Tie­tees­sä

  • Pre-eklampsiaan liittyy myöhemmin verkkokalvon sairauksia

    Verkkokalvon sairaudet ovat huomattavasti yleisempiä pre-eklampsian sairastaneilla naisilla kuin muilla synnyttäneillä. Tämä todettiin seurattaessa 1,1:tä miljoonaa naista 1–24 vuotta raskauden jälkeen.

    Pertti Kirkinen

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  24.2.2017  ‐  8/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Lääketieteen opiskelu altistaa masennukselle

    Lääketieteen opiskelijat ovat suuressa vaarassa sairastua masennukseen, mutta arviot depression esiintyvyydestä ovat vaihdelleet. Sitäkään ei tiedetä, miten depressio vaihtelee maittain tai opiskeluvuosittain. JAMAssa julkaistiin havainnoivista tutkimuksista iso meta-analyysi.

    Kaisu Pitkälä

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  24.2.2017  ‐  8/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Antibiootteja edeltänyt aika askelta lähempänä

    Yhä lisääntyvä mikrobilääkeresistenssi on saanut asiantuntijat maalaamaan synkkiä tulevaisuudenkuvia. On jopa manattu paluuta aikaan, jolloin antibiootteja ei vielä ollut infektioiden hoitoon. Viime vuonna korkean tason työryhmä ennusti, että ilman kurinpalautusta vuosisadan puolivälissä maailmassa kuolee 10 miljoonaa ihmistä vuosittain vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamiin infektioihin. No, monen mielestä näitä tuomiopäivän ennustajia on aina ollut.

    Heikki Arvilommi

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  24.2.2017  ‐  8/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Magneettikuvaus auttaa eturauhassyövän diagnostiikassa

    Magneettikuvauksen käyttöaiheet laajenevat ja käyttö lisääntyy 10 %:n vuosivauhtia. Sen etuja ovat turvallisuus (ei ionisoivaa säteilyä), rajaton kuvaustasojen valintamahdollisuus, ylivoimainen pehmytkudosten erotuskyky, virtauksen kuvantaminen ja uusien kuvaussekvenssien jatkuva kehitys. Erityisen innostavaa on se, että vatsa-ontelon tulehdusmuutokset ja jopa kasvaimet pystytään erottamaan hyvin (esim. rinnasta ja eturauhasesta). Kun kuvaushinnatkin alkavat olla kaikututkimuksen tasolla, ei ihme, että myös potilaat alkavat vaatia magneettia enemmän.

    Hannu Paajanen

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  24.2.2017  ‐  8/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Aivoinfarktin ehkäisyssä on parantamisen varaa

    Melkoinen osa aivoinfarkteista voitaisiin ehkäistä asianmukaisella riskiryhmien lääkehoidolla. Brittitutkimuksen tulokset osoittavat, että ehkäisevä lääkehoito on edelleen liian vähän käytössä saarivaltakunnan avoterveydenhuollossa.

    Juhani Airaksinen

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  17.2.2017  ‐  7/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Monisairaiden räätälöity hoitomalli lisää tyytyväisyyttä, muttei tuo säästöjä

    Terveydenhuollon palvelujen käyttö on epätasaista, sillä kymmenesosa potilaista käyttää 80 % palveluista. Paljon palveluja käyttävään potilasryhmään kasautuu kroonisia sairauksia, mielenterveysongelmia ja huono-osaisuutta. Tämän potilasryhmän hoitoa on pyritty kehittämään suunnittelemalla potilaslähtöisiä, räätälöityjä moniammatillisia hoitomalleja. Yhdysvalloissa tehty hoitokoe selvitti intervention vaikuttavuutta, myös terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta.

    Helena Liira

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  17.2.2017  ‐  7/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Onko kortikosteroidipistoksista hyötyä polven nivelrikossa?

    Käypä hoito -suosituksessa suositellaan polvinivelrikon pahenemisvaiheessa kortikosteroidipistoksia lievittämään kipua. Ajatus kortikosteroidien hyödyistä perustuu niiden tulehdusta lievittävään vaikutukseen. Systemoidut katsaukset ja meta-analyysit ovat antaneet hoidon vaikutuksen suuruudelle varsin erilaisia arvoja. Nyt JAMAssa oli aiheesta päivitetty, tuoretta Cochrane-katsausta kriittisesti tarkasteleva meta-analyysi. Siinä tutkittiin, miten alkuperäistutkimusten koko vaikuttaa tulosten tulkintaan.

