Lääkärilehti

Gynekologisen laparoskopian komplikaatiot

Tärkein tieto Laparoskopia on syrjäyttänyt monia aiempia avoleikkauksia. Vakavia komplikaatioita esiintyy 0,3 %:ssa gynekologisista laparoskopioista. Koulutuksella ja neuvonnalla vakavat komplikaatiot ovat vähentyneet samalla tasolle kuin abdominaalisissa ja vaginaalisissa leikkauksissa. Laparoskooppisissa kohdunpoistoissa virtsatievauriot ovat yleisempiä, jos toimenpiteen suorittaja on kokematon. Jos potilaan toipuminen ei etene oletetusti, on aina epäiltävä komplikaatiota ja potilas on tutkittava sen varalta.

Päivi Härkki

Lehti 5: Katsausartikkeli 5/2006 Kommentteja

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja lääkehoito

Tärkein tieto Kroonisen haimatulehduksen tavallisin syy (60-70 %) on pitkäaikainen alkoholin käyttö. Haiman vajaatoiminta ilmaantuu taudin myöhäisemmässä vaiheessa alkoholin käytön jatkuttua 10-15 vuotta. Vatsakipu, pahoinvointi, painonlasku ja rasvaripuli ovat haiman eksokriinisen vajaatoiminnan yleisimmät oireet. Kun avohoidossa epäillään anamneesin perusteella, että potilaalla on krooninen haimatulehdus, ovat ulosteen alentunut elastaasi-1:n aktiivisuustaso ja kaikututkimuksessa tai tietokonetomografiatutkimuksessa todetut haimamuutokset diagnostiikan kulmakivi. Haiman eksokriinisen vajaatoiminnan hoito entsyymikorvaushoidolla on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, kun kroonisen haimatulehduksen patofysiologiasta on saatu lisää tietoa. Tavallisimmin tarvitaan 25 000-40 000 IU lipaasia pääaterioiden yhteydessä. Säännölliset ateriat ovat ravitsemushoidon perusta, ja näiden täytyy sisältää riittävä määrä energiaa hiilihydraattina, proteiinina ja rasvana.

Markku Peräaho, Isto Nordback

Lehti 5: Katsausartikkeli 5/2006 Kommentteja

Aivohalvauksen akuuttihoito Suomessa - resurssit ja hoitokäytännöt

Lähtökohdat Aivoverenkiertohäiriöiden ensi- ja akuuttihoidon organisaatio, sisältö, saatavuus ja tulokset vaihtelevat maamme eri osien välillä huomattavasti. Aineisto ja menetelmät Aivohalvaus- ja dysfasialiiton valtakunnallisen tutkimuksen tiedot kerättiin lokakuun 2003 ja toukokuun 2004 välisenä aikana kaikista niistä AVH:n akuuttihoitoa ennestään omatoimisille potilaille tuottavista sairaaloista, joissa hoidettiin Stakesin tilastojen mukaan yli 20 aivohalvauspotilasta vuonna 2002. Hoidon tulosten osalta selvitys perustui Stakesin hoitoilmoitusrekisterin tietoihin. Tulokset Suomalaisista vain joka toinen oli asuinpaikkansa perusteella ympärivuorokautisen aivoinfarktin liuotushoitovalmiuden piirissä ja aivohalvausyksikköhoitovalmiuden piirissä oli joka kolmas suomalainen. Päätelmät On viipymättä ratkaistava miten Suomessa organisoidaan tehokas aivohalvauksen akuuttihoito kaikille kansalaisille kotikunnasta riippumatta.

Susanna Roine, Miika Linna, Reijo Marttila, Keijo Koivisto, LT, Ylilääkäri, Seinäjoen Keskussairaala, Martti Solismaa, Anne Puumalainen, Marika Railila, Tiina Viljanen, Risto O. Roine

Lehti 5: Terveydenhuolto 5/2006 Kommentteja

Suomessa käytössä olevia fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä ja WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF

