Lyhyesti: Keuhkoemboliariskin arviointi on lääkärin työtä

Bostonissa selvitettiin keuhkovaltimoiden varjoainekuvauksella keuhkoembolian esiintyminen potilailla, joilla oli embolian kliininen taudinkuva, vaikka keuhkoverenkierron gammakuvauksen tulos ei puoltanut emboliaa ja alaraajojen kaikututkimuksessa ei löytynyt laskimotromboosia. 62 tällaisesta potilaasta embolia löytyi 5:ltä (8 %). Jos kliinikko vahvasti epäilee keuhkoemboliaa, ei alaraajan kaikututkimuksen tai keuhkoverenkierron gammakuvauksen negatiiviseen tulokseen pidä välttämättä luottaa. Lääkäriä siis vielä tarvitaan koneiden lisäksi.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mummon jäämistössä 6 kg lääkkeitä

Brittikollega kertoo pneumoniaan kuolleesta 80-vuotiaasta naisesta, jonka jäämistöstä löytyi melkoinen muovipussillinen lääkkeitä. Pussi painoi 6 kg ja sisälsi kaikkiaan 278 eri lääkettä. Monet lääkepurkit olivat avaamattomia ja jo vuosia sitten vanhentuneita. Britanniassa 75 % lääkkeistä määrätään uusituilla resepteillä ja peräti 81 % lääkekuluista aiheutuu näin määrätyistä lääkkeistä. Jutun kirjoittaja Mayur Lakhani ehdottaakin, että reseptien uusimisen kustannusvastaavuudesta vaihtoehtoisiin käytäntöihin verrattuna tehtäisiin kliininen tutkimus. Kuolinpesistä apteekkiin tuotavat lääkesäkit eivät liene ihan outo ilmiö meilläkään. Olisiko tässä tutkimisen aihetta myös Suomessa?

Matti Viljanen

Rakkosyövän riski vähenee juomalla

Tähänastiset tutkimukset rakkosyövän ja juomisen välisistä yhteyksistä ovat olleet ristiriitaisia. On tapaus-verrokkitutkimuksia, joiden perusteella runsas klooratun veden juominen voi olla rakkosyövälle altistava tekijä. Kunnon prospektiivista tietoa ei kuitenkaan ole ollut ennen kuin nyt.

Robert Paul

Erytromysiinin aiheuttamat EKG-muutokset

Erytromysiinin käyttöön on liiitetty erityyppisiä sydämen elektrofysiologian muutoksia. New Yorkissa tutkittiin pneumonian hoidoksi suoneen annetun erytromysiinin vaikutusta 19 potilaan aineistossa. Lääkettä annettiin 500 mg ja vertailuaineena oli kefuroksiimi 750 mg, molemmat liuotettiin 250 ml:aan keittosuolaa ja infuusioaika oli 20 minuuttia. Potilaista 11 sai sekä kefuroksiimia että erytromysiiniä, jolloin edellinen infusoitiin ensin. EKG tutkittiin 12-kytkentäisenä ennen infuusiota, 5 minuutin välein infuusion aikana sekä 5 ja 10 minuuttia infuusion päättymisen jälkeen.

Hannu Puolijoki

Muurahaiset käyttäneet antibiootteja jo 50 miljoonaa vuotta

Etelä-Amerikan viidakoissa elää Attini-niminen muurahaisryhmä. Ryhmään kuuluu 210 lajia, joille kaikille on yhteistä kummallinen into silputa kasvien lehtiä hienoksi mössöksi. Tämän taipumuksensa vuoksi muurahaisia sanotaankin lehdenleikkaajiksi. Jo 100 vuotta sitten selvisi, että muurahaiset eivät käytä lehtimassa suoraan ravinnokseen vaan lannoittavat sillä Leucocoprini-sienen rihmastoista koostuvia puutarhaviljelmiään.

