Äidin kuukautisten alkamisikä ei vaikuta lapsen allergiariskiin

Äidin raskaudenaikaisten sukupuolihormonipitoisuuksien on epäilty vaikuttavan sikiön immuunisysteemin ja allergioiden kehittymiseen. Aikainen kuukautisten alkaminen on yhdistetty kohonneeseen estrogeenipitoisuuteen. Iso-Britanniassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 5 765 äiti-lapsiparia. Seitsemän vuoden ikään mennessä astmaa oli esiintynyt 20 %:lla, ihottumaa 59:llä, heinänuhaa 12:lla ja atopiaa 21 %:lla. Eroa äidin menarkeiän ja edellämainittujen välillä ei ollut, lähinnä merkitsevää oli myöhäisen menarken (> 16 v) ja astman yhteys.

Hannu Puolijoki

Yrittäjämiehen pitkittynyt yskä - osa 2

55-vuotias mies hakeutui päivystykseen neljä kuukautta kestäneen ja vähitellen pahentuneen yskän vuoksi. Aikaisemmin hän oli ollut hyväkuntoinen ja terve. Vielä alkusyksystä pitkätkään polkupyörämatkat eivät tuottaneet hänelle vaikeuksia. Kohonnutta verenpainetta oli seurattu neljä vuotta ja potilas oli syönyt ACE:n estäjää vain satunnaisesti, joten hoitotavoitetta ei ollut saavutettu (RR 150/100 mmHg).

Raili Kauppinen

Levoadrenaliini lasten kurkunpäätulehduksen hoidossa

Laryngiitti eli kurkunpäätulehdus on tavallinen lasten ylähengitystieinfektio, jonka aiheuttajina ovat pääasiassa parainfluenssavirukset.

Jouni Ahonen, Minna Kurttila, Raimo Ojala

Pudotus uusien lääkkeiden lukumäärässä

Yhdysvaltojen lääkevalvontavirasto (FDA) hyväksyi vuonna 2005 vain 20 uutta lääkettä, kun lukumäärä vuonna 2004 oli 36. Vuonna 1996 uusia lääkkeitä hyväksyttiin peräti 52, mutta sen jälkeen määrä on vähentynyt jyrkästi. Kymmenvuotisjaksolla 1996-2005 uusien lääkkeiden kehittelyyn käytetty rahamäärä on kuitenkin kaksinkertaistunut, samoin varhaisessa kehitysvaiheessa olevien lääkeaihioiden määrä. Potilastutkimuksiin ja kliiniseen käyttöön uutuuksista on edennyt vain pieni osa. Satsaukset bioteknologiaan ovat vieneet tutkimusresursseja, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Viime vuosien lukuisat lääketehtaiden fuusiot ja niitä seuranneet leikkaukset tutkimustoiminnoissa ovat myös keskeyttäneet monien lääkeuutuuksien kehittelyn.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lintuinfluenssaviruksen lääkeresistenssistä lisätietoa

Tällä palstalla on äskettäin käsitelty lintuinfluenssaviruksen (H5N1) oseltamiviirihoitoa (Tamiflu, Roche) vastaan kehittyvää resistenssiä (SLL 2005;60:5129). Lääkkeellä (annos 75 mg x 2) on nyt hoidettu kahdeksaa lintuinfluenssapotilasta Vietnamissa. Heistä kaksi kuoli. Näiden potilaiden virus kehitti oseltamiviirihoidon aikana resistenssin lääkkeeseen. Samanlainen tapaus on jo julkaistu aikaisemmin Vietnamissa. Tutkijat epäilevät, että oseltamiviirin suositeltu hoitoannos on liian pieni, jolloin viruksen lisääntyminen voi jatkua ja resistenssin kehittymisen vaara kasvaa. Myös lääkkeen farmakokinetiikka saattaa muuttua vaikeasti sairailla, joilla esiintyy mm. ripulia. Tutkijat ehdottavat oseltamiviirin hoitoannoksien nostamista, hoitoaikojen pidentämistä ja muiden viruslääkkeiden lisäämistä lääkehoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsi lääkkeiden geneeriseen määräämiseen?

