Masennus vähentää työn tuottavuutta merkittävästi

Masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sen seurauksena sairauslomia tai varhaista eläkkeelle jääntiä. Vähemmän tiedetään siitä, miten depressio vaikuttaa työssä olevien työsuorituksiin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa verrattiin allergiaa, nivelreumaa, selkäkipuja, päänsärkyä, verenpainetautia, astmaa ja masennusta sairastavien lento- ja puhelinyhtiön asiakastyöntekijöiden keskittymiskykyä tehtävään ja työtehtävän suoritusnopeutta ja tehokkuutta. Rekisteröinti kesti viikon ja molemmat dimensiot kartoitettiin viisi kertaa päivässä satunnaisina ajankohtina. Muihin kroonista sairautta sairastaviin verrattuna masennuksesta kärsivien työsuoritukset sekä työhön keskittymisen että työn tuloksellisuuden osalta olivat selvästi huonommat. Tutkijoiden arvion mukaan depressiivisten työntekijöiden heikentynyt työsuoritus vastasi 2,3 päivän työstä poissaoloa kuukautta kohti. Näyttääkin siltä, että poissaoloihin rajoittuneet masennuksen aiheuttamat kustannukset ovat aliarvioita. Pelkästään masennuksen aiheuttama työn tuottavuuden lasku näyttää olevan suurempaa kuin sen hoitokustannukset.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Masennuksen ylläpitohoito puolittaa sen aiheuttaman rasituksen

Kaikista ei-fataaleista sairauksista masennus aiheuttaa kehittyneissä maissa väestön tasolla eniten haittaa ja rasitusta jokapäiväiseen elämään. Masennuksen hoito on viime aikoina huomattavasti kehittynyt, mutta on vielä kaukana optimaalisesta. Australialaiset tutkijat vertasivat nykyisen ja optimaalisen hoitokäytännön välisiä eroja masennuksen aiheuttaman rasituksen lievittämisessä. Yksittäisen masennusjakson nykymuotoinen hoito vähensi masennuksen aiheuttamaa rasitusta 9 %. Optimaalinen masennusjakson lääkehoito olisi vähentänyt tätä rasitusta 24 % ja käyttäytymisterapiahoito 28 %. Masennusjakson hoitoa seuranneen viiden vuoden aikana nykyisenmallinen masennusjaksojen hoitokäytäntö vähentäisi sen aiheuttamaa rasitusta 13%, mutta ylläpitolääkehoito peräti 50 % ja ylläpitona annettu kognitiivinen psykoterapia 52 %, vaikka vain noin 60 % potilaista pysyisi hoidon piirissä.

Raimo Kr Salokangas

Terveydeksi! Kysy alkoholinkäytöstä

Terveydeksi! Kysy alkoholinkäytöstä on esite, joka on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille työkaluksi alkoholinkäytön puheeksiottoon. Esitteen on tuottanut alkoholiohjelma. Talentia, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Kätilöliitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Suomen Lääkäriliitto, Suomen sairaanhoitajaliitto, Suomen terveydenhoitajaliitto sekä Tehy ovat olleet alkoholiohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestökumppaneina mukana laatimassa esitettä.

Lyhyesti: Uutta toivoa silmänpohjan rappeumaan

Verkkokalvon keskeisen osan ikärappeuma on tavallisin näkövammaisuuden syy Suomessa. Näyttö laserhoidon tehosta ikään liittyvässä makuladegeneraatiossa on ristiriitaista. Pegaptanibilla, antivaskulaarisella endoteelin kasvutekijähoidolla tehtiin satunnaistettu kaksoissokkoutettu koe 1186 potilaalle, jotka kärsivät neovaskularisaatiota aiheuttavasta makuladegenaraation alamuodosta. Potilaille annettiin pegaptanibia (0,3 mg, 1 mg tai 3 mg) i.v. joka 6. viikko 48 viikon ajan ja seurattiin heidän näöntarkkuuttaan. Aktiivihoitoa saaneilla, riippumatta lääkeannoksesta, näkö säilyi jo 6. viikosta eteenpäin paremmin kuin lumeryhmällä. Lumeryhmässä 22 %:lle kehittyi vaikea-asteinen näönmenetys seuranta-aikana, kun vastaava osuus hoitoryhmässä oli 10%.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Lääkitys ramadan-paaston aikana

Kuukauden pituisen ramadan-paaston aikana henkilön on oltava syömättä ja juomatta päivän nousun ja laskun välisenä aikana, eikä hän saa ottaa suun kautta lääkkeitä. Islamin sääntöjen mukaan sairaat henkilöt voivat ottaa lääkkeensä myös päivällä. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että potilaat muuttavat omin päin lääkkeen ottoaikaa ja annostusta ramadanin aikana. Tämä saattaa muuttaa lääkityksen tehoa, erityisesti jos lääkkeellä on lyhyt terapeuttinen vaikutusaika. Myös Suomessa ramadania viettää merkittävä määrä ihmisiä. Kesään osuvan ramadanin aikana päivän nousun ja laskun välillä voi olla vain muutama hetki. Tällöin hoitavan lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan olisi syytä kiinnittää asiaan huomiota.

Aulikki Nissinen

Toimenpiderekisterien julkisuudella on pimeät puolensa

Suomessa julkaistaan yhä enemmän sairaalakohtaisia tilastoja potilasvahinkovalituksista ja tulevaisuudessa mahdollisesti jopa yksittäisten toimenpiteiden onnistumisesta. Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltiossa ollaan tällä muodikkaalla läpinäkyvyyden tiellä jo paljon pitemmällä. Siellä on julkaistu jo vuodesta 1994 lähtien osavaltion jokaisen interventiokardiologin toimenpiteisiin liittyvät kuolleisuustilastot, jotta potilaat ja heitä hoitavat lääkärit voisivat paremmin valita intervention tekijän.

Juhani Airaksinen

Kannattaako uroteelikarsinooman metastaasien kirurginen hoito

Vaikka metastasoituneen uroteelin karsinooman alkuvaiheen tulokset herättävät toiveita, on alkumenestys yleensä ohimenevä ja useimmilla potilaalla tauti etenee. Tavanmukaista laajemmalla kirurgisella hoidolla on osoitettu voitavan parantaa paikallisesti levinneiden ja imusolmukepositiivisten tuumorien hoidon tuloksia. Epäselvää on kuitenkin, voitaisiinko potilaan ennustetta parantaa poistamalla myös taudin yksittäiset etäpesäkkeet.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030