Lyhyesti: Miesten ja naisten itsemurhan riskitekijät ovat erilaisia

Yli 21 000 itsemurhaa käsittävässä tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa todettiin, kuten monessa aiemmassakin, että psykiatrinen sairaalahoito oli voimakkain itsemurhan riskitekijä. Miesten riskitekijöissä painottuivat naimattomuus, työttömyys ja alhaiset tulot. Naisilla keskimääräistä yleisempiä riskitekijöitä olivat oma psykiatrinen häiriö, kaupungissa asuminen ja perheenjäsenien itsemurhat. Alhaista riskiä miehillä ennakoi kaupungissa asuminen ja naisilla alaikäisen lapsen olemassaolo. Näyttääkin siltä, että naisten itsemurhariski on voimakkaammin sidoksissa psyykkiseen sairastamiseen ja että lapsen olemassaolo voi korvata perheen itsemurhalta suojaavan vaikutuksen. Miehillä yksin jääminen ja työhön liittyvät vaikeudet muodostuvat henkeä uhkaaviksi.

Raimo Kr Salokangas

Valtimoperäisten aivoiskemioiden riski lapsilla

Iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden vuosittainen ilmaantuvuus on lapsilla ainakin 7/100 000. Kahdella kolmesta aivoverenkiertohäiriöt johtavat usein elinikäiseen sairastavuuteen ja 10-25 %:lla ne uusiutuvat. Lasten iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä selvitettiin 212 potilaan aineistossa. Lasten mediaani-ikä oli 5 vuotta ja poikia heistä oli 54 %. Analyysejä varten muodostettiin kaksi ryhmää. Toisessa ryhmässä oli 97 lasta, joilla oli jokin aivoverenkiertohäiriön riskitekijänä pidettävä aikaisempi diagnoosi, ja toisessa ryhmässä oli 115 aiemmin tervettä lasta. Nämä kaksi ryhmää eivät eronneet kliinisten piirteiden osalta toisistaan muuten, mutta aiemmin terveiden ryhmässä äskettäinen pään tai kaulan alueen trauma oli tavallisempi ja heillä oli ollut useammin varicella zoster -infektio. Aivovaltimoiden angiografiassa havaittiin poikkeavuuksia 79 %:lla lapsista. Tavallisimpia olivat erilaiset sisemmän kaulavaltimon tai keskimmäisen aivovaltimon tukokset tai kaventumat. Moyamoya-tauti diagnosoitiin 26 lapsella ja valtimodissekaatio 14 lapsella. Aivovaltimopoikkeavuuksien ja koholla olevan verenpaineen välillä todettiin merkitsevä yhteys. Aikaisemmin terveiden ryhmässä havaittiin sydämen poikkeavuuksia vain kahdeksalla ja samoin perinnölliset hyytymishäiriöt olivat harvinaisia. Anemia todettiin 40 %:lla lapsista ja 21 %:lla oli korkea plasman homokysteiinipitoisuus tai he olivat homotsygootteja metyleenitetrahydrofolaattireduktaasin lämpölabiilin variantin suhteen.

Kari Majamaa

ACE:n estäjä + spironolaktoni = hengenvaarallinen hyperkalemia

Itse asiassa otsikon väittämä on vanhastaan tuttu, mutta saksalaistutkijat ovat koonneet 44 potilaan sarjan, joka kuvaa riskiä erityisen hyvin.

Robert Paul

Voiko tupakoitsijan keuhkosyöpää seuloa TT-tutkimuksella?

Keuhkosyövän ennuste on huono. Suurin osa kasvaimista todetaan vaiheessa, jossa parantavaa hoitoa ei enää ole tarjolla. Taudin varhaisdiagnostiikka voisi parantaa potilaiden selviämismahdollisuuksia. Yskösnäytteet tai keuhkojen röntgenkuva eivät paljasta tautia riittävän tehokkaasti.

