Perheväkivallan uhrin kohtaaminen lääkärin työssä

Perheväkivalta on pysynyt näkymättömissä viime vuosiin saakka. Suomessa lääkärit arvioivat tapaavansa perheväkivallan uhreja keskimäärin yhden kuukaudessa. Aikuisväestön naisista kolme kymmenestä on aikuisiällään kokenut fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, ja edellisen vuoden aikana 17 %:lla heistä on ollut väkivaltakokemuksia lähisuhteessaan.

Leena Väisänen, Erkki Väisänen

Erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitokselta: Aivotyölläkin voi treenata itsensä ylikuntoon

Olen tosiaan loman tarpeessa! puuskahtaa nyt moni suomalainen. Väsymys on kehon hälytyssignaali: Hiljennä tahtia!

Ulla Järvi

Ministeriö haluaa huumehoidot asiakkaan lähelle: Heroinistien hoidon oltava muutakin kuin vain lääkkeen jakamista

Opiaattiriippuvainen suomalainen voi vastedes odottaa saavansa vieroitus- ja korvaushoitoa myös asuinseudultaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on vapauttanut lääkkeellisen hoidon, joka voidaan nyt aloittaa yliopistosairaaloiden lisäksi myös keskussairaaloissa. Tavoitteena on siirtää korvaus- ja ylläpitohoitoa aina terveyskeskustasolle saakka.

Ulla Järvi

Lääkäriliitto: Huumeriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoidot edellyttävät kiireellisesti ylimääräisiä voimavaroja terveydenhuoltoon

Asetus huumeriippuvaisten vieroitus-, korvaus- ja ylläpito-ohjelmista tuli voimaan 1. heinäkuuta 2000. Sen asettamat velvoitteet ovat uutta maamme terveydenhuollossa.

EU:n huumausaineiden vastainen toimintaohjelma painottaa yhteistyötä

EU:n Feiran huippukokous hyväksyi huumeiden vastaisen toimintaohjelman täydentämään vuosien 2000-2004 huumausainestrategiaa.

Keikka terveyskeskuksen vuodeosastolle kasvatti ryhmähenkeä

Raision kaupunginjohtajan johtoryhmä kohahdutti toukokuulla kansaa tiedotusvälineissä osallistumalla vuodeosaston potilaiden hoitoon yhden aamuvuoron ajan. Halpaa julkisuudentavoitteluako? Ei suinkaan, pikemminkin johtoryhmän halua tutustua kunnan perustoimintaan.

Tuula Vainikainen

Laatua keuhkoahtaumataudin hoitoon terveyskeskuksessa Kokemuksia Ranuan terveyskeskuksen ja Lapin keskussairaalan yhteistyöstä

Valtakunnallinen suositus kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen edistämisessä edellyttää erityisesti perusterveydenhuollon osuuden vahvistumista. Hoito-ohjelman mukaisesti Lapin keskussairaalan keuhkosairauksien yksikkö ja Ranuan terveyskeskus tiivistivät yhteistyötään, ja sen tuloksena suurin osa keuhkoahtaumapotilaista voitiin hoitaa laadukkaasti terveyskeskuksessa. Ranuan mallia voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös muualla.

Olli Säynäjäkangas, Timo Peisa, Seija Miettunen, Teija Juopperi, Marja-Leena Kauma, Sirpa Ala-Kihniä, Irja Koivula, Timo Keistinen

Voiko väitellä ilman via dolorosaa? Jatko-opiskelijan näkökulma tutkimustyön tekemiseen

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jatko-opiskelijoille suunnatussa kyselyssä suurin osa vastanneista halusi suorittaa tohtorintutkinnon laajentaakseen ammatillisia mahdollisuuksiaan työelämässä. Tutkimuksessa ilmeni, että tutkimustyön ohjaus koettiin monelta osin riittämättömäksi. Ohjauskertojen määrä oli useimpien vastaajien mielestä sopiva, mutta laadullisesti ohjaukseen ei oltu tyytyväisiä. Läheskään kaikki ohjaajat eivät kyenneet luomaan tutkimustyöhön kannustavaa ja innostavaa ilmapiiriä. Toisena väitöskirjatyötä hidastavana tekijänä olivat tutkimustyön rahoitusongelmat.