Matti Viljanen

Selkävoitto Crohnin taudin fisteleistä

Fistelöintitaipumus on Crohnin taudin inhottavimpia piirteitä. Tiedetään, että tässä taudissa tuumorinekroositekijä-a (TNF-a) on mukana sytokiiniroistona, joka osaltaan ylläpitää fisteleitä. Infliksimabi on anti-TNF-a, joka kykenee jopa tuhoamaan ylenmäärin TNF-a:aa tuottavia soluja. Kliinisissä tutkimuksissa lääke on osoittanut tehonsa Crohn-potilaiden fisteleihin.

Robert Paul

Papujen aiheuttamat lektiinimyrkytykset

Elintarvikkeiden luontaisten myrkkyjen aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat ovat uusi ilmiö Suomessa. Syynä tähän on meidän kulttuurillemme vieraiden elintarvikkeiden lisääntynyt käyttö. Näiden aiheuttamia vaaroja ei tunneta riittävästi, ja tarpeellisista turvatoimista ei ole myöskään riittävästi tietoa. Vuonna 1998 maassamme on todettu yhdeksän papujen lektiinin aiheuttamaa ruokamyrkytystä. Kuvaamme tässä artikkelissa lektiinimyrkytyksen yleispiirteet ja helsinkiläisessä sairaalassa tapahtuneen epidemian.

Antti Pönkä, Timo Hannu, Outi Lyytikäinen

Uusitut eurooppalaiset suositukset sepelvaltimotaudin ehkäisystä käytännön lääkärintyössä

Työ sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi maassamme on ollut tuloksellista. Sepelvaltimotautikuolleisuus työikäisessä väestössämme on pienentynyt alle puoleen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Saavutukset perustuvat laajaan ja monipuoliseen yhteistoimintaan yhteiskunnan eri tahoilla sekä väestön lisääntyneeseen kiinnostukseen oman terveytensä edistämistä kohtaan. Lääkärikunnalla ja muulla terveydenhuoltohenkilöstöllä on myös ollut tärkeä osuus tulosten saavuttamisessa.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys, Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Verenpaineyhdistys, Kunnallislääkärit, Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistys, Suomen Sydäntautiliitto

Sepelvaltimotaudin ehkäisy käytännön lääkärintyössä Yhteenveto eri yhdistysten yhteisen työryhmän (Second Joint Task Force of European and other Societies)* suosituksesta**

Kolmen eurooppalaisen yhdistyksen - European Society of Cardiology (ESC), European Atherosclerosis Society (EAS) ja European Society of Hypertension (ESH) - ensimmäisen yhteisen työryhmän suositukset sepelvaltimotaudin ehkäisystä käytännön lääkärintyössä julkaistiin vuonna 1994 (1). Uutta tieteellistä tietoa on sen jälkeen kertynyt sekä sekundaari- että primaaripreventiosta ja varsinkin seerumin lipidipitoisuuksien pienentämisen vaikutuksista. Tämän vuoksi nämä kolme yhdistystä kutsuivat suositusten tarkistamiseksi kokoon toisen työryhmän, johon kuului asiantuntijoita myös käyttäytymislääketieteen ja perusterveydenhuollon alalta sekä Euroopan sydäntautiliittojen yhteistyöelimestä (European Heart Network).

David Wood, Guy de Backer, Ole Faergeman, Ian Graham, Giuseppe Mancia, Kalevi Pyörälä Sekä Työryhmän Jäsenet

Verkkokalvon keskeisen alueen reikä - uusi silmäsairaus lasiaiskirurgisen hoidon piiriin

Lasiaiskirurgian kehittyminen on mahdollistanut operatiivisen toiminnan silmän sisällä verkkokalvon pinnassa alueella, jossa toimiminen ennen lasiaiskirurgisten laitteiden kehittämistä johti lähes vääjäämättä silmän sokeutumiseen. Lasiaiskirurgia on aikaisemmin ratkaisevasti muuttanut mm. diabeettisen retinopatian, verkkokalvon irtauman sekä silmävammojen ennustetta. Uutena aluevaltauksena tässä voittokulussa on verkkokalvon keskeisen, tarkasta näöstä vastaavan alueen reikien kirurginen hoito.

Petri Tommila, Ilkka Immonen

Kolesteroli ja mielenterveys

Suurentunut seerumin kolesterolipitoisuus on sepelvaltimotaudin keskeisiä riskitekijöitä, ja sen pienentäminen lääkkeillä ja ruokavaliolla on tärkeää sydänsairauksien ehkäisyä. 1990-luvulla on kuitenkin käyty vilkasta keskustelua siitä, onko kolesterolin vähentämisestä mahdollisesti haittaa jossakin suhteessa ja joillekin ihmisryhmille. Aiemmat tutkimustulokset antoivat ensin viitteitä siihen suuntaan, että kolesterolipitoisuuden pienentyessä aggressiivisuus ja väkivaltaisuus lisääntyisivät, mikä puolestaan osittain mitätöisi kolesterolin vähentämisestä saatavan hyödyn. Uudempien tutkimusten mukaan kolesterolin vähentämisestä nykyaikaisilla lääkkeillä ei ole haittaa ihmisen mielenterveydelle.

Antti Tanskanen

Uudet ja vanhat neuroleptit

Neuroleptit ovat olleet psykoosien lääkehoidon kulmakivi jo yli 40-vuoden ajan. Pääosin 1950- ja 1960-luvulta peräisin olevat valmisteet ovat olleet suhteellisen tehokkaita psykoosioireiden lievittäjiä, mutta niiden käyttöön on liittynyt hankalia sivuvaikutuksia. Uudet, 1990-luvulla käyttöön tulleet ns. epätyypilliset neuroleptit eivät välttämättä vähennä tehokkaammin aistiharhoja tai harhaluuloja, mutta ne estävät ilmeisesti skitsofreniaan liittyvää taantumista ja latistumista paremmin kuin perinteiset neuroleptit. Uudet neuroleptit ovat joka tapauksessa vanhoja turvallisempia akuuttien ja pitkäaikaisten neurologisten sivuvaikutusten suhteen. Lääkkeen valintaan vaikuttavat kuitenkin uusien neuroleptien entisiä huomattavasti korkeampi hinta ja korvauskysymysten osittainen keskeneräisyys.

Esa Leinonen

Diatermian maadoituslevy voi herkistää

Potilas sai voimakkaan allergisen kosketusihottuman leikkauksessa käytetystä diatermian maadoituslevystä. Allergian aiheuttajaksi osoittautui maadoituslevyn akrylaattiliima, joka voi herkistää jo kerta-altistuksesta. Anestesiologien, kirurgien ja muiden maadoituslevyä käyttävien lääkäreiden tulisi olla tietoisia maadoituslevyn herkistävyydestä.

Lasse Kanerva, Kristiina Alanko

Väestövastuujärjestelmä 10 vuotta: edut ja mahdolliset haitat

Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen suurin uudistus terveyskeskuksissa on ollut väestövastuujärjestelmän käyttöönotto. Väestövastuukokeilu käynnistyi 1980-luvulla suurimmissa kaupungeissamme ja nykyään sen piirissä on jo yli puolet suomalaisista. Järjestelmässä mukana olevat lääkärit ovat huomanneet työnsä muuttuneen itsenäisemmäksi, tehokkaammaksi ja taloudellisesti kannattavammaksi. Toisaalta väestövastuulääkäreillä on todettu suurempaa työuupumusta kuin sairaalalääkäreillä ja heidän on vaikeampi irrottautua esim. koulutustilaisuuksiin.