Sirkku Jyrkkiö

Mania kuriin aminohappodieetillä

Eläinkokeissa on havaittu, että tyrosiinin ja fenyylialaniinin puuttuminen dieetistä johtaa aivojen vähentyneeseen katekolamiinisynteesiin ja heikentää amfetamiinin aikaansaamaa dopamiinin vapautumista. Myös ihmisillä tyrosiinitön dieetti johtaa metamfetamiinin aiheuttaman subjektiivisen ja objektiivisen vaikutuksen heikkenemiseen. Amfetamiinin avulla aiheutettua dopamiinin vapautumista onkin pidetty kliinisen manian kokeellisena mallina. Tätä ajattelua seuraten tutkijat pyrkivät selvittämään, voisiko sopivalla aminohappodieetillä hillitä akuutin manian oireilua. Koeryhmän potilaat saivat viikon ajan 60 g:n aminohapposekoituksena leusiinia, isoleusiinia ja valiinia, joiden tiedetään kilpailevan tyrosiinin ja fenylalaniinin kanssa pääsystä aivoihin. Lumelääkettä saaneisiin verrattuna koeryhmän potilaiden maniaoireet vähenivät merkitsevästi enemmän jo 6 tunnin kuluttua. Protokollan mukaisen hoidon saaneilla positiivinen vaikutus säilyi koko viikon ajan.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Salmeteroli ei lisää sydänriskiä keuhkoahtaumataudissa

Keuhkoahtaumatautiin (COPD) liittyy usein erilaisia sydänongelmia; osa näistä johtuu sairauden pitkälle edenneeseen vaiheeseen liittyvään cor pulmonaleen. Toisaalta pitkävaikutteisten sympatomimeettien on tiedetty herkistävän erilaisille rytmihäiriöille. Nyt asiaa selvitettiin salmeterolin osalta 17 eri kaksoissokon ja lumekontrolloidun tutkimuksen datan yhteisanalyysillä. Käytössä oli salmeterolia 50 myyg x 2 / päivä ja aktiivia lääkettä sai 1 410 potilasta ja lumehoitoa 1 443; hoitoajan mediaani oli 24 viikkoa. Aktiivi hoito ei lisännyt sydäntapahtumien riskiä. Myöskään alaryhmäanalyysit ikäprofiilien, antiarytmisten lääkkeiden käytön tms. suhteen eivät antaneet eroja ryhmien välille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Klomipramiini on tehokas serotoniinilääke

Serotoniinitrasporttereita pidetään mielialalääkkeiden keskeisinä vaikutuskohteina, mutta kuinka tehokkaasti lääkkeet näihin transporttereihin tarttuvat? PET-tutkimuksessa verrattiin perinteisen klomipramiinin ja fluvoksamiinin kykyä valloittaa serotoniinitrasporttereita talamuksessa. Klomipramiini osoittautui erittäin tehokkaaksi valloittamalla jo 10 mg:n kerta-annoksella noin 80 % trasporttereista, kun fluvoksamiinia tarvittiin 50 mg. Pitkäaikaisessa käytössä kliiniset annokset klomipramiinia ja fluvoksamiinia valtasivat keskimäärin 80 % trasporttereista eikä annoksen nosto paljoakaan parantanut tulosta. Merkille pantavaa kuitenkin on, että depression hoidossa selvästi alle suositusten olevalla 20 mg:n klomipramiiniannoksella päästiin samanlaiseen salpauksen tasoon.

Raimo K.R. Salokangas

Väsymys ja sen yhteys kouluruokailuun ja nukkumistottumuksiin peruskoulun kuudesluokkalaisilla

- Oppilaiden väsymys on kasvava ongelma kouluissamme. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskisuuren kaupungin kuudesluokkalaisten (n = 199) väsymyksen yleisyyttä ja ajankohtaa, kouluruoan syömisen tai syömättä jättämisen yhteyttä väsymykseen sekä oppilaiden nukkumistottumuksia.

Virva Pere, Elina Riihiviita, Soili Keskinen

Löytyykö traumapotilaalle oikea diagnoosi? - sadan tapaturmaisesti kuolleen potilaan ruumiinavauslöydösten ja kliinisten diagnoosien vertailu

- Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen antia voidaan hyödyntää rikosoikeudessa, vakuutus- ym. korvausten perusteista päätettäessä sekä palveltaessa omaisten tiedontarvetta. Ruumiinavauksen löydöksistä on hyötyä myös suoritettaessa hoidon laadunvalvontaa ja tutkimustoimintaa.

Katri Jalovaara - Kari Karkola - Veli Turunen - Heikki Kröger

Sydämen kaikututkimus - yleislääkärin stetoskooppi?