Arja Rautio, Katja Nevala

Vanha intiaanikulttuureista periytyvä hoitomenetelmä, vyöhyketerapia, terveyden edistämisessä

Vyöhyketerapia on vanha kansanomainen hoitomuoto, jolla on ollut kautta aikojen kysyntää terveyttä edistävänä keinona eri kulttuureissa. Alkuperäinen vyöhyketerapia käsittää potilaan jalkapohjien ja käsien rytmikkään hieronnan piste pisteeltä. Tämän terapiamuodon juuret juontavat muinaiseen Kiinaan, Aasiaan, faaraoiden aikaiseen Egyptiin sekä erityisesti vanhoihin intiaanikulttuureihin.

Riitta Hoffrén-Larsson

Kaikukuvaus Takayasun valtimotulehduksessa

31.3.2000, Helsingin yliopisto

Reino Raninen

Barrettin ruokatorvi: gastroesofageaalinen refluksitauti ja siihen liittyvä ruokatorven syöpä

29.3.2000, Helsingin yliopisto

Jukka Salminen

Ekaluokkalaisten päänsärky kolminkertaistunut

31.3.2000, Turun yliopisto

Pirjo Anttila

Kirurginen menetelmä geenin siirtämiseksi elimen perfuusiolla

31.3.2000, Oulun yliopisto

Teija Parpala-Spårman

Herkempi ja nopeampi menetelmä lapsuusiän diabeteksen vasta-aineiden havaitsemiseen

31.3.2000, Turun yliopisto

Maris Rulli

Nikotiinin aiheuttamat muutokset eikosanoidien tuotannossa

31.3.2000, Tampereen yliopisto

Virpi Saareks

Lääkärin puhelinneuvonta

31.3.2000, Tampereen yliopisto

Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää

Ihon Pityrosporum ovale -hiiva atooppisen ihottuman pahentaja

31.3.2000, Turun yliopisto

Päivi Lintu

Tyypin I ja tyypin III kollageenien rakenteen muutokset - lisätietoa sairauksien biologisesta taustasta

7.4.2000, Oulun yliopisto

Michaela Bode

Kaikukardiografia nopeuttaa subakuutin eteisvärinän kardioversiota

Jos eteisvärinän tai eteislepatuksen epäillään kestäneen yli 2 vrk, on potilaalle aloitettava antikoagulanttihoito, joka on pidettävä vähintään 3 viikkoa hoitotasolla ennen kardioversiota. Toinen vielä vakiintumaton käytäntö on sydämen kaikututkimus ruokatorven kautta: jos tutkimuksessa ei havaita sydämen sisällä hyytymiä, voidaan kardioversio tehdä välittömästi hepariinihoidon aikana ja jatkaa kuukauden ajan antikoagulanttihoitoa. Lundilaiset kollegat raportoivat kokemuksensa 242 potilaan hoidosta.

Juhani Airaksinen

Atenololi vahvoilla uniapnea-potilaan verenpaineen hoidossa?

Ruotsissa tehtiin tutkimus, jossa verrattiin kaksoissokkoasetelmassa kerta-annoksin päivässä annettua atenololia (50 mg), amlodipiinia (5 mg), enalapriilia (20 mg), hydroklooritiatsidia (25 mg) ja losartaania (50 mg) 40:n obstruktiivista uniapneaa sairastavan potilaan verenpaineen hoidossa. Hoitojakso kullakin lääkkeellä kesti 6 viikkoa, ja välillä oli 3 viikon wash-out-jakso. Seurannassa käytettiin tavanomaisen verenpaineen mittaamisen lisäksi myös paineen pitkäaikaisrekisteröintiä.

Hannu Puolijoki