    Kaisu Pitkälä

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  17.2.2017  ‐  7/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Kannabis tekee paljon vahinkoa raskauden aikana

    Länsimaissa esitetään ajoittain vaatimuksia kannabiksen käytön, tuottamisen, hallussapidon ja myynnin laillistamiseksi. Asiaa harkittaessa ja myös tilanteissa, joissa kannabistuotteita käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin, olisi otettava huomioon tuotteen vahingollisuus raskauden aikana.

    Pertti Kirkinen

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  17.2.2017  ‐  7/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Askelmittarin vaikutus liikkumiseen säilyy vuoden seurannassa

    Askelmittarin on osoitettu useissa tutkimuksissa lisäävän viikoittaisia askeleita, mutta seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä. Lontoossa tehdyssä liikuntatutkimuksessa vaikutus säilyi vuoden seurannassa.

    Helena Liira

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  10.2.2017  ‐  6/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Ei vieläkään uutta Alzheimer-lääkettä

    Alzheimerin tautiin ei ole tullut uusia lääkkeitä markkinoille melkein 20 vuoteen, vaikka tutkimus on erittäin aktiivista. Tautiin on vain hidastavaa hoitoa, mutta ei parantavaa. Taudin patogeneesi on vieläkin epäselvä. Emme tiedä, onko amyloidiplakkien vai tau-proteiinin kertyminen taudin syy vai ovatko ne vain merkkejä jostain muusta prosessista. Pääkohde tutkimuksissa on ollut amyloidikertymien estäminen, mutta niitä estävät tai puhdistavat rokotteetkaan eivät ole tuoneet paljoakaan toivoa.

    Kaisu Pitkälä

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  10.2.2017  ‐  6/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Uusien syöpälääkkeiden myyntilupaprosessia on syytä tarkentaa

    Moniin syöpäsairauksiin on vain vähän jos lainkaan hyviä hoitoja, ja lääkeviranomaiset voivat hyväksyä nopeutetusti uusia lääkkeitä käyttöön tällaisessa tilanteessa. Taudinkulun jarruttaminen ei kuitenkaan aina muutu elinaikahyödyksi, ja osasta lääkkeistä osoittautuu olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Nopeutetusti hyväksyttyjä lääkkeitä tulisi arvioida uudelleen, kun tutkimustietoa on saatu kerättyä lisää ensimmäisen hyväksynnän jälkeen.

    Sirkku Jyrkkiö

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  10.2.2017  ‐  6/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Vanhaa kunnon kirurgiaa peräpukamiin

    Peräpukamat ovat kiusallisen yleinen (40 %) ja alihoidettu vaiva, myös Suomessa. Useimmiten potilaat hoitavat pukamansa itse apteekin käsikauppavalmisteilla ja ummetuslääkkeillä tai kärsivät hiljaa vaivansa. Oireita ovat mm. verenvuoto, kutina ja ulostyöntyminen.

    Hannu Paajanen

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  10.2.2017  ‐  6/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Suuriannoshoidosta ei apua diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan

    Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma paranee usein solunsalpaajan ja vasta-ainehoidon yhdistelmällä (rituksimabi, syklofosfamidi, vinkristiini, doksorubisiini, RCHOP), mutta keskisuuren ja suuren riskin taudin hoitoon tarvittaisiin tehokkaampia vaihtoehtoja. Suuriannoshoidosta on toivottu apua, mutta satunnaistetussa tutkimuksessa hoitotulokset eivät parantuneet.

    Sirkku Jyrkkiö

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  3.2.2017  ‐  5/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Verkon poisto auttaa vaikeaan nivuskipuun tyräleikkauksen jälkeen

    Aikuisten nivustyräleikkauksissa laitetaan nykyään lähes poikkeuksetta keinomateriaalista tehty verkko nivusalueelle. Se tukeekin kudoksia hyvin, koska tyrien uusiminen on harvinaista (1–3 %). Alueella on kuitenkin kolme hermoa, joiden kulkureitille verkko laitetaan. Muutamalle prosentille potilaista tulee verkkoleikkauksen jälkeen vaikea neuropaattinen kiputila, jonka hoito on ongelmallista.