Stetoskoopin käytöllä diagnostisena apuvälineenä on pitkät perinteet. Sydänsairauksien diagnostiikassa sitä tukemaan tuli EKG noin 100 vuotta sitten, samoihin aikoihin kuin rintakehän röntgentutkimuskin. Sittemmin aloitettiin varjoainekuvaukset. Sydämen kaikututkimus on ollut käytössämme jo yli 30 vuotta. Ajan mittaan on opittu kuvaamaan ja mittaamaan veren virtauksia sydänlokeroissa ja suonissa. Diagnostisten apuvälineiden käytön myötä ymmärrys fysiologiasta ja sairauksien aiheuttamista muutoksista on lisääntynyt suuresti. Sairauksien hoitokäytäntöihin tällä kehityksellä on ollut erittäin merkittävä vaikutus. Kirjoituksessa kuvataan lyhyesti stetoskoopin historiaa ja käyttöä sekä laajemmin sydämen kaikututkimuksen historiaa ja mahdollisuuksia. Sydämen kaikututkimusten järjestämistä avohoidossa pohditaan myös.

Vesa Järvinen

Myeloomapotilas terveyskeskuksessa

Multippeli myelooma on syöpäsairaus, jonka tukihoidot ovat viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti monipuolistuneet. Kantasolusiirron mahdollisuus on parantanut ennustetta joidenkin potilaiden osalta, mutta korkeahkon iän takia iso osa potilaista jää edelleenkin perinteisen solunsalpaajahoidon tai oireenmukaisen hoidon piiriin. Erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvaessa terveyskeskusten apua tarvitaan erityisesti tukihoitojen ja oireenmukaisen hoidon toteuttamisessa.

Outi Laine

Lapsi ja vajaakykyinen potilaana

Kiiretilanteita lukuun ottamatta potilaan hoitoon vaaditaan aina hoitosuostumus. Potilaslakia muutettiin vuonna 1999 siten, että myös vajaakykyisten aikuisten hoitoon tarvitaan suostumuksen antaja. Lääkäri ei voi koskaan toimia omin päin. Silloin, kun suostumuksen antajia on useita ja heidän näkemyksensä eroavat toisistaan, olisi valittava potilaan hoitotahtoa tai henkilökohtaista etua parhaiten vastaava vaihtoehto. Alaikäisten hoidossa lääkärillä ei kuitenkaan ole valintaoikeutta, vaan huoltajien olisi päästävä yhteisymmärrykseen. Vaikeita tilanteita voi syntyä, jos lääkäri katsoo suostumuksen antajan jättävän huomioimatta potilaan aikaisemmin ilmaiseman tahdon. Hankalissa tapauksissa voidaan aikuispotilaalle määrätä edunvalvoja, joka voi puolueettomasti tulkita potilaan hoitotahtoa. Lapsi voidaan tarvittaessa ottaa huostaan tai hänelle voidaan määrätä oheishuoltaja hoidon takaamiseksi.

Markku Helin

Päivystyksen ylläpidon kustannukset yliopistosairaaloissa

Päivystysvalmiustyöryhmän loppuraportissa määriteltiin maassamme aikaisemmin sopimatta olleet käsitteet päivystys, päivystystoimenpide ja päivystyspotilas sekä esiteltiin kustannuksien laskenta. Yliopistollisten sairaaloiden avohoidon laskutuksesta kohdistui päivystystoimintaan vuonna 2002 somaattisilla erikoisaloilla noin 22 % ja psykiatrian erikoisaloilla noin 10 % avohoidon koko laskutuksesta. Vuodeosastohoidosta päivystyksenä saapuneiden potilaiden osuus oli noin 50 % koko vuodeosastolaskutuksesta sekä psykiatriassa että somaattisilla erikoisaloilla. Kaikkiaan 40 % yliopistollisten sairaaloiden laskutuksesta kohdistuu päivystystoimintaan. Päivystysvelvoitteita lisäävät myös useat yliopistosairaaloiden erityistehtävät, kuten keskitetty erityistason hoito, sekä opetus-, tutkimus- ja koulutusvelvoitteet.

