Mielenterveyshäiriöiden epidemiologia

Noin joka viidennellä tai ehkä jopa joka neljännellä suomalaisella on jokin mielenterveyshäiriö. Uusien mielenterveyshäiriöiden vuotuinen ilmaantuvuus on 1,5 %. Vaikeisiin häiriöihin liittyy lisääntynyt kuoleman vaara. Psykiatrisen hoidon käyttö on vähäistä. Kaikista mielenterveyshäiriöisistä vain viidennes on riittävässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on vailla hoitoa. Erityisen huolestuttavaa on psykooseja lievempiä häiriöitä sairastavien potilaiden hoidon vähäisyys.

Matti Joukamaa, Juha Veijola

Valon takana on toinen valo

- Maa kaipaa viisaita lääkäreitä, jotka uskaltautuvat näkemään ihmisessä useampia tasoja kuin vain tämän fyysisen kehon. Kohtaamalla ihmisen henkisemmän puolen, eli tämän sisäisen valon, lääkäri pystyisi paremmin hoitamaan myös fyysisiä vaivojamme, uskoo kirjailija ja valokuvaaja Rax Rinnekangas.

Ulla Järvi

Portaalistako apua infoähkyyn?

Portaali tiivistää Internetin tiedon aihekokonaisuuksiksi. Lääkäriportaalit hyödyntävät samaa tekniikkaa kuin yleisportaalitkin, mutta kokoavat sisältönsä lääkäreitä kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi. Portaalien toimintaperiaatteet poikkeavat jossain määrin toisistaan. Mainosrahoitteiset portaalit tarjoavat enemmän linkitettyä yleisinformaatiota kuin tilauspohjaiset, toimitettuun tietoon tukeutuvat palvelusivut. Lääkäri joutuu työssään alttiiksi kliiniselle informaatiovyörylle, ja portaalit tuovat jonkin verran helpotusta tiedon hallintaan.

Jaakko Niinimäki

Seksin apuvälineet

Sairauden vaikutukset seksuaalisuuteen ovat merkittäviä, useimmiten lamaavia. Toisaalta sairaus ja uusi elämäntilanne voivat olla haaste, johon vastaamalla suhde seksuaalisuuteen, seksiin ja erotiikkaan voi jopa parantua. Sairauksien hoidossa tulee ottaa huomioon myös potilaan seksuaalisuus ja sen tulevaisuus. Potilaalle on annettava riittävästi tietoa sairauden ja hoitojen vaikutuksista tälle alueelle. Keskustelemalla keinoista, joilla myös seksuaalinen selviytyminen käynnistyy, taataan potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutuminen.

Leena Rosenberg

Siirtogeeninen hiirimalli ihmisen artro-oftalmopatioille

27.9.2002 Turun yliopisto

Tapio Ihanamäki

Pogostan tauti: Kliininen kuva, ennuste ja epidemiologia

27.9.2002 Turun yliopisto

Maria Laine

Kromialtistuminen ja sen pitkäaikaiset terveysvaikutukset ruostumattoman teräksen valmistuksessa

27.9.2002 Kuopion yliopisto

Markku Huvinen

Luunsyöjäsolut kuljettavat hajotetun luumateriaalin lävitseen toiminnallisesti jakautuneelle solukalvoalueelle

4.10.2002 Oulun yliopisto

Jari Salo

Oikeuslääketieteelliset menetelmät aseellisen konfliktin uhrien tutkinnassa

4.10.2002 Helsingin yliopisto

Juha Rainio

Kosteus- ja homevaurioituneiden koulurakennusten vaikutus koululaisten vasta-aineisiin ja keuhkojen toimintaan

11.10.2002 Kuopion yliopisto

Johanna Immonen

Lyhyesti: Vaarallinen influenssavirus väistää sytokiinivasteen

Vuonna 1997 influenssavirus siirtyi Hongkongissa kanoista ihmisiin. Tämä H5N1-tyypin virus tappoi kuusi ihmistä ja johti massiiviseen kanojen teurastukseen. Tennesseeläiset virologit ovat nyt todenneet, että infektion yhteydessä syntyvä sytokiinimyrsky ei vaikuta tähän viruksen mitenkään. Viruksen vaarallisuus perustuu yhteen ainoaan mutaatioon. Kun sama mutaatio tehtiin keinotekoisesti muihin influenssavirustyyppeihin, suureni niidenkin eläinkokeissa havaittava virulenssi selvästi. Mutanttivirus on hyvin samankaltainen kuin vuonna 1918 kymmeniä miljoonia ihmisiä tappanut lajitoverinsa. Pienestä näyttää virusten vaarallisuus olevan kiinni.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Vain somaattinen depressio yleisempi naisilla

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että depressio on naisilla yleisempi kuin miehillä. Useimmiten esiintyvyyden suhteeksi esitetään 2:1. Kahdessa amerikkalaisessa väestötutkimuksessa on kuitenkin osoitettu, että sukupuoliero koskee vain ns. somaattista depressiota eli depressiota, johon liittyy somaattisia oireita. Naisten depressioon liittyi useammin erilaisia kiputiloja ja niihin ahdistuneisuutta ja kroonista dysforiaa. Sen sijaan puhdas depressio oli miehillä ja naisilla yhtä yleistä. Näyttääkin siltä, että miesten ja naisten välinen ero depression esiintyvyydessä johtuu naisilla yleisemmästä ahdistuksen sävyttämästä somaattisesta depressiosta - mistä se sitten johtuukin.

Raimo Kr Salokangas

Onko lasten astma lisääntynyt?