Lähtökohdat Terveydenhuollossa potilaan toiminta- ja työkyvyn taso ja niitä rajoittavat tekijät on pystyttävä arvioimaan luotettavasti. WHO:n uusi toimintakykyluokitus ICF on kehitetty määrittelemään monipuolisesti terveydentilaan liittyvän toimintakyvyn aihealueita, joita voidaan käyttää viitekehyksenä henkilön toimintakyvyn arvioimisessa. Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Suomessa pääasiassa kuntoutuksen alueella käytettäviä fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmiä sekä selvittää, miten ne sijoittuvat ICF-luokituksen osa-alueille. Menetelmät Kysely toteutettiin keväällä 2002 lähettämällä yhteensä 160 kyselylomaketta sairaaloiden fysiatria-, kuntoutus- ja toimintaterapiayksikköihin ja muihin alalla toimiviin laitoksiin. Tulokset Selvityksen mukaan Suomessa oli käytössä huomattava määrä erilaisia fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Päätelmät Arviointimenetelmien standardoinnin ja siihen liittyvän menetelmäkehittelyn tarve on ilmeinen. ICF-luokitus tarjoaa moniammatillisen viitekehyksen ja käsitteistön, jonka avulla myös arviointimenetelmiä on mahdollista kehittää jäntevästi.

Jaana Paltamaa, Sirkka-Liisa Karppi, Juhani Smolander, Petteri Koho, Mariitta Vaara, Heikki Hurri

Lehti 5: Terveydenhuolto 5/2006 Kommentteja

Lääkäreiden ja potilaiden arviot hoidon laadusta - samanlaisuutta ja erilaisuutta?

Lähtökohdat Lääkärit ja potilaat ovat arvioineet hoidon laadun toteutumista hyvin harvoin samassa tutkimuksessa samalla mittarilla. Tässä tutkimuksessa lääkärit ja potilaat arvioivat hoidon laadun toteutumista ja sitä edistäviä ja estäviä tekijöitä suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Menetelmät Kyselylomaketutkimus toteutettiin vuosina 2000 ja 2001. Kyselyyn vastasi 1 539 potilasta ja 128 lääkäriä. Tulokset Lääkärit arvioivat yksityisyyteen ja arvostukseen liittyvien asioiden toteutumisen hyväksi, kun taas potilaat kokivat näiden asioiden ja mahdollisuutensa osallistua hoidon suunnitteluun ja tiedon saannin heikoiksi. Potilaat arvioivat henkilöstön ammattitaidon yhdeksi laadun takeeksi. Kiire ja riittämätön henkilökuntamäärä estivät hoidon laadun toteutumista. Päätelmät Potilaiden ja lääkäreiden arvioinnit hoidon laadun toteutumisesta ja sitä edistävistä ja estävistä tekijöistä olivat osittain samansuuntaisia, mutta myös erilaisia. Potilaskeskeinen hoito edellyttää ammattilaisten ja potilaiden arviointien samankaltaisuuden ja erityisesti erilaisuuden huomioon ottamista.

Tarja Kvist, Viljo Rissanen, Katri Vehviläinen-Julkunen

Lehti 5: Terveydenhuolto 5/2006 Kommentteja

Yksin ja ulkopuolella

- Kipu ja säikähdys kulkevat yksinään ja ulkopuolisina terveyskeskuksen tyhjillä käytävillä. Ilman niitä olisi terveysalan ammattilaisen työ paljon helpompaa, summaa Päivi Takala Gould omat kokemuksensa saamansa hoidon laadusta.

Päivi Takala Gould

Lehti 5: Terveydenhuolto 5/2006 Kommentteja

Kortisoni-injektioon liittyvän infektion korvaaminen

Potilasvakuutuksesta korvataan hoidon yhteydessä alkaneen infektion aiheuttama henkilövahinko, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa. Vahingon siedettävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olevan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lehti 5: Terveydenhuolto 5/2006 Kommentteja

Diabeettisen retinopatian seulonta valokuvausmenetelmin

Diabetespotilaista 35-65 %:lla on jonkinasteisia retinopatiamuutoksia. Säännöllinen silmänpohjien seuranta herkällä menetelmällä on tärkeää, jotta hoitoa vaativat, usein oireettomat muutokset tulevat todetuksi riittävän varhain ja näkövamman riskiä voidaan vähentää laserhoidolla. Silmänpohjan valokuvaus yhdestä tai kahdesta 45º:n kentästä väridia- tai polaroidfilmille on tähän asti ollut tavallisin seulontamenetelmä. Valokuvakenttien, eritoten makulakentän, määrittely on suosituksissa vaihdellut. 60º:n valokuvaus kattaa laajemman valokuvausalueen ja voi pienemmästä suurennuksesta huolimatta parantaa diabeettisen retinopatian (DRP) muutosten toteamismahdollisuutta. Mikäli valokuvauksessa lisäksi käytetään punavapaata valoa eli vihersuodatinta, verisuonten ja muiden punaisten, hemoglobiinia sisältävien rakenteiden kontrasti paranee.

Gunvor von Wendt