Memantiini ei lievitä frontotemporaalidementian oireita

Memantiini on hyväksytty kohtalaisen ja vaikean Alzheimerin taudin lääkehoidoksi, ja sen on arveltu olevan hyödyksi muissakin muistisairauksissa, kuten Parkinsonin taudin dementiassa, verisuoniperäisessä ja sekatyyppin dementioissa. NMDA-reseptorien aktivoituminen, johon memantiinin estovaikutus kohdistuu, on useiden dementioiden perusmekanismi. Memantiini ei kuitenkaan lievittänyt frontotemporaalisen dementian oireita toistaiseksi laajimmassa satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa.

Päivi Hartikainen

Amerikkalaiset listasivat turhia tutkimuksia

Lääketieteellisten hoitosuositusten tärkeimpiä tehtäviä on turhien ja tehottomien hoitojen ja tutkimusten rajoittaminen kaupallistuvassa sairaanhoidossa. Choosingwisely on uusi nettisivusto, jolle arvostetut lääketieteelliset yhdistykset ovat keränneet lyhyitä suosituksiaan sekä lääkäreille että potilaille. Tämän vuoden teemana ovat oireettomien henkilöiden turhat tutkimukset. Seuraavassa on esimerkkejä sydän- ja verisuonitauteja koskevista ohjeista:

Juhani Airaksinen

Lapsuuden käytösongelmat voivat ennakoida nuorena vanhemmaksi tulemista

Tutkimusaineistoon kuului noin 6 000 vuonna 1981 syntynyttä henkilöä, jotka olivat osallistuneet kahdeksanvuotiaina vuonna 1989 valtakunnalliseen LAPSET-tutkimukseen. Tuolloin tietoa kerättiin lapsilta itseltään, heidän vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Nämä tiedot yhdistettiin myöhemmin rekistereistä kerättyihin tietoihin, jotka koskivat vanhemmaksi tulemista ja raskaudenkeskeytyksiä.

Venla Lehti

MHC-geenialue näyttää liittyvän toistuvasti sydänkohtauksiin

Sydänkohtauksen tunnetuimpia riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, tupakointi, diabetes, miessukupuoli, korkea ikä ja sukulaisilla olleet sepelvaltimotautikohtaukset. Riskitekijöiden lisäksi geenien tiedetään aiheuttavan osan sydänkohtauksista. Väitöskirjassa tarkasteltiin MHC-geenejä, niiden analysointia ja niiden roolia sydänkohtauksissa. MHC-geenit ovat joukko geenejä kromosomissa 6, jotka liittyvät mm. tulehdusvasteeseen.

Riitta Paakkanen

Korvaako embolisaatio lihavuuskirurgian?

Sairaalloinen lihavuus on kaikkialla kasvava ongelma, ja sitä hoidetaan yhä useammin lihavuuskirurgian (bariatrinen kirurgia) menetelmin. Tyypillisimpiä leikkauksia ovat osittainen mahalaukun resektio ja kiristystoimenpiteet. Leikkaushoitoon liittyy selviä komplikaatioriskejä, ja toimenpide on peruuttamaton. Konservatiivisemmista hoitovaihtoehdoista lääkehoidolla saadut hoitotulokset eivät kuitenkaan vastaa leikkauksen tuloksia. Koe-eläinmallissa esiteltiin uusi, vähän kajoava hoitovaihtoehto.

Roberto Blanco Sequeiros

Totuuden etsintää eturauhassyövän seulonnasta

Eturauhassyövän ehkäisy, diagnosointi ja hoito ovat edelleen kiistanalaisia. Paikallisen eturauhassyövän hoitovalinta on lopulta potilaan ja lääkärin parhaaksi katsoma kompromissi hyötyjä ja haittoja punniten. Tosiasia kuitenkin on, että huolimatta seurantaan päätyneen hoitovalinnan erinomaisista tuloksista brittiläisistä vähäisen riskin eturauhassyöpäpotilaista 60 % ja yhdysvaltalaisista 70-90 % hoidetaan viipymättä. Aktiivisesta seurannasta saatujen kokemusten perusteella taudin metastasointiriski 2-8 vuoden kuluttua on alle 1 %.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030