Kipupotilas, lääkäri ja hoitosuhde

Kipupotilaan hoito on usein pitkäaikaista työskentelyä, jossa lääkäri tarvitsee somaattisen peruskoulutuksen lisäksi kykyä kuunnella avoimesti potilaan ongelmia. Psykoterapian peruskäsitteiden tuntemus on tärkeää, jotta pystyy analysoimaan hoitosuhdetta - myös omalta kannaltaan. Parasta ammatillista koulutusta hoitotyössä on työn ohessa tapahtuva työnohjaus.

Anneli Vainio

Rintasyövän sairastaneen naisen vaihdevuosioireiden hoito

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidon vaikutuksista rintasyövän ennusteeseen on toistaiseksi vähän tutkimustietoa. Rintasyövän sairastaneen naisen vaikeita vaihdevuosioireita hoidettaessa punnittavina ovat potilaan elämänlaadun paraneminen estrogeenien avulla ja toisaalta pelko taudin uusimisesta. Ratkaisu tulee antaa rintasyövän hoitaneen ja potilasta seuranneen yksikön sekä potilaan itsensä harkittavaksi.

Tuula Salmi

Persoonallisuushäiriöiden erottaminen ahdistus- ja mielialahäiriöistä

Mielenterveyden häiriöiden diagnostiikka on selkiytynyt nykyisen tautiluokituksen myötä. Persoonallisuushäiriöiden diagnosointi on kuitenkin edelleen ongelmallista, koska oireisessa ja oireettomassa vaiheessa suoritetun arvioinnin tulokset voivat olla varsin erilaiset. Persoonallisuushäiriöiden diagnostiikan yhtenä erityispiirteenä onkin, että diagnoosi perustuu potilaan pitkäkestoiseen havainnointiin sekä se, että vain osa diagnoosikriteereistä on tarkkaan rajattuja käyttäytymisen muotoja. Lisäksi pelkästään masennus- tai ahdistusoireita sisältäviin oirejaksoihin liittyvää käyttäytymistä ei tulisi ottaa huomioon persoonallisuushäiriödiagnoosia määritettäessä, koska tällöin voidaan erityisesti mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä luokitella ja hoitaa virheellisesti persoonallisuushäiriöinä.

Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen

Amalgaamin aika päättymässä

Amalgaamipaikkojen sisältämän elohopean vaikutuksista on kiistelty jo 160 vuotta. Ensimmäiset amalgaamipaikat valmistettiin hopearahoista ja elohopeasta. Tätä ranskalaisten hammaslääkärien käyttöön ottamaa ja sittemmin Amerikassa suosituksi tullutta materiaalia kutsuttiin hienolla nimellä, Royal Mineral Succedaneum, joka tarkoitti yksinkertaisesti korviketta silloiselle paikka-aineelle, kullalle.

Eeva Widström

Lääketieteen opiskelijoiden stressin aiheuttajat ja oireet

Huonon työllisyystilanteen aiheuttama huoli tulevaisuudesta oli kliinisen vaiheen opiskelijoiden suurin stressin aihe Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa tehdyn kyselyn mukaan. Paineita aiheuttivat myös omaan ammattitaitoon ja vaikeasti sairaiden potilaiden kohtaamiseen liittyvät asiat. Vanhemman kurssin opiskelijat olivat huolestuneempia työllisyydestään ja nuoremmat vaikeasti sairaiden ja kuolevien potilaiden kohtaamisesta. Naisopiskelijat ilmoittivat useammin kuin miehet kokevansa riittämättömyyttä vaikeita sairauksia ja kuolemaa kohdatessaan. Kursseista varsinkin naisopiskelijat ilmoittivat henkisesti raskaimmaksi patologian kurssin. Väsymystä ja ärtyisyyttä koettiin usein. Psykosomaattisia oireita, kuten univaikeuksia ja niskasärkyjä esiintyi enemmän naisilla.