Ruotsin hallitus on pyytänyt maan lääkevalvontaviranomaista (Läkemedelsverket) selvittämään mahdollisuudet siirtymiseksi nk. geneeriseen lääkkeiden määräämiseen lääkekustannuksien pienentämiseksi. Geneerisessä lääkkeen määräämisessä lääkäri kirjoittaa reseptiin lääkkeen vaikuttavan aineen nimen kauppanimen asemasta. Raportti toteaa, että missään maassa ei ole tehty tutkimuksia tämän määräyskäytännön eduista tai haitoista potilasturvallisuuden kannalta. Käytäntö ei vaadi lääkäriä valikoimaan tuotetta monien tavaramerkkien joukosta, mikä säästää aikaa reseptin kirjoituksessa. Apteekki vastaa hinnaltaan edullisimman valmisteen toimittamisesta. Geneerinen määrääminen edellyttää uusien tietokoneohjelmien rakentamista ja terveydenhuoltohenkilöstön lisäkoulutusta. Ruotsissa jo sovellettu lääkevaihto vähentää osaltaan tarvetta siirtyä geneeriseen lääkkeiden määräykseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nikotiinivalmisteista poistetaan käyttörajoituksia Britanniassa

Britannian terveysministeriö laajentaa nikotiinivalmisteiden myynnin mm. huoltoasemille ja lehtikioskeihin vähentääkseen tupakoivien määrää 2 miljoonalla vuoteen 2010 mennessä. Nikotiinivalmisteiden käyttörajoituksia poistetaan osin asiantuntijalautakunnan ehdottamalla tavalla. Käytön ikäraja lasketaan 18 vuodesta 12 vuoteen. Jos raskauden aikana on vaikea lopettaa tupakointia, pidetään nikotiinikorvaushoitoa sikiölle turvallisempana kuin tupakoinnin jatkamista. Imetyksessä nikotiinivalmisteista erittyy nikotiinia äidinmaitoon vain vähän, ja äidin tupakointi katsotaan huomattavasti haitallisemmaksi imeväisen terveyden kannalta. Myös sydän- ja verisuonisairauksia, rytmihäiriöitä ja diabetesta potevien ohjeita tarkistetaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääkkeet ja itsemurhat: uusi tutkimustulos

Kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2004; 59:3162, 1798, 1274 ja 177), masennuslääkkeisiin liitettiin vuonna 2004 varoituksia hoidon alkuvaiheeseen liittyvästä itsemurhayrityksien ja itsemurhien lisääntyneestä vaarasta. Ongelmaa on nyt selvitelty Yhdysvalloissa resepti-, kuolinsyy- ja sairaalatiedostoista tehdyssä tutkimuksessa. Tutkimuksessa oli noin 65 000 masennuspotilasta ja noin 82 000 aloitettua masennuslääkehoitoa. Hoidon alkukuukausina (6 kuukautta) itsemurhakuolemien riski oli 1/3 000 hoitoa ja vakavien itsemurhayrityksien riski vastaavasti 1/1 000. Riski ei näyttänyt lisääntyneen lääkehoidon alkuvaiheessa. Uusien nk. SSRI-lääkkeiden käyttäjien riski ei näyttänyt vanhempien masennuslääkkeiden käyttäjien riskiä suuremmalta. Nuorilla masennuspotilailla vakavien itsemurhayrityksien riski oli noin nelinkertainen aikuispotilaisiin verrattuna, joskin aineiston pienuus vähensi tuloksen luotettavuutta. Tutkijat arvioivat, että tarvittaisiin noin 300 000 potilasta käsittävä lumekontrolloitu tutkimus, jotta johonkin yksittäiseen masennuslääkkeeseen hoidon alussa liittyvä itsemurhariskin lisääntyminen voitaisiin luotettavasti selvittää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä osteoporoosiin ja reumaan

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on hyväksynyt osteoporoosiin ibandronaatista (Boniva/Bonviva, Roche ja GlaxoSmithKline) neljä kertaa vuodessa suonensisäisesti annosteltavan lääkemuodon. Lääkkeen kertakäyttöpakkauksessa on esitäytetty lasinen ruisku, neula ja ihonpuhdistuspyyhe. Novartiksen tiedetään viimeistelevän tsolendronista (Zometa) kerran vuodessa annosteltavaa lääkemuotoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Naloksoni poistuu markkinoilta Ruotsissa

