Työs­sä

  • Miten ehkäistä varjoainenefropatiaa?

    Amerikkalaisissa raporteissa arvioitiin nefropatiaa ehkäisevien toimien vaikutuksia, verrattiin matala- ja iso-osmoottisten varjoaineiden etuja ja haittoja sekä varjoaineen antoreitin vaikutusta taudin syntyyn. Kliinistä hyötyä saatiin vain statiineista ja N-asetyylikysteiinistä keittosuolaan yhdistettynä sekä suoneen annetusta bikarbonaatista. Nefropatian riskissä ei todettu eroja matalaosmoottisten varjoaineiden välillä. Iso-osmoottisiin varjoaineisiin liittyy pienempi munuaisvaurion riski kuin matalaosmoottisiin, mutta erolla ei ole kliinistä merkitystä. Varjoaineen antotapa ei näytä vaikuttavan riskiin, joten kliinikon näkökulmasta valinnat helpottuvat.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.8.2016  ‐  34/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Pikkulasten riskiperheiden tukitoimista heikkoa näyttöä

    Riskiperheiden vanhemmat eivät pysty tarjoamaan lapsilleen riittävää hoivaa. Tukitoimia tarvitaan yleisimmin päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien takia. Norjassa arvioitiin 0–6-vuotiaiden lasten riskiperheiden tukitoimia yhdeksän järjestelmällisen katsauksen perusteella. Psykoterapia ja vanhempien ohjaus paransivat vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteita. Ohjattavien tarpeisiin sovitettu neuvonta antoi parempia tuloksia lapsilla kuin yleisluonteiset interventiot. Päihderiippuvaisten äitien luokse tehdyillä kotikäynneillä oli vähän jos lainkaan vaikutusta päihteiden käyttöön, lasten kaltoinkohteluun tai laiminlyöntiin. Taloudellinen tuki ei vähentänyt kaltoinkohtelua tai vaikuttanut lasten käyttäytymiseen ja kehitykseen. Näyttö oli enimmäkseen heikkotasoista.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.8.2016  ‐  34/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Mikrosiru koekäyttöön verkkokalvon pigmenttisurkastumassa

    Britannian NICE selvitti verkkokalvon alle asennettavan mikrosiruproteesin turvallisuutta ja tehoa.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.8.2016  ‐  34/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Ruokatorven sulkijalihaksen sähköstimulaatio vain tutkimustarkoituksiin

    Ruokatorven alaosan sulkijalihaksen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa gastroesofageaalisen refluksitaudin. Laparoskopiassa asennettava sulkijalihaksen sähköstimulaattori on lupaava hoitovaihtoehto, kun lääkehoito ja elämäntapamuutokset eivät riitä, vaan oireet ovat itsepintaisia tai johtavat komplikaatioihin. Tutkimustieto stimulaattorin turvallisuudesta ja tehosta perustuu pieniin avoimiin tapaussarjoihin, joten brittiläinen NICE suosittaa, että toimenpidettä käytetään toistaiseksi vain tutkimusasetelmissa.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.8.2016  ‐  34/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Robottikirurgiasta niukasti hyötyä potilaalle

    Robottikirurgian vaikuttavuudesta on kertynyt jo 26 tutkimusta. Näyttö on pääosin heikkoa, eikä robottikirurgia tuonut yhdessäkään tutkimuksessa merkittävää hyötyä potilaalle. Robottiavusteinen eturauhasleikkaus ei heikennä potenssia yhtä usein kuin tavanomainen leikkaus. Leikkausrobotilla tehtyjen munuais-, eturauhas-, lisämunuais- tai kohtuleikkausten jälkeen sairaalassaoloaika on hieman lyhyempi kuin tavanomaisissa leikkauksissa. Robottiavusteisessa kohdunpoistossa esiintyi vähemmän komplikaatioita kuin avo- tai tähystysleikkauksessa, mutta virtsarakko- ja lisämunuaisleikkausten komplikaatioissa eroa ei ollut.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.8.2016  ‐  34/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Verenohennuslääkityksen omaseuranta toimii motivoituneilla

    Verenohennuslääkityksen omaseurannassa potilas mittaa veren hyytymisarvon vieritestilaitteella ja määrittää verenohennuslääkkeen uuden annoksen. Se on turvallinen hoitovaihtoehto potilaille, jotka ovat motivoituneita ja kykeneviä omaseurantaan. Omaseuranta vähentää trombeja lisäämättä vakavien verenvuototapahtumien määrää ja voi myös parantaa potilaiden elämänlaatua. Skotlantilaisraportin taloudellisessa arvioinnissa omaseuranta oli kustannusvaikuttavaa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.8.2016  ‐  34/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Kognitiivisten häiriöiden tunnistus kellotaulutestillä