Esa Leinonen, Katja Nevala, Outi Lehto, Pentti Nieminen, Matti Isohanni

Sallan tautia aiheuttava geeni

Sallan tauti on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva lysosomaalinen kertymäsairaus. Kertymäaines on vapaata sialihappoa (N-asetylneuraminihappoa). Sairaus periytyy autosomissa resessiivisesti, ja aiheuttaa vaikea-asteisen psykomotorisen kehitysvammaisuuden. Virheellisen tautigeenin kantajuus on erityisen yleistä Koillis-Lapin alueella, missä arviolta yhdellä neljästäkymmenestä on perimässään Sallan tautia aiheuttava geeni. Suomessa sairastuu 1-2 lasta vuosittain, ja kaikkiaan suomalaisia potilaita on diagnosoitu 93. Sallan taudin ensimmäiset oireet 6-9 kk iässä ovat hypotonia, ataksia ja usein myös nystagmus. Suurin osa potilaista (75 %) oppii kävelemään ja lähes kaikki potilaat oppivat puhumaan muutamia yksittäisiä sanoja. Neurologisten oireiden vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti, mutta potilaiden älykkyysosamäärä jää parhaimmillaankin alle 40. Potilaiden keskimääräinen elinikä ei ole merkittävästi alentunut normaaliväestöön verrattuna.

Leena Marjatta Haataja

Solujen tarttumismolekyylit, integriinit, munuaisen kehityksessä ja munuaissyövässä

Solujen tarttuminen ympäröiviin soluihin ja soluväliaineeseen on välttämätöntä kudosten kehittymiselle ja järjestyneelle toiminnalle. Lisäksi on havaittu, että syövän pelätyt ominaisuudet, tunkeutuva kasvu ympäröivään kudokseen sekä etäpesäkkeiden muodostaminen, ovat osittain seurausta solun muuttuneista tarttumisominaisuuksista. Integriinit, joita tunnetaan yli kaksikymmentä erilaista, ovat tärkeä ryhmä solun pintakalvon valkuaisaineita, joiden välityksellä solu tarttuu ympäristöönsä. Ne ohjaavat kudosten ja elinten muodostumista, solujen erilaistumista ja vaellusta, esim. tulehdussolujen siirtymistä tulehduspaikalle. Tietty solutyyppi ilmentää pinnallaan sille luonteenomaista yhdistelmää eri integriinejä, jotka määräävät solun tarttumisominaisuudet. On myös esitetty että syöpäsoluissa integriinien ilmentyminen ja toiminta olisivat häiriintyneet. Näiden ilmiöiden parempi ymmärtäminen on välttämätöntä solun perustoimintojen tuntemiselle, ja luo uudenlaisia mahdollisuuksia syövän tutkimukseen ja hoitoon.

Matti Korhonen

Kohdunrungon syövän sädeherkkyys ja herkkyys platinajohdoksille

Kohdunrungon syöpä todetaan useimmiten varhaisvaiheessa ja hoidetaan tällöin leikkauksella. Sädehoitoa ja platinajohdoksia sisältävää solunsalpaajahoitoa käytetään uusiutuneen tai pitkälle edenneen taudin hoidossa. Korkean riskin potilaiden ennusteen parantaminen edellyttää uusien hoitomuotojen kehittämistä. Näitä hoitomuotoja ovat sädehoidon uudentyyppiset fraktiointimenetelmät sekä solunsalpaajahoidon ja sädehoidon yhdistäminen.

Virpi Rantanen

Pahentaako kalsiuminestäjä kirurgisia vuotoja?

Kalsiuminestäjiä käytetään laajasti verenkiertotaudeissa, angina pectoriksen ja korkean verenpaineen hoitoon. Lisäksi niillä arvellaan olevan hermosoluja suojaava vaikutus (neuroprotektio), mikä johtuisi siitä, että aivovaurion aikana kalsiumia virtaa vuolaasti vahingoittuneeseen soluun.

Vastasyntyneen HIV-infektio voi parantua itsestään

Jos äiti on HIV-positiivinen, on todennäköisyys, että vastasyntynytkin sairastuu, 13-40 %. Nyt on sitten raportoitu yksi tapaus, jossa tällainen lapsi muuttui ajan mittaan HIV-negatiiviseksi. UCLA:n maineikkaasta yliopistosta raportoitu tapaus ylitti päivälehtien uutiskynnyksen meilläkin.