Naloksonin (Narcanti, Bristol-Myers Squibb) injektiot (0,02 ja 0,4 mg/ml) poistuvat markkinoilta Ruotsissa. Lääke on tarkoitettu antagonistiksi opiaattiyliannostuksessa sekä hengityslaman hoidossa opiaatteja käsittävän anestesian jälkeen. Lääke on ollut varusteena myös ambulansseissa. Tehdas on kohdannut vaikeuksia tuotteen valmistuksessa ja toimituksissa, ja tämän takia valmistus on nyt lopetettu. Ruotsissa Apoteket AB tulee tarvittaessa valmistamaan vastaavan lääkkeen hakemuksesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeitä poistui vuoden vaihteessa korvattavuuden piiristä

Vuoden vaihteessa lääkekorvausten piiristä poistui useita kymmeniä valmisteita. Osa näistä oli sellaisia, joita oli käytetty vähän tai ne eivät olleet vähittäismyynnissä myyntiluvan saamisesta huolimatta.

Sinikka Rajaniemi, Timo Klaukka

Yrittäjämiehen pitkittynyt yskä - osa 1

55-vuotias mies hakeutui joulukuussa terveyskeskuksen päivystykseen pitkittyneen ja vähitellen pahentuneen yskän vuoksi.

Raili Kauppinen

Verenpaineongelmia rintakehään vammautuneella potilaalla

Henkilöauto töytäisi pimeänä syysiltana juoksulenkillä ollutta 47-vuotiasta miestä. Ensihoitoyksikön saapuessa paikalle potilas oli polvillaan ojassa. Hän oli sekava eikä pystynyt puhumaan, hengitystyö oli vaikeata, systolinen verenpaine oli 80 mmHg ja periferia oli kylmä. Oikea rintakehä oli reilusti instabiili ja sieltä puuttuivat hengitysäänet.

Lauri Handolin

Ajankohtaista antidopingista - urheilijan lääkkeen käytön erivapaus

Kilpaurheilijan sairauden hoidossa on mahdollista käyttää urheilussa kielletyksi luokiteltua lääkeainetta silloin, kun vaihtoehtoista, antidopingsääntöjen mukaan sallittua, lääkeainetta ei tautiin ole saatavilla tai se ei ole tehonnut.

Timo Seppälä, Anna Simula, Olli J. Heinonen

Pregabaliini neuropaattisen kivun hoidossa

Pregabaliini (Lyrica, Pfizer) on vuonna 2004 Suomessa myyntiluvan saanut uusi lääke, jonka indikaatiot ovat paikallisalkuisen epilepsian ja neuropaattisen kivun hoito aikuisilla. Diabeettisen neuropatian ja postherpeettisen neuralgian hoidossa se on lyhytkestoisissa tutkimuksissa ollut lumelääkettä tehokkaampi, mutta vertailututkimuksia muihin lääkkeisiin ei ole julkaistu. Tietoja pregabaliinin tehosta muissa neuropaattisen kivun muodoissa ei ole käytettävissä.

Lääkehoidon Kehittämiskeskus Rohto

Tutkimus kyseenalaisti koksibien GI-turvallisuuden

Britanniassa UK QRESEARCH -tiedostossa tehty reseptitutkimus kyseenalaistaa väitteet, että koksibit olisivat maha-suolikanavan (GI) kannalta tavanomaisia tulehduskipulääkkeitä turvallisempia. Tiedostossa on yli 7 miljoonan potilaan tiedot 16 vuoden ajalta. Tutkimus kohdistui vuosiin 2000-2004, jolloin koksibeista olivat käytössä rofekoksibi (Vioxx, MSD) ja selekoksibi (Celebra, Pfizer). Aineisto käsitti yhteensä noin 11 000 potilasta, joilta oli diagnosoitu ylemmän maha-suolikanavan haittavaikutus. Selvää näyttöä koksibien vähäisemmistä GI-haitoista ei saatu. Ulkuslääkkeet näyttivät vähentävän koksibien GI-haittoja, mikä tulkittiin myös osoitukseksi siitä, että GI-riskit olivat lisääntyneet. Tutkimus on käynnistänyt BMJ:n palstoilla vilkkaan keskustelun puolesta ja vastaan, ja uusien pitkäaikaistutkimuksien tarve koksibien turvallisuudesta on ilmeinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vilppiä rofekoksibin Vigor-tutkimuksessa?