    Kellotaulun piirtämistestiä käytetään lievän tai keskivaikean kognitiivisen heikentymisen tunnistamiseen. Testit ja pisteytysjärjestelmät kuitenkin vaihtelevat. Järjestelmällisten katsausten perusteella testien herkkyys dementian seulonnassa vaihteli välillä 67–98 % ja spesifisyys välillä 69–95 %. Korrelaatio kellotaulutestin ja MMSE-testin välillä oli 0,79. Testin psykometriset ominaisuudet sopivat lievän kognitiivisen häiriön seulontaan, mutta se kattaa vain joitakin kognition osa-alueita. Katsauksen tekijät suosittavat kellotaulutestin käyttöä MMSE:n rinnalla.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.2.2016  ‐  8/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Haiman saarekesiirto vaikeassa diabeteksessa

    Haiman saarekesolusiirto on vaikeahoitoisen diabeteksen hoitovaihtoehto varsinkin, jos potilaalla on myös munuaisten vajaatoiminta. Näyttö koostuu pelkästään havainnoivista tutkimuksista, joista vain osassa on myös vertailuryhmä. Seuranta-ajat vaihtelivat yhdestä 8 vuoteen. Vuoden seurannassa HbA1c-tasot paranivat, hypoglykeemiset episodit vähenivät ja 30–70 % ei-ureemisista potilaista selvisi ilman insuliinia. Ureemisilla potilailla samanaikainen munuaisen ja haiman siirto oli saarekesiirtoa vaikuttavampi. Diabeteksesta johtuvien komplikaatioiden osalta näyttö oli heikkoa eikä terveystuloksissa näkynyt selviä muutoksia. Monesti potilaat kokivat toimivan siirrännäisen helpottavan elämää, joskin mitatut elämänlaadun muutokset olivat vähäisiä, sillä myös immunosuppressio heikentää elämän laatua.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.2.2016  ‐  8/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Karotispoukaman stimulaatio verenpainepotilailla

    HYKS:ssa on tehty arvio barorefleksiaktivaatiohoidon (BAT) vaikuttavuudesta hankalahoitoisessa verenpainetaudissa. BAT on näiden hoitoresistenttien potilaiden uusi hoitomuoto, jossa asetetaan elektrodi toisen kaulavaltimon karotispoukaman (sinus caroticus) päälle mini-invasiivisesti. Elektrodia stimuloidaan tahdistinlaitteella sydäntahdistimen tapaan. Laite aktivoi parasympaattista hermostoa ja hillitsee sympaattista hermostoa. Ensimmäiset tutkimukset menetelmän tehosta verenpaineen laskuun ovat olleet lupaavia ja kustannustehokkuustutkimus oli tuloksiltaan myönteinen. Niukan näytön vuoksi BAT-hoito tulee kuitenkin toistaiseksi rajoittaa vain tutkimuskäyttöön ja odotella lisänäyttöä meneillään olevista kansainvälisistä tutkimuksista. HYKS:n arviot ovat toistaiseksi saatavilla vain organisaation sisäisillä verkkosivuilla.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.2.2016  ‐  8/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Nenäilmapallohoito helpottaa korvatulehdusoireita

    Välikorvan voi ilmastoida, kun sulkee toisen sieraimen ja puhaltaa toisen kautta nenäilmapalloon. Pallohoidon vaikuttavuutta selvitettiin Britanniassa monikeskustutkimuksessa, johon osallistui 320 lasta. Näillä 4–11-vuotiailla oli ollut edeltäneiden 3 kuukauden aikana korvatulehdusoireita ja vähintään toisen korvan tympanometriatulos viittasi eritteiseen välikorvatulehdukseen. Puolet satunnaistettiin käyttämään tavanomaisen hoidon lisänä nenäilmapalloa kolmasti päivässä. Tympanogrammi normalisoitui kuukaudessa 47 %:lla nenäilmapalloa käyttäneistä ja 36 %:lla verrokeista, ja ero säilyi 3 kuukauden kohdalla (50 % vs. 38 %). Lähes kaikki jatkoivat ilmapallon käyttöä kuukauden ja 80 % koko kolmen kuukauden hoitojakson ajan. Tutkijoiden mukaan tämän tehokkaan hoidon voi toteuttaa perusterveydenhuollossa.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.2.2016  ‐  8/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Herkät troponiinitestit sydäninfarktin poissulkemisessa