    Hannu Paajanen

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  3.2.2017  ‐  5/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Evolokumabi pienentää sepelvaltimoplakkeja

    Tehokas statiinihoito vähentää sepelvaltimotautitapahtumia ja vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotaudin etenemiseen ainakin LDL-kolesterolipitoisuuden tasolle 1,5 mmol/l saakka. PCSK9:n estäjät ovat uusi tehokas lääkeryhmä, jonka avulla on mahdollista päästä entistäkin pienempiin kolesteroliarvoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan evolokumabin ja statiinin avulla aikaansaatu selvästi suurempi LDL-tason lasku näyttää vähentävän entisestään sepelvaltimotaudin etenemistä.

    Juhani Airaksinen

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  3.2.2017  ‐  5/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Lääkkeiden vakavat haitat muuttuvat

    Päivystyskäynteihin ja sairaalahoitoihin johtavia lääkehaittoja on selvitetty Yhdysvalloissa toistuvasti rekistereistä. Vuonna 2003–2004 päivystyspotilaista 2,4 henkilöä 1 000:sta hakeutui hoitoon lääkehaitan vuoksi. Käynneistä 16,7 % johti sairaalahoitoon. Kun tutkimus toistettiin samanlaisena vuosina 2013–14, lääkkeistä johtuvat päivystyskäynnit olivat lisääntyneet: päivystyskäynnin syynä oli lääkehaitta 4,0 henkilöllä 1 000:sta ja käynneistä 27,3 % johti sairaalahoitoon.

    Kaisu Pitkälä

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  3.2.2017  ‐  5/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Pitäisikö karpalot jo unohtaa virtsatieinfektioiden estohoidossa?

    Virtsan happamointia karpalomehulla on pidetty yhtenä mahdollisena virtsatieinfektion estohoitona. Käypä hoito -suosituksessa sen arvioidaan olevan yhtä tehokas kuin trimetopriimi. Cochrane-katsaus vuodelta 2012 katsoo kuitenkin, ettei 24 kontrolloidussa tutkimuksessa ole riittävästi näyttöä sen hyödyistä. Yhdysvalloissa tehtiin vanhainkodeissa satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus karpalomehun vaikutuksista vanhusten yhtäaikaisen bakteriurian ja pyurian esiintyvyyteen.

    Kaisu Pitkälä

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  27.1.2017  ‐  4/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Elämän loppuvaiheen sekavuutta ei pidä hoitaa psykoosilääkkeillä

    Psykoosilääkkeitä kehitettiin alun perin skitsofrenian hoitoon. Niitä ryhdyttiin pian käyttämään myös muiden syiden aiheuttamien käytöshäiriöiden hoitoon, vaikka niiden hyödystä deliriumoireiden hoidossa on vähän näyttöä. Elämän loppuvaiheen deliriumin hoidossa haloperidolista ja risperidonista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Sirkku Jyrkkiö

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  27.1.2017  ‐  4/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Yhdistelmäliitännäishoito paikallisiin imusolmukkeisiin levinneessä eturauhassyövässä

    Luotettava tutkimusnäyttö operatiivisesti hoidetun paikallisiin imusolmukkeisiin levinneen eturauhassyövän jatkohoidosta puuttuu. Pitäisikö sitä hoitaa suuren riskin paikallisena tuumorina vai metastasoituneena tautina? Hoitosuositukset ulottuvat seurannasta pelkkään hormonihoitoon tai hormonihoidon ja paikallisen sädetyksen yhdistelmähoitoon. Atlantalainen onkologiryhmä päätyi amerikkalaisten syöpäpotilaiden tietopankista keräämiensä tietojen perusteella aggressiivisen yhdistelmähoidon kannalle.

    Ossi Lindell

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  27.1.2017  ‐  4/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Siedätyshoito on varsin turvallista

    Siedätyshoito siitepölyillä on järkevää toimintaa tilanteissa, joissa potilas oireilee maksimaalisesta allergialääkityksestä huolimatta ja elämänlaatu kärsii – etenkin jos allergisen nuhan lisäksi on kehittymässä astma. Eläinallergeeneilla siedätystä annetaan kuitenkin vain erityistapauksissa. Siedätyshoidon turvallisuudesta tutkimusten ulkopuolella on ollut vain vähän näyttöä, mutta nyt eurooppalainen selvitys varmisti sen.

    Heikki Ekroos

    Lääke­tieteen maailma­sta  ‐  27.1.2017  ‐  4/2017  ‐  Kommentteja   |