Paklitakseli ja sisplatiini munasarjasyövän hoidossa

Levinneen munasarjasyövän keskeinen hoito on solunsalpaajahoito, sillä munasarjasyöpä on yleensä herkkä lääkehoidolle. Tavallisin yhdistelmä on ollut sisplatiini ja syklofosfamidi, ja tällä hoidolla useimmat munasarjasyövät pienenevät vähintään puoleen lähtötilanteeseen verrattuna. Marjakuusen kuoresta tai neulasista saatavalla paklitakselilla (Taxol) on havaittu olevan merkittävää tehoa munasarjasyövän hoidossa, ja lääkettä on nyt testattu ensi kertaa suuressa satunnaistetussa hoitokokeessa.

Lepran esiintyvyys maailmassa

Mycobacterium lepraeta vastaan on ryhdytty taistelemaan systemaattisesti. Tässä auttaa se, että lepra on tiettävästi ainoastaan ihmisen tauti, eli parantamalla sairaat voidaan estää taudin leviäminen. Lepran hoidossa käytetään tehokasta usean lepralääkkeen yhdistelmää (multi-drug therapy, MDT). Myös tuberkuloosin estämiseen käytettävällä BCG-rokotuksella lienee lepralta suojaavaa vaikutusta.

"Small steps, small steps"

Kaikessa maailman kaaoksessa tuntuu mahdottomalta, että mitään järkevää voidaan saada aikaan esimerkiksi Afrikassa. Minuun vaikutti suuresti Genevessa tapaamani WHO:n Afrikan osaston infektiotaudeista vastaava lääkäri Dr. Tankari. Kun kysyin, eikö hän ole toivoton kaiken edessä, tämä lähes kaksimetrinen mustaihoinen mies vastasi lempeästi: "Dear Pentti, small steps, small steps." Myönnettäköön, että monesti sitä odottaa liian nopeita tuloksia.

AIDS ja HIV kesäkuussa

WHO:n rekisterit toimivat varsin hyvin, sillä kesäkuun lopun AIDS- ja HIV-tilastot julkaistiin jo heinäkuun 7. päivän raportissa.

Mikä lithopaedion?

Kyllä vaan - kivilapsihan se. Kyseessä on kohdunulkoisen raskauden harvinainen lopputulos. Jos kohdunulkoisesti kehittynyt sikiö jostain syystä jää äidin elimistöön, se alkaa hiljalleen kalkkiutua. Liekö kyseessä sama inflammaation lopputulos, joka tunnetaan esimerkiksi keloidinmuodostuksessa. Kun kalkkiutuminen jatkuu riittävän pitkään, kivilapsi näkyy röntgenkuvassa.

Kokemuksia akuutin hengitysvajausoireyhtymän (ARDS) hoidon keskittämisestä

Hengitysvajaus on tehohoidon pitkittymisen tärkein syy. Vuonna 1967 kuvattu aikuisten äkillinen hengitysvajaus oireyhtymä, ARDS (adult/acute respiratory distress syndrome) on hengitysvajauksen vakavin muoto (1). ARDS voi esiintyä sekä lapsilla että aikuisilla. Siihen kuuluu tyypillisesti keuhkopöhö ilman sydänperäistä syytä, vaikea hapenantoon reagoimaton hypoksemia, keuhkojen bilateraaliset infiltraatit thorax-kuvassa ja keuhkojen mekaanisten ominaisuuksien huononeminen (2).