    Herkät troponiinitestit (hs-cTn) saattavat olla kustannusvaikuttavia verrattuna perinteiseen testaukseen, mutta lisänäyttö on tarpeen. Herkkien troponiinitestien luotettavuus akuutin rintakivun takia päivystykseen saapuneilla potilailla arvioitiin 18 tutkimuksen perusteella. Terveystaloudellinen analyysi tarkasteli testien pitkäaikaiskustannuksia ja saavutettuja laatupainotteisia elinvuosia. Perinteisten troponiinitestien (cTnT tai cTnI) herkkyys on parhaimmillaan vasta 10−12 tunnin kuluttua rintakivun alkamisesta, mutta herkillä testeillä voidaan havaita pienetkin muutokset troponiinitasossa ja negatiivinen tulos sulkee sydäninfarktin pois jo neljän tunnin kuluessa sairaalaan saapumisesta. Perinteinen troponiinitestaus sairaalaan tullessa ja 10−12 tunnin kuluttua oli sekä vaikuttavin että kallein vaihtoehto.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.2.2016  ‐  8/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Liikuntaresepti toimii iäkkäillä

    Liian vähän liikkuvia perusterveydenhuollon potilaita on kannustettu liikkumaan mm. antamalla heille liikuntaresepti (räätälöityä neuvontaa, potilasohje tai ohjattua liikuntaa). Britanniassa päivitettiin katsaus, jossa liikuntareseptin antamista verrattiin mm. tavanomaiseen neuvontaan. 6–12 kuukauden seurannassa merkitsevällä osalla liikuntareseptin saaneista 5 200 potilaasta viikoittainen liikuntaan käytetty aika piteni suositeltuun 90–150 minuuttiin (RR 1,12; 95 %:n LV 1,04–1,20). Liikunta lisääntyi viikossa 55 minuuttia enemmän kuin vertailuryhmällä. Parhaiten ohjelmaan sitoutuivat jo aiemmin enemmän liikkuneet ja iäkkäämmät henkilöt. Kustannus-vaikuttavuussuhde tavanomaiseen hoitoon verraten oli kuitenkin heikko: liikuntareseptin käyttö maksoi 76 000 puntaa (noin 89 000 euroa) laatupainotettua elinvuotta kohti.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  26.2.2016  ‐  8/2016  ‐  Kommentteja   |  

  • Vieritestit vuotohäiriön diagnostiikassa

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  4.12.2015  ‐  49/2015  ‐  Kommentteja   |  

  • Kouluinterventio saattaa auttaa itsemurhien ehkäisyssä

    Ruotsissa arvioitiin kouluinterventioiden vaikuttavuutta itsemurhien ehkäisyssä. Tutkijat löysivät kaksi koko luokalle suunnattua ohjelmaa, joiden on todettu vähentävän itsemurhayrityksiä. Good Behavior Game (GBG) on tarkoitettu ala-asteille vahvistamaan oppilaiden ja opettajien välistä positiivista käytöstä ja asenteita ja kestää kaksi vuotta. Neljän viikon Youth Aware of Mental Health (YAM) on kehitetty yläasteille varta vasten itsemurhien ehkäisyyn. Se sisältää kolme viiden tunnin interaktiivista harjoitusta. Molemmista ohjelmista löytyi satunnaistettu tutkimus, jossa interventioon osallistuneilla oli puolet vähemmän itsemurhayrityksiä kuin kontrolliryhmässä. GBG-tutkimuksen seuranta-aika oli 15 vuotta intervention päättymisestä ja laatu välttävä, YAM-tutkimuksen seuranta vastaavasti vuoden ja laatu kohtalainen. Mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ei voitu tehdä päätelmiä.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  23.10.2015  ‐  43/2015  ‐  Kommentteja   |  

  • Sydän- ja verisuonitoimenpiteiden vaikutukset muistiin

    Järjestelmälliseen katsaukseen sepel- ja kaulavaltimoiden revaskularisaation, läppäleikkausten ja eteisvärinän katetriablaation jälkeisestä kognitiivisesta heikentymisestä löytyi 17 satunnaistettua tutkimusta ja 4 etenevää kohorttitutkimusta, joissa raportoitiin kognitiivisia tuloksia vähintään kolmen kuukauden seurannan jälkeen. Potilaiden keski-ikä oli 68 vuotta ja 80 % oli miehiä. Satunnaistetuissa tutkimuksissa ei ollut konservatiivisesti hoidettuja verrokkeja, ja satunnaistaminen oli yleensä tehty leikkaus- tai anestesiamenetelmien välillä. Potilaiden muisti ja muut kognitiiviset toiminnot pysyivät yleensä leikkausta edeltävällä tasolla, mutta näyttö on heikkolaatuista.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  23.10.2015  ‐  43/2015  ‐  Kommentteja   |  

