Estrogeeni ei auta Alzheimerin taudissa

Postmenopausaalin estrogeenihoidon hyödyllisten verenkierto- ja luustovaikutusten ohella on viime vuosina tuotu esille sen suosiollisia vaikutuksia hermoston toimintaan, erityisesti muistiin. Tämän myötä on neuropatologisten tutkimusten, eläinkokeiden ja ihmistutkimustenkin perusteella otaksuttu, että estrogeenista voisi olla hyötyä Alzheimerin taudin hoidossa ja ehkäisyssä. Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus, jossa vuoden kestäneen estrogeenihoidon vaikutusta tutkittiin yli 60-vuotiailla lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla naisilla, osoitti kuitenkin kiistatta, ettei tästä hoidosta ole apua näille potilaille. Useilla, kansainvälisessä käytössä olevilla sairauden seurantamittareilla arvioitu potilaan tilan muutos oli vuoden kuluttua hoitoryhmissä sama tai huonompi kuin lumelääkkeellä hoidetuilla.

Pertti Kirkinen

Genomitutkimuksen hedelmiä rokotekehittelyssä

Monen mikrobin genomin rakenne on jo selvitetty. Tiedon hyödyntäminen sen sijaan vie oman aikansa. Ei kuitenkaan aina, sillä Science-lehden äskettäisessä numerossa julkaistiin B-meningokokin genomisekvenssi ja myöskin artikkeli sen pohjalta kehitetyistä rokote-ehdokkaista.

Heikki Arvilommi

Onko sikaloiden siisteyden parantamisesta hyötyä työntekijöille?

Työn sikaloissa tiedetään aiheuttavan monia ongelmia hajuhaitoista astmaoireisiin; selvää yhteyttä on todettu mm. kroonisen bronkiitin ja bronkiaalisen hyperreaktiviteetin esiintymiseen. Ongelman taustalla ovat lukuisat mikro-organismit sekä kaasut, kuten ammoniakki ja rikkidioksidi.

Hannu Puolijoki

Lasten diabetes lisääntyy Suomessa - yhä nuoremmat sairastuvat

Jo vuosikymmenien ajan lasten diabeteksen ilmaantuvuus Suomessa on ollut suurempi kuin missään muualla maailmassa. Ilmaantuvuus on kasvanut noin 3 % vuodessa ainakin 1960-luvun puolivälistä lähtien, ja 1990-luvun loppupuolella kasvu on ollut vieläkin nopeampaa, yli 5 % vuodessa. Aiemmin lapset sairastuivat diabetekseen yleisimmin 10-14-vuotiaina, mutta nykyään kaikilla yli 5-vuotiailla riski on suunnilleen yhtä suuri. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut alle 5-vuotiaiden sairastumisriskissä: se on saavuttanut lähes saman tason kuin vanhemmilla lapsilla.

Marjatta Karvonen, Jaakko Tuomilehto

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät premalignit tilat

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät mm. krooniset tulehdukset, adenomatoottiset muutokset ja polypoosit. Eräät premalignit limakalvomuutokset ovat todettavissa vain histologisin tai molekyylibiologisin menetelmin. Premalignien muutosten havaitseminen antaa mahdollisuuden kohdennettuun endoskooppiseen seurantaan, jossa malignisoituminen voidaan havaita varhain. Tämä parantaa myös hoidon tuloksia ja ennustetta.

Hannu Paimela

Syömishäiriöpotilaan psykiatrinen tutkimus

Syömishäiriöpotilaan huolellinen psykiatrinen tutkimus on tärkeä mutta usein vaikea, koska häiriöön liittyy ongelmien kieltämistä, häpeilyä ja vääristynyt käsitys omasta ruumiista. Tutkimuksessa selvitetään häiriön luonne, siihen liittyvät terveydelliset riskit ja häiriön vaikutus persoonallisuuteen ja yleiseen toimintakykyyn. Nuoresta potilaasta arvioidaan myös vaikutus käynnissä olevaan kehitykseen. Onnistuessaan tutkimus lievittää potilaan ja omaisten ahdistusta ja on alku hoitoon motivoitumiseen ja sitoutumiseen.