Ari Uusaro, Päivi Valta, Esko Ruokonen, Aarno Kari, Jukka Takala

Vakavat jalkaongelmat munuaisensiirron saaneilla diabeetikoilla

Tutkimuksessa selvitettiin diabeetikkojen pitkälle edenneen nefropatian yhteyttä jalkavaurioihin. Aineistona oli 38:n munuaisensiirron saaneen diabeetikon sairauskertomukset. Puolella aineiston potilaista oli tai oli ollut jalkaterän haavauma, ja yli puolet niistä oli johtanut amputaatioon. Vakavien jalkavaurioiden taustana näyttää näillä potilailla olevan lähes aina valtimoverenkierron vaikeasti korjattava vajaatoiminta. Sen entistä varhaisempaa toteamista varten suositellaan dopplerkaikututkimusten käyttöä munuaisensiirron saaneiden ja dialyysihoidossa olevien diabeetikkojen seurannassa. Tällöin valtimoahtaumat voidaan todeta jo ennen jalkavaurioiden syntyä ja hoitaa mahdolliset pallolaajennukseen sopivat muutokset.

Kaisa Virtanen, Tapani Rönnemaa, Jorma Forsström

Miten ihmissolu korjaa karkeat DNA-vauriot

Ihmissolun nukleotidikorjauksen mekanismi tuli oleellisilta osiltaan selvitetyksi, kun sen biokemiallinen rakennemalli äskettäin in vitro rekonstituoitiin. Tutkimustyön perustava havainto tehtiin jo 30 vuotta sitten, ja uusimpaan tulokseen tarvittiin kymmenhenkisen kansainvälisen tutkijaryhmän vuosikymmenen mittainen uurastus. Artikkelin kirjoittajat olivat mukana ryhmässä. Tulevaisuudessa nähdään, miten hyvin nyt rakennettu malli vastaa solun todellista tapahtumasarjaa. Sen pohjalta voidaan kuitenkin jo aloittaa kliinisten ongelmien soveltava tutkimus.

Juhani Vilpo, Leena Vilpo

Lääkeaineiden oksidatiivisen metabolian farmakogeneettiset poikkeamat

Eri potilaille tietyn farmakologisen vasteen tai haittavaikutuksen aiheuttavat lääkeannokset vaihtelevat usein suuresti. Tämä johtuu mm. perimän, isäntätekijöiden ja ympäristötekijöiden vaikutuksista lääkeaineiden farmakokinetiikkaan. Metaboloitumalla eliminoituvien lääkeaineiden farmakokinetiikan vaihtelusta on viime vuosikymmenen aikana saatu runsasti uutta tutkimustietoa lääkeaineita metaboloivien entsyymien ja niiden aktiivisuutta säätelevien tekijöiden karakterisoinnin myötä. Kahden lääkeaineiden oksidatiivisessa metaboliassa tärkeän sytokromi P450 -entsyymin, CYP2D6:n ja CYP2C19:n, aktiivisuus vaihtelee suuresti yksilöittäin, ja osalta väestöstä puuttuu tämän entsyymin aktiivisuus kokonaan perinnöllisistä syistä (ns. hitaat metaboloijat). Näillä kahdella oksidatiivisen lääkeainemetabolian polymorfismilla on huomattavaa kliinistä merkitystä monien laajalti käytettyjen lääkeaineiden, mm. masennuslääkkeiden, neuroleptien sekä tiettyjen arytmialääkkeiden ja opioidien metaboliassa. Potilaan lääkevasteen poiketessa normaalista onkin muistettava farmakokinetiikan yksilöllisten vaihtelujen merkitys ja mahdollisuus, että potilas saattaa olla poikkeuksellisen hidas tai nopea metaboloija.

Marja-Liisa Dahl

Jalan murtumat ja luksaatiot

Loukkaantuneesta jalasta on heti tehtävä tarkka diagnoosi, jonka pohjalta määräytyvät sekä hoitolinja että hoidon aikataulu. Tavallisimmat vammat hoidetaan konservatiivisesti, mutta monet murtumat ja luksaatiot on leikattava hyvinkin nopeasti. Ensihoidossa yritetään heti korjata virheasennot verenkierron ja ihon varjelemiseksi, raaja asetetaan koholle ja käytetään kylmäpakkauksia. Avoterveydenhuollon päivystyspisteessä on pystyttävä tunnistamaan sellaiset vammat, joissa leikkaushoito saattaa tulla kyseeseen. Sieltä on myös voitava lähettää kiireellistä leikkaushoitoa tarvitsevat potilaat välittömästi lopulliseen hoitopaikkaan.

Jyrki Kankare