa vaativille jälkiseuraamuksille. Tiedot perustuvat Cristina Palmerin kollegoineen kokoamista chicagolaisen Cook County Hospitalin urologian osaston hoitokokemuksista 15 vuoden ajalta.

Ossi Lindell

Asentoriippuvaista uniapneaa on monta tyyppiä

Uniapneassa ylähengitysteiden ahtauma estää ilman liikkumisen joko osittain (hypopnea) tai kokonaan (apnea). Asentoriippuvainen uniapnea tarkoittaa, että yöllisiä hengityshäiriöitä on eniten selällään maatessa. Tällöin kaikissa muissa asennoissa apnea-hypopneaindeksi (AHI) on alle 5. Se on nyt jaettu alatyyppeihin.

Heikki Ekroos

Lasten ja nuorten pitkittyneet vatsakivut

Toiminnalliset vatsaoireet ovat yleisiä ja myös psyykkiset tekijät voivat olla kipujen taustalla.

Pekka Arikoski

”Sairastui yhdessä yössä” – lasten äkillisesti alkavat neuropsykiatriset oireet

Lasten tic- tai pakko-oireet voivat alkaa ­poikkeuksellisen äkillisinä ja voimakkaina infektion jälkeen. Tutkimustieto syy-yhteydestä streptokokki-infektioon on ristiriitaista.

Anita Puustjärvi, Arja Voutilainen, Leena Pihlakoski

Elämänlaadun mittaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

Katsauksessa arvioitiin viiden elämänlaatumittarin – 15-D, EQ-5D, RAND-36, WHOQOL-BREF ja EuroHIS-8 – validiteettia, reliabiliteettia ja soveltuvuutta tutkimukseen ja palvelujärjestelmän käyttöön.

Anna-Mari Aalto, Ulla Korpilahti, Päivi Sainio, Antti Malmivaara, Seppo Koskinen, Samuli Saarni, Heli Valkeinen, Minna-Liisa Luoma