Eila Laukkanen

Sisäilmaongelmat kotikäyntien valossa

Kodin sisäilman ärsykkeillä on keskeinen merkitys allergistyyppisten oireiden aiheuttajina. Potilastyötä tekevät lääkärit eivät yleensä joudu työssään perehtymään kotien sisäilmaongelmiin samassa laajuudessa kuin työterveyslääkärit työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Lääkärin tai muun terveydenhoitoalan henkilön tekemästä työpaikkaselvitykseen verrattavasta kotikäynnistä voi kuitenkin olla pulmatilanteissa ratkaisevasti apua. Potilaiden asumisolosuhteisiin tutustuminen avaa monesti lääkärin silmät.

Marjatta Malmberg, Helena Mussalo-Rauhamaa, Soili Mäkinen-Kiljunen, Henrik Malmberg, Tari Haahtela

Hyödyttävätkö preoperatiiviset laboratoriotutkimukset leikkausvuotoriskin arvioinnissa? Onnistunut näyttöpohjaisen tiedon haku oppilastyönä

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden oppimisohjelmaan kuuluu ongelmaratkaisuharjoitus, jossa opiskelijat etsivät vastausta tietokantahakujen avulla. Tässä esitetyn työn perusteella nousee esille se, että opiskelijat omaksuvat lyhyen opastuksen jälkeen hakumetodit ja osaavat hyödyntää niitä opiskelussaan. Taitoa tullaan todennäköisesti käyttämään myös työelämässä. Katsauksessa esille tulevat tutkimustulokset edellyttävät harkintaa ja kenties muutoksia preoperatiivisten rutiinitutkimusten käytössä.

Miia Virta, Juhani Vilpo

Oikaisu artikkeliin: Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Numerossa 12/2000 julkaistussa Juha Välimäen artikkelissa Suntti-implantti ­ tehokas hoito uveiittiglaukoomaan oli ensimmäisessä virkkeessä kroonisen uveiitin esiintyvyydestä virheellinen luku: oikea luku on 7­10/100 000/v. Lisäksi kuvion 1 hoitokaaviossa oli yksi Ei-sana väärässä kohdassa, joten julkaisemme kaavion tässä uudelleen.

Juha Välimäki

Johtava lääkäri Martti Nissilä: EVO-rahat olivat Heinolan reumasairaalalle tunnustus vuosikausien tutkimustyöstä

Tänä vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa EVO-rahoja tutkimustyöhön myös yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. Reumasäätiön sairaala Heinolassa oli yksi saajista. Tarkoitus on jatkaa tutkimusperinnettä ja pitkiä projekteja. Yksi kiinnostava uusi hanke on huippukylmähoidon tutkimus.

Ulla Järvi

Huippukylmähoitoa tutkitaan tieteellisesti

Yksi Heinolan sairaalan EVO-varoin rahoitettavista tutkimushankkeista on huippukylmähoidon (-110 C) vaikuttavuuden tutkiminen reumasairauksien kuntoutuksessa.

Ulla Järvi

Osastonylilääkäri Markku Kauppi: Heinolassa korostuvat pienen sairaalan edut

Reumatologian ja sisätautien erikoislääkäri, dosentti Markku Kauppi tuli Heinolaan talvella 1992. Sairaala oli tuttu, koska Kauppi oli suorittanut siellä erikoistumisjaksoaan. Kotikaupunki Oulu kuitenkin kutsui työuran alkuvuosiksi, mutta muuttoaan Heinolaan Kauppi ei ole katunut.

Ulla Järvi

Tules-vuosikymmen käynnistyy Suomessa: Tavoitteena lisätä ihmisten tietoutta ja lääkärien ammattitaitoa

Vain joka kymmenes suomalainen tietää, mitä tarkoittaa lyhenne Tules. Tuki- ja liikuntaelinten oireista on kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa kärsinyt puolet suomalaisista aikuisista.

Ulla Järvi

Tilkkutäkin tilalle toivotaan kokonaan uudistettua lääkekorvaus-järjestelmää

Ei ainakaan enää uusia korvausluokkia, listoja, omavastuita, eikä myöskään poikkeussääntöjä. Näin tiivistyvät terveyskeskuslääkärin terveiset lääkekorvausjärjestelmän uudistamistarvetta pohtimaan ryhtyvälle työryhmälle. Tähän saakka lääkekorvausjärjestelmää on uudistettu ja ajantasaistettu kuin tilkkutäkkiä. Olisiko nyt aika uudistaa koko järjestelmä? Ainakin sitä voitaisiin pelkistää, nykyistä järjestelmää pidetään erittäin monimutkaisena.

