Lasten elinsiirrot

- Lasten elinsiirtotoiminta käynnistyi maassamme 25 vuotta sitten. Tähän mennessä siirtoleikkauksia on tehty 373 lapselle ja nuorelle. Näistä munuaisensiirtoja on runsas puolet, maksansiirtoja neljännes ja sydämensiirtoja kuudesosa. Hiljattain käynnistyivät myös keuhkon- ja suolensiirrot.

Hannu Jalanko, Heikki Sairanen

Aikuisten sydämensiirrot

- Sydämensiirto on viimeinen hoitovaihtoehto, kun potilaalla on vaikea, henkeä uhkaava sydämen vajaatoiminta.

Janne J. Jokinen, Jyri Lommi, Karl B. Lemström

Keuhkonsiirrot tänään - nykyaikaista hoitoa loppuvaiheen keuhkosairauksiin

- Nykyaikaisin menetelmin on vuodesta 2002 lähtien Suomessa tehty sata keuhkonsiirtoa. Yhden vuoden eloonjäämisosuus on ollut 95 %, ja edelleen näistä potilaista on elossa yli 85 %. Hoitomuodon kehityksen myötä hyvä elämänlaatu ja pitkäaikaiseloonjääminen ovat todennäköisiä.

Pekka Hämmäinen, Maija Halme

Nuoren lääkärin haasteet kanteluiden näkökulmasta

Lääkärit voivat joutua haasteellisiin tilanteisiin työuransa alussa, kun työkokemusta on vielä niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko lääketieteen opiskelijoihin ja nuoriin lääkäreihin kohdistuneiden kanteluiden syissä eroja kokeneempiin lääkäreihin verrattuna.

Jenni Kasanen, Helena Mussalo-Rauhamaa, Jaana Mäkelä

Imeväisikäisten ja nuorten lasten vatsakalvodialyysi ja neurologinen kehitys

Suomessa on suhteellisen paljon imeväisikäisiä lapsia, jotka tarvitsevat keinomunuaishoitoa. Pienten lasten hoito toteutetaan yleensä vatsakalvodialyysinä, ja se on välivaihe ennen myöhemmin tehtävää munuaissiirtoa.

Hanne Laakkonen

Ensimmäisen raskaus - kolmanneksen sikiöseulonnan toimivuus riippuu äidin iästä

Suurin osa Down-sikiöistä todetaan 35-vuotiaiden tai sitä vanhempien naisten raskauksissa. Näiden naisten osuus kaikista raskaana olevista naisista on kasvanut ja on nykyään noin 19 prosenttia. Seulonnan toimivuus eri-ikäisten naisten joukossa vaihtelee. Seulonta löytää Down-sikiöt sitä paremmin, mitä iäkkäämpi äiti on. Toisaalta myös väärien positiivisten seulontatulosten määrä kasvaa äidin iän kasvaessa. Huonoiten seulonta toimii 25-29-vuotiaiden naisten joukossa.

Jaana Marttala

Aivohalvauksen hoitotuloksissa on edelleen parannettavaa

Aivohalvaukset ovat tärkeimpiä kuoleman ja pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttajia Suomessa. Elämänsä ensimmäisen aivohalvauksen saa vuosittain yli 10 000 suomalaista ja yli 80 000 on joskus sairastanut aivohalvauksen.

Atte Meretoja

Keuhkoembolian kotihoito on usein turvallista

Kokemusperäisesti tiedetään, että hyväkuntoisten keuhkoemboliapotilaiden hoito onnistuu turvallisesti ilman sairaalahoitoa, mutta selvä tutkimusnäyttö kotihoidon turvallisuudesta on toistaiseksi puuttunut.

Juhani Airaksinen

Vulvodynian taustalla on ulkosynnyttimien kudosmuutoksia

Ulkosynnyttimien kiputila eli vulvodynia ei ole pelkästään psyykkistä, vaan todellinen paikallinen patofysiologinen muutos. Tähän tulokseen tultiin tutkittaessa kyseisen kiputilan vaivaamien 88 naisen vestibuloektomian kudosnäytteitä. Monet naiset tuntevat ongelman vulvan alueen jopa invalidisoivan kovana kosketus- tai yhdyntäkipuna. Analgeettisten ja paikallishoitojen jäädessä tehottomiksi on äärimmäisenä keinona kokeiltu vulvan vestibulaarisen alueen poistoa.

Pertti Kirkinen

EHEC-uutisia

Saksassa epidemian ja kuolemia aiheuttanut Escherichia coli (EHEC) on ollut meilläkin uutisissa ja bakteeria löytyi myös täältä. Epidemian lähde on edelleenkin vahvistamatta. Myös bakteerin laadusta on ollut vaikea saada tietoa eikä varsinaisia tieteellisiä raportteja vielä ole. Naturen uutispalstalla toistetaan WHO:n tiedotetta, jonka mukaan kanta on uudenlainen. Se ei ole aiemmin aiheuttanut ihmisissä infektioita.