Pikana netissä julkaistussa NEJM:in pääkirjoituksessa ("Expression of Concern") väitetään, että vuonna 2000 rofekoksibista (Vioxx, MSD) julkaistussa nk. Vigor-tutkimuksessa aineistosta jätettiin pois kolme sydäninfarktia. Tutkimus tarkasteli ensi sijassa rofekoksibin ja naprokseenin GI-haittoja, mutta rekisteröi myös sydäntapahtumat. Artikkelin kirjoittajista tiettävästi ainakin kaksi tiesi kolmesta todetusta sydäninfarktitapauksesta noin kaksi viikkoa ennen kuin artikkeli lähetettiin lehteen. Artikkelissa rofekoksibia käyttäneillä sydäninfarktin riski arvioitiin noin neljä kertaa suuremmaksi kuin naprokseenin käyttäjillä, mutta itse asiassa riski olikin viisinkertainen. NEJM toteaa, että tapaukset oli poistettu käsikirjoituksesta (ilmeisesti lääketehtaan tietokoneella?) vain pari päivää ennen kuin teksti lähetettiin lehteen ja NEJM julkaisee nyt korjatut taulukot. Lehti on vaatinut kirjoittajilta korjauksen vuoden 2000 artikkeliin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokotteet rotavirusripuliin ja vyöruusuun

Euroopan lääkelautakunta on hyväksynyt yli 6 kuukauden ikäisille lapsille rokotteen (Rotarix, GlaxoSmithKline) rotaviruksen aiheuttaman ripulin ehkäisyyn. Arviolta lähes puolet lasten ripuleista on rotaviruksen aiheuttamia. Maailmanlaajuisesti yli 3 miljoonaa lasta sairastuu vuosittain, ja noin 0,5 miljoonaa menehtyy tautiin. Kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2004;59:3162), rokote hyväksyttiin Meksikossa vuonna 2004. Aikaisempi rokote (RRV-TV, Wyeth) aiheutti harvinaisena haittavaikutuksena suolen tukkeumia (intussusseption), ja vedettiin pois käytöstä (SLL 200;55:4745), mutta Rotarix näyttäisi tässä suhteessa turvalliselta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hakemus Herceptinistä varhaisvaiheen rintasyöpään Australiassa

Roche on hakenut indikaation laajentamista trastutsumabille (Herceptin) Australiassa ja Uudessa Seelannissa HER-2 positiivisen rintasyövän ensihoitoon. Lääke on aiheuttanut vilkasta keskustelua Euroopassa ja sitä on vaadittu rintasyövän ensivaiheen hoidoksi, vaikka käyttöaihetta ei ole vielä hyväksytty, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60:4510 ja 4760). Mm. Euroopan lääkelaitos (EMEA) on ilmoittanut, ettei Roche ole toimittanut sille käyttöaiheen laajentamiseen liittyvää hakemusta. Rochen odotetaan jättävän hakemuksen helmikuussa 2006, sillä äskettäin raportoidun HERA-tutkimuksen tuloksien analysointi on kesken. Roche on ilmoittanut analysoivansa vielä mm. yksittäisistä potilaista tehtyjä lääketurvallisuushavaintoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Aiheuttavatko glitatsonit makulaödeemaa?

Euroopan lääkelaitos (EMEA) ja Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) tiedottavat rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) ja pioglitatsonin (Actos, Lilly) käyttöön liittyneistä harvinaisista makulaödeematapauksista. Ruotsissa lääkäreitä kehotetaan seuraamaan tarkoin glitatsoneilla hoidetuilla mahdollisesti ilmeneviä näköhäiriöitä, ja Euroopan lääkelaitos (EMEA) on käynnistänyt asiassa selvitykset. Makulaödeemaa esiintyy tunnetusti myös diabeteksen komplikaationa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä