Elämänlaatu tehohoidon jälkeen

Tehohoidon tuloksia on perinteisesti tarkasteltu kuolleisuusmittareilla, mutta yhä enemmän huomiota kiinnitetään myös elämänlaadun näkökulmaan. Potilaiden tehohoidon jälkeistä terveydentilaa ja toimintakykyä selvitetään erilaisten terveyskyselyjen avulla. Elämänlaadun muutokset osatekijöineen ovatkin nykyään hyväksytty mittari tehohoidon tuloksien kuvaamiseen. Tällainen näkökulma pohjautuu WHO:n määritelmään, jonka mukaan terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Jaana Ohukainen, Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Astmapotilaiden tutkimukset ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä

Hyvinkään sairaanhoitoalueella astman hoitoketjussa on sovittu, milloin astmapotilas tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon ja mitä tutkimuksia potilaalle tulisi perusterveydenhuollossa tehdä sitä ennen. Erikoissairaanhoitoon tulleiden astmapotilaiden lähetteistä käy ilmi, että PEF-seuranta ja spirometriatutkimus oli tehty potilaille ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä merkitsevästi useammin hoitoketjun aikana kuin aikaisemmin. Hoitoketjun ohjeistus erikoissairaanhoitoon lähettämisestä on omaksuttu hyvin alueen terveyskeskuksissa, mutta yksityislääkärit olivat noudattaneet ohjeita heikommin.

Pirkko E. Brander

Roche - kaupungin toiseksi suurin jättiläinen

Lääkejätti Roche on vasta toiseksi suurin kotikaupungissaan Baselissa - vielä suuremman Novartiksen jälkeen. Kumpikin on maailman 10-15 suurimman lääkeyrityksen joukossa. Rochella on ja on ollut monia myyntimenestyksiä, mutta maailmanmaineeseen yritys nousi 1960- ja 1970-luvuilla kahden psyykenlääkkeen - Libriumin ja Valiumin - ansiosta.

Åke Landquist

Haastattelu Rochen tutkimusjohtaja professori Jonathan Knowlesin kanssa

Roche panostaa vuosittain suuria summia ja asiantuntijavoimia laajaan tutkimus- ja kehitystyöhönsä. 5 272 henkilöä etsii ja kehittää uusia lääkkeitä Rochelle. Heidän budjettinsa oli 2 100 miljoonaa euroa (3 893 miljoonaa Sveitsin frangia) vuonna 2001.

Lehmäastmapotilaiden immuunivaste lehmähilseen pääallergeenia, lipokaliini proteiinia Bos d 2 vastaan

11.4.2003 Kuopion yliopisto

Thomas Zeiler

Tulehdukselliset kaularankamuutokset eräissä reumasairauksissa

11.4.2003 Helsingin yliopisto

Kari Laiho

Suomalaiseen tautiperimään kuuluva autoimmuunitauti APECED

4.4.2003 Helsingin yliopisto

Maria Halonen

Ylävatsan ja paksusuolen tähystykset hyvin iäkkäillä potilailla

11.4.2003 Tampereen yliopisto

Lauri Seinelä

Lannerangan nikamien välisen liikkeen yhteys selkäpotilaan kipuoireisiin

3.4.2003 Helsingin yliopisto

Teija Lund

Lyhyesti: Kromosomi 4 ja alkoholismi

Alkoholiriippuvuus on yhdistetty kromosomissa 4 sijaitsevaan alkoholidehydrogenaasigeeniin (ADH2), sen polymorfisiin muutoksiin. Amerikan intiaaneilla tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholiriippuvuudesta kärsivillä tavattiin muita selvästi harvemmin ADH2-geenin alleeli 3 (OR = 0,028) ja muita useammin saman geenin alleeli 1 (OR = 2,00). Tutkittavat, joilla oli ADH2*3-alleeli, raportoivat nauttivansa kerralla selvästi muita pienempiä alkoholimääriä. Tutkimus vahvistaa aiempia löydöksiä, joiden mukaan kromosomi 4:n ASH2*3-alleeli voi suojata alkoholiriippuvuuden synnyltä. Tutkijoiden mukaan tätä tietoa voitaisiin käyttää arvioitaessa eri väestöjen alttiutta alkoholiriippuvuuden syntyyn. Niinpä, olisiko jo ammatinvalintavaiheessa syytä selvittää tämäkin puoli?

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Sarjatulta ampuva meningokokki

Norjalainen nuorimies löydettiin kotoaan tajuttomana. Hänellä oli korkea kuume ja runsaasti petekioita. Potilas meni septiseen sokkiin ja kuoli kuuden tunnin kuluttua sairaalan tulon jälkeen. Ankaran taudin aiheuttaja oli B-ryhmän Neisseria meningitidis. Bakteeri osoittautui elektronimikroskooppisessa tarkastelussa erittäin aktiiviseksi kalvopallosien eli blebsien tuottajaksi. Pallosissa on runsaasti endotoksiinia, jota löytyikin potilaan verestä erittäin paljon. Gramnegatiiviset bakteerien ampuvat ympäristöönsä myrkkyluoteja, joiden yhteismassa voi ylittää bakteerin oman massan. Tämänkin ilmiön parempi tunteminen auttaa paremmin hoitamaan vaikeita infektioita.

Matti Viljanen

Verenpainepotilaiden kolesterolin alentaminen kannattaa

Vuonna 1998 aloitettiin erilaisten verenpainetaudin hoitolinjojen vertailututkimus ASCOT, johon otettiin 19 342 suuren riskin potilasta Pohjoismaista ja Brittein saarilta. Tutkimus jatkuu edelleen. Ne potilaat, joiden seerumin kokonaiskolesteroli tutkimuksen alkaessa oli joko 6,5 mmol/ l tai sen alle, otettiin mukaan tutkimuksen erilliseen lipidihaaraan, johon satunnaistettiin 10 305 potilasta eli 53 % koko ASCOT-aineistosta. Tämä lipidihaara keskeytettiin kesken tutkimuksen vuoden 2002 loppupuolella, keskimäärin 3,3 vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta. Syynä oli lääke- ja lumeryhmien lopputapahtumien määrässä havaittu merkitsevä ero lääkeryhmän hyväksi.

Seppo Yt Junnila

B-hepatiitin hoito paranee huomattavasti

B-hepatiitti kuuluu maailman suuriin kulkutauteihin: sitä sairastaa yli 350 miljoonaa ihmistä. Vuosittain B-hepatiitin seurauksiin (maksakirroosiin ja maksasyöpään) kuolee miljoona ihmistä. Onneksi Suomessa tauti on verraten harvinainen ja potilaat lasketaan muutamassa sadassa. HBe-negatiivisilla potilailla maksakomplikaatioiden riski on erityisen suuri, sillä näillä potilailla tauti on progressiivinen eikä hoitovaihtoehtoja juuri ole: interferoni ei paranna tautia pitkän päälle ja lamivudiini tuottaa resistenttejä viruskantoja. Gilead Sciences -yhtiö on kehittänyt melko spesifisen virushepatiittilääkkeen, adefoviiridipivoksiilin, joka toimii nukleotidianalogiperiaatteella. Aikaisemmat kliiniset lääketutkimukset ovat osoittaneet lääkkeen tehokkaaksi ja turvalliseksi B-hepatiittilääkkeeksi. Nyt on julkistettu vaiheen III tulokset.

Robert Paul

Fyysinen aktiivisuus suojaa keuhkoahtaumapotilasta sairaalahoidon tarpeelta

Kroonisen keuhkoahtaumataudin (COPD) merkitys sairaalahoidon aiheuttajana on kasvamassa koko maailmassa. Espanjassa selvitettiin, mitä tekijöitä löytyy uusiutuneeseen sairaalahoitoon johtavan prosessin takaa, joko suojaavia tai altistavia. Aineistossa oli 340 keuhkoahtaumapotilasta, jotka otettiin mukaan tutkimukseen neljästä Barcelonan alueen sairaalasta. Seuranta-aika oli runsaan vuoden mittainen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sydämensiirron ennuste

Noin 30 vuoden kehityksen kuluessa sydämensiirron tulokset ovat vakiintuneet. Ensimmäisen vuoden aikana kuolee 15-20 % potilaista. Sen jälkeen vuotuinen kuolleisuus on noin 4 % ja noin puolet potilaista on elossa yli 10 vuotta siirron jälkeen. Luonnollisesti potilaan ikä ja kunto sekä siirtosydämen kunto vaikuttavat yksilölliseen ennusteeseen. Joka kolmannelle potilaalle ilmaantuu siirtosydämeen sepelvaltimotauti, ja munuaisten toimintahäiriötkin ovat yleisiä. Vaikka sydämen vajaatoiminnan lääkehoito on ratkaisevasti parantunut viime vuosikymmenen aikana, on sydämensiirto edelleen tärkeä vaikean sydämen vajaatoiminnan hoito. Sydämensiirtotoiminta on kuitenkin kaikkialla vähenemässä, ja aika näyttää, tulevatko mekaaniset vaihtoehdot kuten apupumput korvaamaan vaikeasti saatavat siirtosydämet.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Astman ja COPD:n erot

Italialaiset kollegat tutkivat mm. bronkusten limakalvojen solulöydöksiä ja vastaavia tekijöitä astmaa (n = 19) ja keuhkoahtaumatautia (n = 27) sairastavilta, joiden ilmatieahtauma oli samanasteinen (FEV1 tasoa 56 %). Erot osoittautuivat huomattaviksi, kuten olettaa saattaakin, ja niitä oli monissa tekijöissä, mm. eosinofiilien esiintymisessä perifeerisessä veressä, ysköksessä tai bronkoalveolaarinesteen CD4+/ CD8+-suhteessa, joka oli astmaatikoilla suurempi. Myös muilta osin ventilaatiofunktoiden, kuten diffuusiokapasiteetin tai uloshengitysilman typpioksidipitoisuuden erot olivat selviä, puhumattakaan astmaatikkojen suuremmasta vasteesta bronkodilataattoreihin tai steroideihin. Astmapotilaat on siis tärkeää poimia obstruktiivisten henkilöiden joukosta.

Hannu Puolijoki

Masennuspotilaiden osastohoito - kesto ja kustannukset vaihtelevat Suomessa

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja masennuksen hoidossa. Sairauspoissaolojen sekä sairaalahoitojaksojen pituudet ja kustannukset vaihtelevat voimakkaasti. Erityisesti lievempien masennustilojen hoidossa ja kustannuksissa on suuria eroja, jotka eivät vaikuta kliinisesti perustelluilta. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten masennuspotilaiden sairaalahoidon kestoa ja kustannuksia eri sairaanhoitopiireissä sekä sairauspoissaoloja ennen sairaalahoitoa ja sen jälkeen kolmen vuoden ajalta. Kirjoittajien mielestä masennuksen yhtenäisiä hoito-ohjeita ja laatukriteerejä tarvitaan kipeästi.

Heimo Viinamäki, Arto Vehviläinen, Ilkka Vohlonen

Ongelmana hyponatremia

Hyponatremia on erityisesti sairaalapotilailla tavallinen elektrolyyttihäiriö. Sen syynä ei yleensä ole todellinen natriumin puute, vaan useimmiten kyse on seerumin natriumpitoisuuden laimenemisesta nestetasapainon häiriintyessä. Hyponatremian selvittely on haasteellista, ja se voi paljastaa aiemmin diagnosoimattoman sairauden. Vaikea, neurologisia oireita aiheuttava hyponatremia on yleensä kehittynyt äkillisesti ja se edellyttää alkuvaiheessa nopeaa hoitoa. Sen sijaan hitaasti kehittyneen hyponatremian korjaus on alusta alkaen toteutettava riittävän hitaasti hoidon komplikaatioiden välttämiseksi.

Timo Sane

Kalsiumherkistys, uusi tapa vaikuttaa sydämen supistumisvoimaan

Kalsiumherkistäjät ovat uudella farmakologisella mekanismilla vaikuttavia lääkeaineita. Ne lisäävät sydänlihaksen supistumisvoimaa ilman perinteisten inotrooppien haittavaikutuksia. Levosimendaani on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa kliiniseen käyttöön sopiva kalsiumherkistäjä. Paitsi että levosimendaani lisää sydämen pumppausvoimaa, se myös laajentaa laskimo- ja valtimosuonia samaan tapaan kuin nitroinfuusio. Sitä voidaan käyttää myös infarktiin liittyvän vajaatoiminnan hoitoon ilman lisääntynyttä rytmihäiriöriskiä. Levosimendaania käytetään Suomessa vaikeutuneen sydämen vajaatoiminnan akuuttiin hoitoon tilanteissa, joissa muu tavanomainen hoito ei riitä ja joissa tarvitaan inotrooppista tukea.

Mika Laine, Jyrki Lilleberg, Markku S. Nieminen

Tehohoidon vaikuttavuus: miksi tulokset vaihtelevat?

Vaikka tehohoidossa kertaluonteiset kustannukset ovat suuret, hoito tuottaa oikein kohdennettuna laadukkaita elinvuosia edullisemmin kuin useat muut hoitomuodot. Tulevaisuudessa tehohoidon tarpeen odotetaan lisääntyvän. Uudet vaikuttavat mutta kalliit hoitomuodot lisäävät osaltaan tarvetta lisätä voimavaroja vaikeasti sairaan potilaan hoitoon. Lääkehoidoilla voidaan parantaa tehohoitopotilaan ennustetta joissain sairauksissa, mutta huomattavasti parempi keino on teho-osaston organisointi asianmukaisesti sekä henkilökunnan riittävyyden varmistaminen. Myös hoidon systematisoinnilla voidaan tehostaa toimintaa ja parantaa tuloksia.

Esko Ruokonen