HPV voi levitä vaginaalisessa kaikukuvauksessa

Sekä FDA että Amerikan lääketieteellinen ultraääniseura esittävät tiukkoja tasovaatimuksia vaginaalisen kaikututkimuksen laitteen käsittelylle potilaan vaihtuessa. Taustalla ovat havainnot siitä, että erityisesti suuren riskin papilloomavirustyypit kestävät hyvin yleisesti käytössä olevia instrumenttien puhdistusaineita, kuten glutaraldehydiä, ortoftalaldehydiä, etanolia, isopropanolia ja fenolia. Virukset pysyvät jopa viikkoja elossa mm. ultraäänianturin pinnalla, ja lisäksi monet kaupalliset anturisuojat päästävät niitä läpi.

Pertti Kirkinen

Laihdutusleikkaus palauttaa aivojen opioidireseptorien määrän normaaliksi

Turkulainen tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että sairaalloiseen ylipainoon liittyy aivojen opioidi µ -reseptorien (MOR) väheneminen. Muutos on samankaltainen kuin heroiiniriippuvuudessa. Jatkotutkimuksessa työryhmä selvitti, aiheuttaako laihdutusleikkaus ja sitä seuraava laihtuminen muutoksia aivojen MOR- ja dopamiini 2 -reseptoreissa (D2R).

Tero Taiminen

Iskiaspotilas – konservatiivinen vai operatiivinen hoito?

Vahva tieteellinen näyttö yksittäisten hoitomuotojen tehosta iskiasoireessa puuttuu.

Katri Laimi, Jaro Karppinen, Jari Arokoski, Markku Kankaanpää, Mikhail Saltychev

Lymfoomien luokitus tarkentuu

Lymfoomien alatyyppien yleisyystiedot ovat nyt saatavilla Suomen syöpärekisterin verkkosivuilla.

Sirkku Jyrkkiö, Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg, Nea Malila, Sirpa Leppä

Vasemman kammion mekaaninen tukihoito – siltahoito tai vaihtoehto sydämensiirrolle

Mekaanisesti sydämen vasenta kammiota ja systeemiverenkiertoa tukevasta hoidosta saattaa tulla merkittävä vaihtoehto sydämensiirrolle, sillä tarkasti valikoiduilla potilailla kahden vuoden elinajan ennuste lähentelee sydämensiirtopotilaiden ennustetta.

Karl Lemström, Janne J. Jokinen, Jan Kiss, Antti Nykänen, Catharina Yesil, Jyri Lommi, Markku Pentikäinen, Raili Suojaranta-Ylinen, Seppo Hiippala

Lääketieteen opiskelijoiden suhtautuminen uskomushoitoihin

Itä-Suomen yliopistossa lääketieteen opiskelijoiden suhtautuminen uskomushoitoihin oli kriittisempää viidennellä vuosikurssilla kuin ensimmäisellä vuosikurssilla.

Juhana Seppänen, Markus Kamaja, Markku Myllykangas, Tomi-Pekka Tuomainen

Samanaikainen persoonallisuushäiriö arvioitava työikäisillä masennuspotilailla

Effects of rehabilitation in first episode depression among occupational health care clients

Tero Raiskila

Tupakoivista nuorista aikuisista valtaosa haluaa lopettaa tupakoinnin

Tobacco and health. A study of young adults in northern Finland

Anna Tuisku

Toiminnallinen magneettikuvaus paljastaa häiriöitä muistipotilaiden hermoverkoissa

Resting-state functional MRI in behavioral variant of frontotemporal dementia

Riikka Rytty

Kipuoireet häviävät leikkauksella valtaosalla syvää endometrioosia sairastavista

Rectovaginal endometriosis – pain treatment options

Satu Tarjanne

Sappikivet poistetaan useimmiten tähystyksessä

Outcome analysis for laparoscopic and open ­cholecystectomy

Satu Suuronen

Skitsofrenia – usean osuman tauti

Skitsofrenia diagnosoidaan oirekokonaisuutena, ja eri potilailla oireiden, kuten aistiharhojen, harhaluulojen, motivaatiovaikeuksien tai kognition ongelmien esiintyvyys ja voimakkuus vaihtelevat. Oiretyyppien syyt ovat todennäköisesti erilaisia, ja toisaalta yksittäinen syytekijä voi johtaa useisiin oiremuotoihin (1). Oirekriteerit täyttävää häiriötä edeltää keskushermoston kehitykseen vaikuttavien tekijöiden polku, jossa haavoittuvuutta lisäävien tapahtumien painoarvot vaihtelevat (2).