  • Masennuksen hoito syväaivostimulaatiolla vielä kokeellista

    Syväaivostimulaatiosta voi olla apua vaikean hoitoresistentin masennuksen hoidossa. Kahdeksan pienen tapaussarjan potilaista noin puolella (29-63 %) ilmeni hoitovaste vuoden seurannassa. Näillä kaikkiaan 114 potilaalla raportoitiin yhteensä 6 itsemurhayritystä ja 3 itsemurhaa. Toimenpiteeseen liittyvä vakavien komplikaatioiden riski (kuolema, kallonsisäiset verenvuodot) lienee parin prosentin luokkaa, kuten Parkinson-potilailla on havaittu. Toistaiseksi stimulaatiota onkin masennuspotilailla pidettävä kokeellisena hoitona. Syväaivostimulaatio on varattava vain vaikeimmin oireileville potilaille, jotka eivät ole hyötyneet muista hoitomuodoista.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  23.10.2015  ‐  43/2015  ‐  Kommentteja   |  

  • Rustosolusiirto voi sopia suuriin rustopuutoksiin

    Autologisten rustosolujen implantaatio on menetelmä, jossa nivelruston vaurioita yritetään korjata potilaan omien viljeltyjen solujen avulla. Tavoitteena on kivun lievitys ja nivelrikon etenemisen hidastaminen. Menetelmää on kokeiltu jo 1980-luvulla, mutta tulokset vaihtoehtoisiin menetelmiin nähden ovat epäselviä. HUS:n asiantuntijaryhmä arvioi kirjallisuuden perusteella menetelmän nykytilanteen. Rustosolusiirto vaikuttaa yhtä turvalliselta ja vaikuttavalta kuin mikromurtumamenetelmä tai rusto-luusiirre (mosaiikkiplastia). Se on kuitenkin selvästi kalliimpi, joten sen käyttö tulisi rajoittaa erityistilanteisiin, kuten defektien ollessa erittäin suuret tai muiden hoitomuotojen epäonnistuttua.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  23.10.2015  ‐  43/2015  ‐  Kommentteja   |  

  • Näyttöä ennen käyttöä

    Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksiköt eri maissa tuottavat sadoittain julkaisuja joka vuosi. Uusi palsta valikoi Lääkärilehden lukijoille parhaat palat.

    Marjukka Mäkelä, Tuija Ikonen

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  23.10.2015  ‐  43/2015  ‐  Kommentteja   |  

  • Kapselikamera tunnistaa paksusuolen polyypit

    Nieltävällä tabletin muotoisella kameralla tehtävän kapselikolografian herkkyys ja spesifisyys paksu- ja peräsuolen polyyppien toteamisessa ovat hyvät verrattuna perinteisiin menetelmiin. Kanadalainen raportti kokosi samaa laitetta (PillCam Colon2) tarkastelleet viisi tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 301 suolistosyövän riskiryhmään kuuluvaa tai oireilevaa aikuista. Vähintään 10 mm:n polyypeista löytyi 89 % ja virheellisiä epäilyjä tuli 9 %:lla terveistä. Kapselikolografian ja paksusuolen tietokonetomografian osuvuudessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Kapselikolografialla raportoitiin vain vähän haittavaikutuksia, joista vakavin eli kapselin juuttuminen suolistoon tapahtui 8 potilaalle tuhannesta. Näyttö jäi laadultaan heikoksi.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  23.10.2015  ‐  43/2015  ‐  Kommentteja   |  

  • Klamydian ja herpeksen seulonta raskausaikana ei kannata

    Belgiassa ei seulota klamydiaa eikä herpestä odottavilta äideiltä, vaikka molemmat infektiot voivat siirtyä vauvaan. Klamydiatulehdukseen liittyy ennenaikaisen synnytyksen riski, jota seulonta saattaa jopa lisätä. Riskiryhmien (alle 25-vuotiaat tai sukupuolitauteja sairastaneet) seulontaa voi harkita. Herpestulehdus on raskaana olevilla Belgiassa harvinaisempi kuin klamydia, eikä vasta-aineiden seulonta äideiltä ilmeisesti muuta raskauden ennustetta. Akuutti herpesinfektio on syytä tunnistaa ennen synnytystavan valintaa. Katsauksen antama näyttö oli heikkoa ja asiantuntijaryhmän kannanotto huomioi myös seulontojen kustannukset.

    Näyttöä ennen käyttöä  ‐  23.10.2015  ‐  43/2015  ‐  Kommentteja   |