Heikki Arvilommi

Varenikliinihoidon varhainen aloitus lisää tupakoinnin lopettamista

Varenikliinin käytön aloittaminen jo neljä viikkoa ennen suunniteltua tupakoinnin lopettamista näyttää olevan nykyistä käytäntöä tehokkaampi ja vähentää tupakointia merkittävästi jo ennen varsinaista lopettamispäivää.

Katariina Korkeila

Skitsofreeniset kantasolut

Skitsofrenia on vaikea ja monimuotoisin oirein ilmenevä aivosairaus, johon elinaikanaan sairastuu noin 1 % väestöstä. Yli 80 % sairastumisista selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Vaikka kuvantamis-, post mortem- ja neurofarmakologiset tutkimukset ovat tuottaneet runsaasti sekalaista tietoa skitsofreniaan liittyvistä aivojen rakenteen ja toiminnan poikkeavuuksista, ovat sairauden taustalla oleva hermosolujen toimintahäiriö ja sen molekylaariset mekanismit edelleen pääosin tuntemattomia.

Tero Taiminen

Paklitakselipinnoitteiset pallolaajennuskatetrit sepelvaltimoiden ja perifeerisen valtimotaudin hoidossa

- Lääkepinnoitteinen pallolaajennuskatetri on uusi keino restenoosin estämiseksi.

Jukka Perälä, Matti Niemelä, Jaana Isojärvi, Tuija S. Ikonen

Oireettoman tuberkuloosi-infektion diagnostiikka tulehduksellisissa reumasairauksissa

- Oireettoman Mycobacterium tuberculosis -infektion (LTBI:n) eteneminen oireiseksi infektioksi on tärkein tuberkuloosin syy Suomessa.

Heikki Repo, Esko Tavast, Marjatta Leirisalo-Repo, Tamara Tuuminen

Maksasolusyövän pesäkkeiden tuhoaminen paikallishoidolla

Vaikuttavuus: Radiotaajuushoito ehkäisee maksasolusyövän uusiutumista paremmin kuin etanoli-injektio ja saattaa olla vaikuttavampi kuin muut lämpövaikutuksiin perustuvat paikallishoidot. Alle 2 cm:n kokoisten pesäkkeiden radiotaajuushoidolla voidaan saavuttaa kirurgian veroiset tulokset. Yli 2 cm:n kokoisten pesäkkeiden kirurgisen poiston tai maksansiirron pitkäaikaistulokset ovat paremmat kuin paikallishoidolla.

Kolorektaalisyövän maksaetäpesäkkeiden tuhoaminen paikallishoidolla

Vaikuttavuus: Kolorektaalisyövän maksaetäpesäkkeiden hoidossa radiotaajuusablaation hyödystä on vain niukasti vertaileviin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä eloonjäämisen, taudittoman elinajan ja residiivien ilmaantuvuuden suhteen.

Myyrätutkijan keuhkokuume

- Tularemia eli jänisrutto on eläimistä ihmiseen tarttuva tauti, jonka aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri.

Heidi Rossow, Heli Siikamäki, Heikki Henttonen, Olli Vapalahti, Simo Nikkari

Lääkärijohtajat eivät luota yritysmaailman malleihin julkisessa terveydenhuollossa

Julkisessa terveydenhuollossa hyödynnetään yleisesti yksityiseltä sektorilta tuotuja toimintatapoja, kuten tulosvastuuta. Usein näitä liiketoimintajohtoisia malleja sovelletaan edelleen osana vanhaa hallintokulttuuria, mikä saattaa aiheuttaa paineita etenkin keski- ja työnjohdolle.

Lauri Kokkinen, Elina Viitanen

Kolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa

Tutkimuksessa analysoitiin TAYS:n teho-osaston elvytysryhmän kohtaamat elvytystilanteet. Tavoitteena oli selvittää niiden sairaalassa tapahtuneiden äkillisten sydänpysähdysten määrä, jotka johtivat elvytystilanteeseen sekä potilaiden selviytyminen tämän jälkeen.

Sanna Hoppu, Jari Kalliomäki, Vesa Pehkonen, Henri Haapala, Eveliina Nurmi, Jyrki Tenhunen

Reumataudit ja ateroskleroosi - uudet suositukset seurannasta ja hoidosta

- Nivelreuma on sydän- ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä ja potilasta on arvioitava suuren riskin potilaana.

Riitta Koivuniemi