Lyhyesti: Helikobakteeri, geenit ja mahasyöpä

Helikobakteeri-infektio mahassa altistaa mahasyövälle. Infektio on niin yleinen, että maapallon väestöstä se on keskimäärin joka toisella. Vain harvalla se kuitenkaan johtaa myöhemmin mahasyövän syntyyn. Kenellä näin tapahtuu, johtuu ainakin osaksi perimästä, tarkemmin sanoen interleukiini 1:n geneettisestä vaihtelusta. Muutama IL-1-beetavariantti tai niiden yhdistelmä lisäsi mahasyövän riskiä jopa viisinkertaiseksi. Ehdotus tapahtumaketjuksi on seuraava: geenimuutos lisää IL-1b:n eritystä, tulehdus lisääntyy ja laajenee mahan runko-osaan, seuraa aklorhydria, atrofia ja lopulta syöpä.

Heikki Arvilommi

Inhaloitavat beeta-agonistit lisäävät sydäninfarktin riskiä?

Yhdysvalloissa analysoitiin inhaloitavien beeta-agonistien käytön yhteyttä sydäninfarktien esiintymiseen; taustalla luonnollisesti näiden amerikkalaiseen tyyliin runsas käyttö obstruktiivisten keuhkosairauksien hoitoon jopa yksinomaisena peruslääkkeenä. Aineistoon kuului 1 444 sydäninfaktin vuosina 1989-94 sairastanutta potilasta ja 4 094 heidän ominaisuuksiensa (sukupuoli, ikä, verenpainetausta ja sairastumisajankohta) suhteen kaltaistettua verrokkia. Beeta-agonistien käytön arvion perustana oli HMO:n (health maintenance organization) lääkekäyttötiedosto. Sairaudet ja riskitekijät rekisteröitiin sairauskertomuksista.

Hannu Puolijoki

Syövän ennuste luuydinaspiraatista

Vaikka syöpä näyttäisi kliinisesti ja kuvantamistutkimusten perusteella vielä paikalliselta, on se tunnetusti kuitenkin usein jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Mikrometastaasien toteamiseksi tehty luuytimen aspiraatio on potilaan kannalta helposti hyväksyttävä toimenpide etenkin, jos se tehdään jo syöpäleikkauksen aikana anestesiassa. Aspiraatti voidaan värjätä sopivalla monoklonaalisella vasta-aineella, joka sitten kertoo tutkijalle, onko luuytimessä sinne kuulumattomia syöpäsoluja. Yksittäisten syöpäsolujen esiintyminen luuydinaspiraatissa leikkaushetkellä saattaisi olla oivakin keino metastasoinnin riskin suuruuden arviointiin.

Heikki Joensuu

Paroksetiini vähentää rintasyövän sairastaneiden kuumia aaltoja

Rintasyövän sairastaneiden naisten kuumien aaltojen hoito on ongelmallista, koska estrogeenia pidetään rintasyövän vaaratekijänä eikä sitä yleisesti suositella rintasyövän sairastaneen potilaan vaihdevuosioireiden hoitoon muutoin kuin kliinisissä tutkimuksissa. Myös progestiinit ovat tehokkaita kuumoituskohtausten vähentäjiä, mutta samoista syistä niidenkään käyttö ei ole yleistynyt, ja muut keinot (Bellergal, klonidiini, E-vitamiini) ovat taas melko tehottomia. Vastikään julkaistun pienen pilottitutkimuksen mukaan masennuksen ja paniikkihäiriöiden hoidossa käytetty serotoniinin takaisinoton estäjä paroksetiini vähentää huomattavasti kuumia aaltoja rintasyöpäpotilailla.

Heikki Joensuu

Ikivihreät-ADL-mittari toimintakyvyn kuvaajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen hoidonportailla

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kokeiltiin 22.4.1999 Jyväskylän yliopiston kehittämää Ikivihreät-ADL-mittaria, jolla arvioitiin yhdeksää päivittäistä perustoimintaa ja yhdeksää asioiden hoitotoimea. Kullekin muuttujalle annettiin hoitajien havainnointiin perustuen pistearvo 0-3, itsenäisyydestä täyteen avuntarpeeseen. Tutkittuja oli yhteensä 6 540. Summapistemäärien (asteikko 0-54) keskiarvot olivat: terveyskeskussairaaloissa 40,1, erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneillä 22,3, vanhainkodeissa 43,1, kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua samanaikaisesti saaneilla 24,7, kotisairaanhoidossa 18,3 ja kotipalvelussa 18,0.

Pia Laukkanen, Pertti Karppi, Markku Kauppinen, Tarja Niemi, Tapio Tervo, Marketta Korhonen

Uniapneataudin diagnostiikka ja hoito

Uniapneaa tai osittaista unenaikaista hengitystieahtaumaa on Suomessa arviolta 200 000 ihmisellä, joten kyseessä on todella kansantauti. Se lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa, mutta sairastuvuusriskiä voidaan vähentää hoidolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu suositus uniapneapotilaiden diagnosoinnin ja hoidon organisoinnista. Seuraavassa esitetään ensin yleiskatsaus uniapneasta ja sen jälkeen suositus hoidon järjestelyistä Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin, Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Uniapneataudin hoitosuositus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin asettama työryhmä antaa seuraavat unenaikaisen ylähengitystieahtauman diagnostiikan ja hoidon yleisluontoiset ohjeet. Suositus sisältää suuntaviivat siitä, milloin potilas on lähetettävä perusterveydenhuollosta jatkotutkimuksiin ja minne potilas ohjataan. Suositus perustuu tämänhetkiseen tutkimustietoon sekä työryhmän jäsenten käytännön kokemukseen.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Lyhytkestoisen psykoterapian tuloksellisuudesta