Lasten astman ja atooppisten sairauksien esiintymislukujen tarkastelua vaikeuttavat diagnostisten kriteerien ja hoitolinjojen muutokset sekä terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vaihtelu. Yhdysvalloissa on tehty laaja rekisteripohjainen selvitys asiasta vuodesta 1980 lähtien. Huomioon otettiin paitsi astman esiintyvyys, myös sairaalaan joutuminen ja kuolleisuus sekä muutokset muiden keuhko- tai keuhkoputkien sairauksien vuoksi tehdyissä lääkärissäkäynneissä.

Marjo Renko

Déjà vu taas kerran

Koko viime vuosisadan jälkipuoliskon ajan keskusteltiin kiivaasti beeta2-agonistien turvallisuudesta astman hoidossa. Englannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa todettiin 1960-luvun puolivälissä astmapotilaiden äkkikuolemia isoprenaliinin käytön yhteydessä, sittemmin soppaa kiehutti fenoterolikeskustelu 1980- ja 90-luvulla. Osa tutkimuksista ei kestä kriittistä arviointia ja osa havainnoista on myös ristiriitaisia. Suosituksiin tuli kuitenkin yleisesti käsitys, että mitään beeta2-agonisteja ei pitäisi käyttää ainoana astman jatkuvana hoitona. Sama näkemys koskee nykyään myös pitkävaikutteisia sympatomimeettejä, vaikkaki niiden turvallisuutta on varsinkin lääketeollisuus sittemmin innokkaasti tutkinut.

Hannu Puolijoki

Lisää varfariinista ja ASA:sta sydäninfarktin jälkeen

Vastikään tälläkin palstalla käsiteltiin CHAMP-tutkimusta, jonka mukaan pieniannoksisen varfariinin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmä ei tuo lisähyötyä pelkkään ASA:aan nähden sydäninfarktin jälkeen.

Juhani Airaksinen

Rokote tupakointia vastaan?

Rokotus tuo mieleen infektiotautien torjunnan tai edistyneimmilläänkin syövän tai allergiat - rokottaminen paheita vastaan tuntuu jo aika absurdilta. Lancetissa julkaistu kirjoitus ottaa kuitenkin tosissaan mahdollisuuden rokottaa nikotiinilla ja sillä tavoin auttaa tupakoitsijoita pääsemään irti tavastaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Lyhyt kognitiivinen terapia auttaa skitsofreniassa

Tutkimuksessa selvitettiin lyhyen koulutuksen saaneiden psykiatristen hoitajien antaman kognitiivis-behavioraalisen terapian vaikutusta avohoidossa olevien skitsofreniapotilaiden oireiluun. Interventio käsitti 6 tunnin kestävää hoitokertaa 2-3 kuukauden aikana. Vertailuna käytettiin tavanomaista avohoitoa. Vertailuryhmään nähden interventioryhmän potilaiden kokonaisoireilu väheni, depressio väheni ja oivalluskyky parani. Itsetuhoisuus ei lisääntynyt.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhaloitava TNFalfa lisää keuhkoputkien hyperreaktiviteettia ja inflammaatiota

Hengitetyn tuumorinekroositekijä alfan (TNFalfa) on terveillä vapaaehtoisilla osoitettu aiheuttavan hengitysteiden neutrofiilisten solujen määrän kasvua ja hyperreaktiviteettia. Nyt asiaa selvitettiin 10:n lievää astmaa sairastavan potilaan aineistosta, ja aiemmat havainnot saivat vahvistusta. Useiden inflammaation merkkiaineiden määrän todettiin lisääntyneen ysköksessä koejärjestelyssä, jossa vertailukohtana oli lumelääkkeen hengittely. Neutrofiilien määrä ysköksissä oli 9-kertainen. Sen sijaan vaikka bronkiaalinen reaktiviteetti metakoliinialtistuksessa kasvoi, spirometria-arvot tai uloshengitysilman kaasuanalyysin tulokset eivät muuttuneet. Havainnot voivat johtaa inhaloitavia steroideja spesifisempien inflammaation estäjien kehittelyyn.

Hannu Puolijoki

Lihavuuden konservatiivisen hoidon tuloksellisuus

Lihavuus on yleistyvä kansansairaus. Sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,4-7 % terveydenhuoltomme kokonaiskustannuksista. Kuopiossa tehdyssä konservatiivisen laihdutushoidon tuloksia selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että osasto-, ryhmä- ja yksilöhoito eivät eronneet toisistaan merkitsevästi. Seuranta-aikana 43 % potilaista laihtui 5 % tai enemmän. Parhaan tuloksen saavuttivat sairaalloisesti lihavat. Puolet potilaista jätti hoidon kesken, joten hoitoon sitoutuminen oli heikkoa. Jatkohoidon järjestäminen perusterveydenhuoltoon onnistui harvoin.

Tarja Martikainen, Helena Gylling

Laktoosin imeytymishäiriö ja sen diagnostiikka

Laktoosin imeytymishäiriö esiintyy noin puolella maapallon väestöstä ja joka kuudennella aikuisella suomalaisella. Se on yleisin vatsavaivoja aiheuttava perinnöllinen ominaisuus. Laktoosin imeytymishäiriöön liittyvä geenimuutos on äskettäin tunnistettu suomalaisperheistä kerätyn aineiston pohjalta. Muutos johtaa laktaasientsyymin säilymiseen suolessa läpi elämän. Tutkimustulos mahdollistaa potilaiden genotyypin määrittämisen pienestä EDTA-verinäytteestä. Tutkimus on helpompi kuin aiempi rasituskoe, mutta tuloksen merkityksen arvioiminen vatsavaivojen syiden selvittelyssä on edelleen haasteellista.

Erkki Savilahti, Irma Järvelä