Mikko Kangas

Väitöskirjan avainhenkilöt: väittelijä, ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä

Yli viidesosa suomalaisista lääkäreistä on väitellyt tai tekee väitöskirjaa. Väitöskirjan käytännön toteutuksen avainhenkilöitä ovat väittelijä itse, työn ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä, joiden keskeisiä tehtäviä pohdimme artikkelissa. Väittelijän aktiivisuus ja sitoutuminen ovat tärkeitä sovitettaessa yhteen omaa tutkimuspanosta ja lukuisten yhteistyötahojen työtä. Ohjaajaksi ja esitarkastajaksi suostuttaessa on sovittava yhteistyön muodoista ja aikataulusta. Väitöskirjan ohjaajalla on keskeinen vastuu työn lopullisesta tieteellisestä tasosta. Huolellinen esitarkastus varmistaa väitöskirjan julkaisukelpoisuuden ja parantaa sen laatua. Onnistunut väitöstilaisuus on keskeinen osa tutkijan tieteellistä kasvua ja tärkeä tiedeyhteisöön liittymisrituaali. Hyväksytty väitöskirja on keskeinen osa tohtorintutkintoa, joka puolestaan avaa mahdollisuudet itsenäiseen tutkijanuraan.

Matti Isohanni, Matti Joukamaa, Taru Mäkikyrö

Hallintotuomioistuimet ja sairaanhoitopäätökset

Entistä useammat henkilöt kääntyvät hallintotuomioistuinten puoleen sairaanhoitoasioissa. He saattavat olla tyytymättömiä siihen, että heille ei ole annettu maksusitoumusta haluamaansa hoitoon tai että heiltä on evätty lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluva apuväline taikka he vaativat korvausta kunnalta yksityisesti hankkimastaan hoidosta.

Marita Liljeström

Vasemmistoliiton Veijo Puhjo: Valtionosuuksia lisättävä sosiaaliturvamaksuja porrastamalla

Vasemmistoliiton lääkärikansanedustajan Veijo Puhjon mielestä kuntien valtionosuuksia on lisättävä peruspalvelujen turvaamiseksi. Valtionosuuksien kasvattamisen edellyttämän lisärahan Puhjo hankkisi suurilta vientifirmoilta porrastamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuja.

Suvi Sariola

Ralf Pettersson: Suomalainen tutkimus on kehittynyt huimasti!

Tällä hetkellä Suomessa vallitsee erittäin positiivinen tutkimusilmapiiri, mutta 1980-luvun alkupuolen huolestuttavan politisoitumisen aikana huippututkimus ja vapaa akateeminen tutkimus joutuivat ahtaalle. Suuntaus oli myöhemmin samanlainen Ruotsissakin. Ei ole kyse siitä, että pitäisi tehdä valinta soveltavan tutkimuksen ja perustutkimuksen välillä. Korkealuokkaista tieteenharjoitusta tarvitaan molemmilla aloilla, toteaa Ralf Pettersson, Tukholman Ludwig-instituutin johtaja, Karoliinisen instituutin molekyylibiologian henkilökohtaisen ylimääräisen professuurin haltija ja lääketieteen Nobel-komitean puheenjohtaja.

Eva Oldinger

Etanolin bakterio-koloninen metaboliareitti: sen entsymaattinen kapasiteetti ja in vivo merkitys

Monet normaalit suolistobakteerit sisältävät alkoholidehydrogenaasiaktiivisuutta ja metaboloivat etanolia. Tämän aktiivisuuden johdosta osa nautitusta alkoholista metaboloituu paksusuolessa bakteriokolonisen reitin välityksellä toksiseksi ja karsinogeeniseksi asetaldehydiksi. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia bakteriokolonisen reitin entsymaattista kykyä metaboloida etanolia ja asetaldehydia in vitro. Toisena tavoitteena on selvittää bakteriokolonisen reitin vaikutusta sekä etanolin kokonaispalamisnopeuteen että kroonisen alkoholinkulutuksen nopeuttamaan etanolin palamisnopeuteen in vivo.

Tatiana Nosova

Kipupotilas terveyskeskuksessa

Kivun esiintyvyyttä on tutkittu kohtalaisen paljon, mutta sen merkitys terveyspalveluiden käytön syynä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kivun yleisyys lääkäriin tulon syynä ja analysoida kipua sekä sen tutkimista ja hoitoa perusterveydenhuollossa.