Tähän asti on uskottu, että vaikeat mielenterveyden ongelmat vaativat pitkäaikaista terapiaa. Kuitenkin suurin osa muutoksista saadaan aikaan kymmenellä ensimmäisellä hoitokerralla. Kirjoittajien mukaan lyhytkestoisella psykoterapialla saavutetaan yhtä hyviä hoitotuloksia kuin pitempään kestävällä hoidolla riippumatta taudin vakavuudesta. Tätä suuntausta tukevat myös mm. potilaiden toivomukset ja taloudelliset tosiasiat.

Antti Mattila, Ben Furman

Suomen Genomikeskuksen johtaja Juha Kere: Biotekniikan sovellutuksiin ei voi syytää varoja, jos perustutkimus käpristelee rahapulassa

Professori Juha Kere varoittelee heittäytymästä biotekniikan huumaan. Geenitekniikan sovellutukset voivat olla tulevaisuuden rahasampo, mutta kehityksen tie on pitkä ja hidas. Ensin on oltava malttia ja varoja kehittää perustutkimusta, jonka päälle sovellutukset rakentuvat.

Ulla Järvi

Hyville hankkeille voi vielä hakea lisärahaa Lastenpsykiatrian korvamerkityt rahat jaettiin

Lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin korvamerkityistä 70 miljoonasta markasta on jaettu noin 50 miljoonaa. Valtionavustuksia saivat kaikki sairaanhoitopiirit lukuun ottamatta HUS-piiriä, jolta pyydettiin uusi hakemus. HUS:n alkuperäisen hakemuksen katsottiin painottuvan aivan liikaa erikoissairaanhoitoon.

Suvi Sariola

Korvamerkitty raha ainoa tapa taata rahaa psykiatrialle

Monien psykiatrien mielestä korvamerkitty raha on ainoa tapa taata psykiatrialle rahaa.

Suvi Sariola

Syrjäytymisvaaralle löytyy riskitekijöitä jo varhaislapsuudessa

Koulunkäynnin pysähtymistä peruskouluun voi pitää myöhemmän työuran kannalta syrjäytymisvaaran merkkinä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä nuorilla miehillä näkyy kutsuntatarkastuksessa 18-vuotiaina myös terveydessä ja terveystottumuksissa eroja muihin nähden - huonompaan suuntaan. Yhteisiä terveyteenkin liittyviä piirteitä löytyy kuitenkin jo ajalta ennen kouluikää, toteaa yleislääketieteen erikoislääkäri Hannu Rintanen väitöskirjassaan.

Marianne Jansson

Käytännön kokemuksia ISO 9001 -sertifioidun laadunhallintajärjestelmän rakentamisesta terveyskeskukseen

Laadunhallintajärjestelmä on hallinnon ja toiminnan kehittämisen väline. Onnistuakseen se tarvitsee kaikkien työntekijäryhmien yhteistyötä ja aktiivista osallistumista. Kirjoituksessa kuvataan Toijalan terveyskeskuksen laadunhallintajärjestelmän sertifiointiprosessi. Prosessin eri vaiheissa kaikki siihen osallistuneet oppivat arvioimaan omaa työtään, tunnistamaan siinä esiintyviä ongelmakohtia, tekemään siihen muutoksia ja vastaanottamaan asiakaspalautetta. Tärkeänä osana laadunhallintaa on luotettavan seurantajärjestelmän luominen, johon kuuluu mm. jokavuotinen sisäinen auditointi.

Maarit Varjonen-Toivonen

Uuden vuosituhannen haasteet sosiaali- ja terveysalalla

Rooman klubin perustaja Aurelio Peccei on todennut, että tulevaisuus on ihmisistä riippuvainen - tulevaisuus on miksi sen teemme. Suunnan näemme, muttemme päämäärää. Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuteen vaikuttavat samat tekijät kuin yhteiskunnassa yleensäkin. Tärkeimpiä ovat väestön ikääntyminen, palvelurakenteen muutos, teknologian kehitys, kansantalouden kehitys, työttömyys sekä kansainvälistyminen. Kirjoituksessa pohditaan eri tekijöiden tulevaisuudennäkymiä ja vaikutuksia toimintaympäristön muutoksiin.

Jari Metsämuuronen

Periytyvä paksusuolisyöpätaipumus

15.12.1999, Helsingin yliopisto

Markku Aarnio

Lupaavat tehosterokotteet hinkuyskää vastaan

16.12.1999, Turun yliopisto

Nhu Nguyen Tran Minh

Valtimonkovettumataudin geenihoito

17.12.1999, Kuopion yliopisto

Marja Laitinen

Adrenomedulliini, uusi verenpainekuormituksessa aktivoituva tekijä

17.12.1999, Oulun yliopisto

Hannu Romppanen

Astrosytoomien kvantitatiivinen patologia

17.12.1999, Tampereen yliopisto

Pauli Sallinen

Lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin molekyyligenetiikka

17.12.1999, Turun yliopisto

Harri Marttila