Anne Karikumpu - Anneli Ermes - Matti O. Halinen - Jaakko Herrala, Juhani Jokinen - Pekka Kaisto - Risto Laalo - Seppo Nieminen, Juhani Valkama - Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Vakava masennusjakso nuorilla ja nuorilla aikuisilla

12.09.2003 Helsingin yliopisto

Linnea Haarasilta

Lääkeinteraktioiden ja maksan vajaatoiminnan vaikutus ropivakaiinin farmakokinetiikkaan

12.9.2003 Helsingin yliopisto

Mika Jokinen

Vaihdevuosi-ikäisten naisten luun menetyksen riski- ja suojatekijät sekä niiden yhteisvaikutukset

13.9.2003 Kuopion yliopisto

Joonas Sirola

Lyhyesti: Lisääkö diabetes idiopaattisen keuhkofibroosin riskiä?

Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) on harvinainen, hankalasti hoidettava ja usein fataalikin sairaus. Japanilaiset tutkivat, lisäävätkö diabetes tai muut elämäntapaan liittyvät tekijät tähän keuhko-ongelmaan sairastumisen riskiä. Kohteena oli 65 peräkkäistä IPF-potilasta ja heille valitut 184 verrokkia. Osoittautui, että tupakointi oli monimuuttujamallissa tärkein IPF-riskiä selittävä esitietoihin liittyvä tekijä (OR 5,40), mutta hyvänä kakkosena tulikin diabetes (OR 4,06). IPF:n osalta ei löydetty selittäviä, nimenomaan diabeetikoille ominaisia piirteitä. Miksi näin? Lisäävätkö hyperglykemia tai tästä aiheutuvat päätetuotteet alveolaarisen vaurion etenemistä?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lamotrigiini kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa

Lamotrigiinin on osoitettu olevan tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön depression ja nopeasyklisen häiriön hoidossa. Lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin lamotrigiinin, litiumin ja lumeen vaikutusta maanisten tai hypomaanisten kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivien potilaiden hoidossa. Molemmat olivat lumetta tehokkaampia: lamotrigiini pidensi tehokkaammin ensimmäisen depressioepisodin puhkeamista, kun taas litium pidensi uuden mania-, hypomania- tai sekamuotoisen episodin puhkeamista. Tutkijat toteavatkin, että lamotrigiini on tehokas ja turvallinen lääke kaksisuuntaisen mielialahäiriön ylläpitohoidossa varsinkin masennuksen profylaksiassa.

Raimo Kr Salokangas

Morfiinista apua hengenahdistuksen hoidossa

Hengenahdistuksen hoito on vaikeaa, ellei oireen syytä saada hallintaan. Spesifistä dyspnean hoitoa onkin tutkittu oireen yleisyyteen nähden niukasti; esim. keuhkoahtaumapotilaiden terapiassa on keskitytty pikemminkin keuhkoputkia avaavien lääkkeiden kehittelyyn ja annostusten tutkimiseen.

Hannu Puolijoki

Bakteerivaginoosi lisää ennenaikaisia synnytyksiä

Bakteerivaginoosi on yleinen vaginan infektio, joka johtuu anaerobisten bakteerien, erityisesti Gardnerella vaginaliksen, liikakasvusta. Samea, vanhan suolakalan hajuinen valkovuoto on tilanteen tunnusmerkki puolella naisista. Papassa voi näkyä bakteerivaipan peittämiä epiteelisoluja, ns. clue-soluja. Bakteerivaginoosin ja ennenaikaisen synnytyksen yhteyttä tutkittiin meta-analyysissa, jossa oli mukana 18 julkaistua tutkimusta ja yli 20 000 naista. Ennen 37. raskausviikon loppua tapahtuvan synnytyksen riski kohosi 2,19-kertaiseksi, mikäli bakteerivaginoosi todettiin raskauden aikana. Mikäli vaginoosi todettiin ennen 16. raskausviikkoa, riski kohosi peräti 7,55-kertaiseksi, samoin spontaanin keskenmenon riski 9,91-kertaiseksi vaginoosia sairastamattomiin naisiin verrattuna. Tutkimus vahvisti käsitystä raskauden aikaisen vaginoosin merkityksestä. Tosin vielä on epäselvyyttä siitä, onko vaginoosi yksittäinen riskitekijä, ja mikä merkitys sen seulonnalla tai hoidolla on raskauden onnistumiselle. Vaginoosi lienee kuitenkin syytä hoitaa jo senkin takia, että siihen liittyy kiusallisia oireita.

Pertti Kirkinen