Tuula Kieseppä, Jaana Suvisaari

Satunnaistettu koe paksusuolen tähystyksestä syövän seulonnassa

Paksusuolen syöpää seulotaan joissakin maissa joko ulosteen veritestillä tai kolonoskopian avulla. Ensimmäiset tavanomaisen riskin väestön kolonoskopiaseulontaa koskevat satunnaistetun tutkimuksen tulokset kertovat tähystysten toteutuneen vaihtelevasti, mutta löydöksiä saatiin kohtalaisen paljon.

Helena Liira

Lievä von Willebrandin tauti kannattaa diagnosoida kunnolla

Perinnöllisistä verenvuotosairauksista yleisin on von Willebrandin tauti. Lievän tautimuodon diagnostiikka on sekä kliinisesti että laboratorioteknisesti haastavaa, sillä laboratorion ilmoittama numeraalinen arvo ja potilaan kokemat oireet eivät aina kohtaa. Diagnosointi on vasta viime vuosina tarkentunut niin, että riskitietoihin ei tule merkintää enää pelkän sukutaustan tai sinne päin olevan tutkimustuloksen perusteella. Amerikkalaiset selvensivät historiallisen diagnoosin ja verenvuoto-oireilun yhteyttä poikkeuksellisen tarkalla tutkimuksella.

Marko Vesanen

Uusi ennustetekijä tarjolle rintasyöpään

Rintasyövän SPAG5-geenin monistuma ennakoi aggressiivisempaa taudin kulkua ja huonompaa ennustetta. Toisaalta se näyttää olevan yhteydessä parempaan taksaani- ja antrasykliinihoidon tehoon.

Sirkku Jyrkkiö

Opioidi jää usein käyttöön tekonivelleikkauksen jälkeen

Opioideja käyttävillä polvi- ja lonkkapotilailla potilailla opioidin käyttö jatkuu tekonivelleikkauksen jälkeenkin, ja opioidi saattaa jäädä käyttöön leikkauksen jälkeen myös potilaille, jotka eivät ole aiemmin niitä käyttäneet. Opioidien käytöllä ja kivun intensiteetillä ei näytä olevan yhteyttä. Tarpeettoman opioidilääkityksen välttämiseksi tällaiset potilaat on tärkeää tunnistaa.

Ritva Jokela

Tukihoidon ajoitus akuutissa munuaisten vajaatoiminnassa

Sepsis, traumat ja isot leikkaukset ovat tavallisin syy äkilliseen munuaisten vajaatoimintaan. Tehohoidossa monielinvaurioon liittyvä munuaisten toiminnan tukeminen hemofiltraatiolla tai dialyysillä on happeutuksen ohella elintärkeää. Milloin munuaistoiminnan tukihoito sitten aloitetaan?

Hannu Paajanen

Hukuksiin joutuneen lapsen ensivaiheen hoito ja neurologinen ennuste

Ennusteen kannalta merkittävin asia on aivojen hapenpuutteen kesto eli hukuksissaoloaika. Elvytyksessä tärkeää on lisävaurion ehkäiseminen, happivajeen korjaaminen ja riittävän aivoperfuusion ylläpitäminen.

Tuula Lönnqvist, Leena Lauronen, Maarit Palomäki, Pertti Suominen

Aivovammojen ali- ja ylidiagnostiikka

Alidiagnostiikka on vaarana akuuttivaiheessa, ylidiagnostiikka jälkitilojen arvioinnissa.

Suvi Liimatainen, Johanna Rellman, Teemu Luoto, Minna Wäljas, Aarne Ylinen

Työterveyslääkärien kokemukset potilastietojärjestelmien käytöstä

Työterveyslääkärien kokemuksia potilastietojärjestelmien käytöstä Suomessa on tutkittu vähän, vaikka sähköiset järjestelmät ovat olleet työterveysyksiköissä käytössä jo vuosia.

Sari Nissinen, Kari-Pekka Martimo, Simo Kaleva, Timo Leino