Suvi Sariola

Aikuispsykiatriseen avohoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden kartoitus vuosina 1986 ja 1997 Jämsän seudulla Psykiatrisen avohoidon muutoksia 80-luvulta 90-luvulle

Jokilaakson mielenterveyskeskuksessa kartoitettiin Jämsän seudulla vuosina 1986 ja 1997 aikuispsykiatriseen avohoitoon hakeutuneet uudet asiakkaat. Kartoitusten asiakasprofiileja vertailtiin keskenään. Hoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden määrä yli kaksinkertaistui samaan aikaan kuin myös hoitohenkilökuntaresurssit kaksinkertaistuivat. Diagnostisen arvioinnin mukaan mieliala- ja ahdistushäiriöiden määrä yhteensä nelinkertaistui. Samalla vertailtiin vuositilastojen sairaala- ja avohoitojen määriä ja kustannuksia ja hoidon vaikuttavuutta työkyvyttömyyseläkkeitten valossa.

Timo Valtakoski, Arja Valtakoski

Oikaisu artikkeliin: Lastenpsykiatrian korvamerkityt rahat jaettiin

Suomen Lääkärilehden numerossa 13/2000 sivulla 1493 julkaistussa taulukossa Valtionavut sairaanhoitopiireittäin oli virhe. Taulukko liittyi kirjoitukseen lastenpsykiatrian korvamerkityistä rahoista. Taulukossa olivat sanat ²lasten lukumäärän perusteella² siirtyneet väärän sarakkeen alle. Oikeassa muodossaan taulukossa esitetään valtionavustuksen laskennallinen osuus lasten lukumäärän perusteella, kunkin sairaanhoitopiirin hakema rahamäärä, päätöksen mukainen valtionavustus sekä päätöksen ja hakemuksen erotus. Julkaisemme ohessa taulukon oikeassa muodossaan.

Suvi Sariola

Potilaiden kokemuksia videokonsultaatiosta käyttöönottovaiheessa

Videoneuvottelujärjestelmän välityksellä järjestetty konsultaatio terveyskeskuksesta keskussairaalan erikoislääkärille sai potilailta myönteisen vastaanoton. Tosin yli puolet potilaista valitti, että konsultaatioon osallistuvia ei esitelty. Uuden tekniikan käyttö on sekä potilaille että henkilökunnalle uutta ja se vie alussa huomion. Potilaiden mielestä videoneuvottelutekniikka oli kuitenkin toimivaa. Ajan säästö ja vähenevä matkustaminen olivat tärkeimpiä etuja.

Heli Kirvesoja, Anu Oikarinen, Ulla Hiltunen, Seppo Väyrynen

Fysioterapiataksa ja määräyslomake uudistuvat

Fysioterapian korvaamista koskeva uusi taksapäätös tulee voimaan 1.6.2000 alkaen. Samalla tulee käyttöön uusi fysioterapian tutkimus- ja hoitomääräyslomake. Tärkeimmät uudistukset koskevat hoitokohteen määrittelyä ja ICD-10-koodin käyttöä, lisäksi tavallisimpia toimenpiteitä on yhdistetty hoitokokonaisuudeksi.

Tiina Telakivi

Arviointi uudessa erikoislääkärikoulutuksessa

Suomalaista erikoislääkärikoulutusta on pidetty kansainvälisesti katsottuna laadultaan hyvänä ja monipuolisena. Kuitenkin eurooppalaisittain suppeiden erikoisalojen koulutus ns. reunakoulutuksineen on ollut kestoltaan pitkä ja tarvetta koulutusohjelmien tehostamiseen on ollut. Erikoislääkärikoulutus on ollut käytäntöpainotteista ja useimmilla erikoisaloilla toteutettu toimimalla koulutusviroissa keskus- ja yliopistosairaaloissa. Kiireisen käytännön työn rinnalla ovat koulutuksen tavoitteet saattaneet jäädä erikoistuvalle lääkärille ja myös kouluttajalle epäselviksi.

Jussi Merenmies, Juha Pekka Turunen, Pertti Kekki

Jehovan todistajien terveyskäsitys

Suomessa on 20 000 ja maailmassa kuusi miljoonaa Jehovan todistajaa 235 maassa. Kristillisenä Raamattuun uskonkäsityksensä perustavana uskontona meidän terveyskäsityksemme on raamatullinen ja luonnonmukainen. Uskomme Jumalan luoneen ihmiselämän ja sille edellytykset tekemällä sopivan elinympäristön, luonnon ja sopivan ravinnon sekä antamalla elämäntapamallin.

Veikko Leinonen